Tuleeko karenssia?

[Tä?]

Mun mielestä asian pitäisi olla ehdottomasti niin, että ei autoa, ei linkkureita, ei mahdollisuutta töihin = ei työttömyyspäivärahaa eikä ansiosidonnaista
Jos ei ole valmis hankkimaan ajokorttia ja autoa tai muuttamaan lähemmäs niin on tehnyt tietoisen ratkaisun että ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.

just näin! ihan turhaa selittelyä kaikki muu. jos ei kiinnosta ni sitte ei kiinnosta.

Järki käteen nyt hyvät ihmiset.

Sehän ei ole työnhakijan vika jos julkinen liikenne on perseestä. Eikä voida vaatia muuttamaan tuosta noin vain. Monella on puoliso, perhe ja talo. Puolisolla työ ja sitten muka yhtäkkiä pitääs muuttaa toisen työn takia pois? Sitten onkin helposti toinen puoliso työtön ja tilanne on sitten parempi miten?

Eikös tällä puolisolla kuitenkin ole se auto ja kortti. 10 km lisää työmatkaa Sen vuoksi ei varmaankaan tarvitse irtisanoutua työstään. Talon myynnistä saisi sen verran rahaa, että olisi mahdollista hankkia se kakkos auto. Talo on kuitenkin vaan talo ja aina voi ostaa tai rakentaa uuden, kun siihen on varaa.

Onko elämä pakko tehdä itselle niin vaikeaksi, että ei voi käydä töissä.

 

[niin ja]

Mun mielestä asian pitäisi olla ehdottomasti niin, että ei autoa, ei linkkureita, ei mahdollisuutta töihin = ei työttömyyspäivärahaa eikä ansiosidonnaista
Jos ei ole valmis hankkimaan ajokorttia ja autoa tai muuttamaan lähemmäs niin on tehnyt tietoisen ratkaisun että ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.

just näin! ihan turhaa selittelyä kaikki muu. jos ei kiinnosta ni sitte ei kiinnosta.

PEESIÄ! Jos oikeesti haluaisi töitä tehdä, niin tuo ei ole mikään matka.

Mitä opimme tästä. Teeppäs nyt elämässäsi sellaisia ratkaisuja, ettei työstä tarvi matkojen vuoksi kieltäytyä. Minusta ainakin on rasittavaa, kun olen itse hankkinut koulutuksen, ottanut opintolainaa ja autolainankin. Olen kokopäivätyössä, vaikka minulla on pieni lapsi, jotta selviän kaikista maksuista. Nyt osa niistä verorahoista menee tällaisten ihmisten elättämiseen, jotka ei edes halua käydä töissä.

On ihan oma tietoinen valinta asua sellaisessa paikassa, jossa ei julkista liikennettä ole. On myös oma valinta olla autoton. Sekin on oma valinta hankkia lapsia, ennenkuin oma ura on sellaisessa vaiheessa, että on oma virka.

Olen pahoillani, vaikka harmittaa ap:n puolesta että meni työpaikka sivusuun, niin toivon hieman skarppaamista ja harkintaa elämän isompien ratkaisujen tekemisessä. Mietihän ap, mitä voisit tehdä elämässäsi, jotta työssä käynti olisi mahdollista. Jos ei kotoa käsin voi jotain yritystä pyörittää tai tehdä sellaista etätyötä, jonka voit helposti hankkia, niin jotain on pakko tehdä.

Minulle on ihan OK, jos joku haluaa olla kotonaan lasten kanssa, eikä haluakaan käydä töissä. En vaan sitä ymmärrä, miksi minun verorahoilla se maksetaan.

Olen itsekin ollut työtön ja asun pienellä paikkakunnalla haja-asutusalueella. Ei ole aina ollut autoakaan, mutta koskaan en ole tarvinnut kieltäytyä työtarjouksesta matkojen takia, vaan olen järjestänyt kyydit, kunnes on oma auto hankittu, jos sellaiseen on ollut tarve. En ole ikinä kieltäytynyt työstä, jos on ollut 1000km säteellä. Nyt minulla onkin vakituinen työ ja pystyn hyvin elättämään lapseni, eikä päivähoitoon vieminenkään ole minulle ongelma.

 

[Hinni]

Pitää vielä tähän ketjuun sen verran kommentoida, että tuo kimppakyytikin voi olla aika vaikeeta saada. Itse ainakaan en rupeaisi ketään kuskaamaan vaikka siitä korvauksen saisinkin. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en ketään ristikseni halua. Joskus aikoinaan vähän aikaa kuljetin työkaveria. Se hankaloitti aika paljon. Tavallisesti saatoin mennä suoraan hakemaan lapset tai kauppaan. Eipäs se sitten onnistunutkaan kyytiläisen kanssa. Tai toinen hankaluus oli se, että jos sattui olemaan omia menoja ja piti lähteä aikaisemmin töistä tai jos lapsi sattui olemaan sairaana....mulle ainakin riitti. Kyytiläisiä en enää ota.

 

[hyvä]

Tarkoittaako tämä ketju sitä, että kun muuttaa korpeen asumaan, niin ei tarvitse tehdä töitä, vaan saa koko ajan avustuksia. Taidan lähteä johonkin ulkoluodolle asumaan, niin ei ole pelkoa edes linja-autojen kulusta ja saa rauhassa laskeskella lintuja ja seurata kalojen hyppimistä. Muut maksakoon elinkuluni.

Ei tarkoita.Mä asun 13km:n päässä keskustasta.Vain kouluvuorot kulkevat.Illalla viimisin bussi tulee tännepäin 15.30.Kesällä kulkee vain torstaisin.Työtön olen tällä hetkellä,mies tienaa, mutta silti meillä on pakko olla 2 autoa, jotta on mahdollisuus kulkea töihin, kurssille jne, kun taas sellanen tilaisuus tulee

Sehän on hyvä, että olet ainakin järjestänyt itsellesi työssäkäymisen mahdolliseksi. Julkiset ei tosiaankaan aina, eikä joka paikassa kulje.

 

[juujuu]

Pitää vielä tähän ketjuun sen verran kommentoida, että tuo kimppakyytikin voi olla aika vaikeeta saada. Itse ainakaan en rupeaisi ketään kuskaamaan vaikka siitä korvauksen saisinkin. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en ketään ristikseni halua. Joskus aikoinaan vähän aikaa kuljetin työkaveria. Se hankaloitti aika paljon. Tavallisesti saatoin mennä suoraan hakemaan lapset tai kauppaan. Eipäs se sitten onnistunutkaan kyytiläisen kanssa. Tai toinen hankaluus oli se, että jos sattui olemaan omia menoja ja piti lähteä aikaisemmin töistä tai jos lapsi sattui olemaan sairaana....mulle ainakin riitti. Kyytiläisiä en enää ota.

kyllä luonto kiittää, kun jokainen työntekijä aja omalla autollaan saman matkan!

 

[hyvä]

Tarkoittaako tämä ketju sitä, että kun muuttaa korpeen asumaan, niin ei tarvitse tehdä töitä, vaan saa koko ajan avustuksia. Taidan lähteä johonkin ulkoluodolle asumaan, niin ei ole pelkoa edes linja-autojen kulusta ja saa rauhassa laskeskella lintuja ja seurata kalojen hyppimistä. Muut maksakoon elinkuluni.

En asu korvessa, vaan duunipaikka ois korvessa... Mielenkiintoista, miten itse veisit lapsen loska/pakkaskelillä fillarilla hoitoon ja polkisit sitten yli kymmenen kilometriä töihin, josta osan matkaa valaisematonta tienreunaa.

Minun pitäisi siis hakea pankista lainaa ostaakseni auto, jolla en uskaltaisi ajaa...

Viisi vuotta sitten muutettiin tänne, koska pääsin kävellen töihin. Kyllä täältä bussilla liikkumaan pääsee, mutta lähinnä juuri toiseen suuntaan, kuin missä tuo työ olisi.

Minä olisin valmis muuttamaan, mutta muutaman kuukauden työsuhteen takia voi olla vähän riskaapelia laittaa taloa myyntiin ja etsiä uutta. Siinä ajassa tuota työpaikkaa tuskin olisi enää edes tarjolla.

Pää tässä hajoaa...

Loistavaa, nythän on kaikki mahdollisuudet tässä. Ei muuta kuin auton hankintaan. Korttihan sulla jo on.

Nythän voit harjoitella sitä autolla ajoa, kun olet päivisin kotona, niin ei tarvitse sitten pelätä, jos sattuu taas tulemaan työtarjous vähän sivumpaa keskustasta.

Ole rohkea ja kohtaa pelkosi.

 

[Maira]

Mie oon vähän samoilla linjoilla monen muun kanssa että kyllä kannattais ottaa härkää sarvista ja alkaa vaan taas totuttelee autoon pikkuhiljaa ajan kanssa, vaikka et tuota paikkaa ottaiskaa...Nyt kun tilanne on työrintamalla näin huono niin voit olla varma että osoituksia kauemmaksi tulee ja niistä ei selittelyllä selviä. Tänä päivänä tilanne tuntuu olevan niin että jos haluat töitä tehdä niin sun on pystyttävä liikkumaan, itellä on 30km/suuntaansa (vuorotyö) ja ukolla 80km/suuntaansa työmatkaa, jupisematta on autoa vaihettu dieseliin ja sitkeesti kuljetaan vaikka jännittäis ja kauhistuttais, koska jostain se leipä on pöytään saatava.
Mut tsemppiä et kaikki selviää!

 

[Hinni]

Pitää vielä tähän ketjuun sen verran kommentoida, että tuo kimppakyytikin voi olla aika vaikeeta saada. Itse ainakaan en rupeaisi ketään kuskaamaan vaikka siitä korvauksen saisinkin. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en ketään ristikseni halua. Joskus aikoinaan vähän aikaa kuljetin työkaveria. Se hankaloitti aika paljon. Tavallisesti saatoin mennä suoraan hakemaan lapset tai kauppaan. Eipäs se sitten onnistunutkaan kyytiläisen kanssa. Tai toinen hankaluus oli se, että jos sattui olemaan omia menoja ja piti lähteä aikaisemmin töistä tai jos lapsi sattui olemaan sairaana....mulle ainakin riitti. Kyytiläisiä en enää ota.

kyllä luonto kiittää, kun jokainen työntekijä aja omalla autollaan saman matkan!

Paitsi että todellakaan ei ollut sama matka. Ensin vein lapset hoitoon toiseen suuntaan, sitten toiselta suunnalta hain kyytiläisen ja kolmanteen suuntaan mentiin töihin...
Nykyään tuota ei onneksi tartte edes miettiä. Mun nykyisessä työssä jokaisella on oltava auto ja ajokortti, muuten työ ei onnistu. Polkupyörä ei ole edes vaihtoehto kun kymmeniä kilometrejä tulee päivässä pakosta ajettua.

 

[peesailija]

Minulla oli työmatka 80km suuntaansa ja en kyllä marissut yhtään kun töissä olin...Eli päivässä 160km...

kuljitko sen kenties pyörällä??

ja tee työkkäriin selvitys mihin liität aikataulut yms.miettikää kun lumialkaa tuleen ja teitä ei aurata kunnolla kun vinttaat jonnekin korpeen fillarilla?ja sitten vielä yövuoron jälkeen lumimoskassa ja pakkasessa takaisin kotiin..

Jos huonot säät hirvittävät, täytyy opetella ajamaan ja hankkia auto. Sen voi sitten myydä taas pois, jos työt loppuvat. Tai sitten olla menemättä töihin ja kärsiä karenssi. Oikeasti, reilut 10 kilometriä ei ole mikään syy olla ottamatta töitä vastaan.

Suomessa on tällaiset kelit.

 

[totta tuokin]

Suomessa autoillessa noin 10-20% on nättiä kivaa ajokeliä, muuten joko sataa, häikäsee, on pimeää, liukasta tai kaikkia noita :snotty:

 

[ap]

Tutkailee kiinnostuneena miten hyvin osa vastaajista kommentoi, vaikkei lue faktoja. En niitä rupea kertaamaan.

Olitte oikeassa, karenssia olisi tullut.

Ostin sitten auton ja työhaastattelu on sovittu.

Oli siis oma valintani että entinen työpaikka lopetti ja tämä tarjottu paikka sattuu olemaan korvessa johon ei julkinen liikenne kulje, asuisin sitten vaikka missä. Näin kärjistettynä.

Kiitos niille ketkä ymmärsivät!