Tuli ikävä ex:ää :(

[onneton(aina välillä)]

En voi olla varma mutta luulen että ne on muuttamassa yhteen tai jotain,mulla on nyt sellanen tunne et jotain tulee tapahtumaan.Kamala ajatella kun juurihan se ex vasta läks sen toisen matkaan! Mua nyt vaivaa et miten kauan ne on tuntenu sit loppujen lopuks.

Kyllä se ex teki kaikki ihan törkeen ala-arvoisesti sen miten tän eron hoiti mutta silti mä vaan ikävöin.
Mä en koskaan pääse yli siitä miten se heitti meijän 7v roskikseen tosta noin vaan ilman mitään ennakkovarotuksia tai mitään.Me jopa laitettiin sitä tulevaa kotia(okt) mut.....olen hyväksyny eron mutta tyyli miten ex asian hoiti jätti muhun ikuset jäljet ja pelon siitä miten sitten aina kuvittelen kaikkien miesten tekevän niin.

Ja silti mulla on ikävä vaikka tiedän ettei se taida mua ikävöidä.

 

[................]

vieläkö sä jaksat marista täällä tätä

 

[onneton(aina välillä)]

vieläkö sä jaksat marista täällä tätä

vittuakos sit luet näitä!!

 

["mä"]

Kauan teidän erosta on??

 

[onneton (aina välillä)]

[QUOTE="mä";24629502]Kauan teidän erosta on??[/QUOTE]

pian 3kk

voi kai tää olla epänormaalia vielä surra mutta se oli mun elämäni mies ja 7v oltiin yhessä.

 

["mä"]

pian 3kk

voi kai tää olla epänormaalia vielä surra mutta se oli mun elämäni mies ja 7v oltiin yhessä.

Aika nopee tahti muuttaa yksiin toisen kans, no onnea vaan yritykselle, tuskin sekään kestää.

 

["mmm"]

nyt sun on vaan opeteltava olemaan yksin.

ei tollanen mies oo sun arvonen.

 

[onneton(aina välillä)]

[QUOTE="mä";24629551]Aika nopee tahti muuttaa yksiin toisen kans, no onnea vaan yritykselle, tuskin sekään kestää.[/QUOTE]

en mä varma ole onko ne muuttamassa yhteen mut ex myyny asunnon ja nyt kai se muijakin...

 

[onneton(aina välillä)]

[QUOTE="mmm";24629552]nyt sun on vaan opeteltava olemaan yksin.

ei tollanen mies oo sun arvonen.[/QUOTE]

tiedän että pitää ja olen kovasti tehny hommia asian eteen.
Ja tiedän ettei se ole mun arvonen mutta minkäs teet kun luulin että se olis ollu mun keinustuoli kaveri!

 

[..]

Mä ikävöin mun eksää vaikka erosta jo yli kymmenen vuotta ja yhteisymmärryksessä erottiin ku oltiin niin nuoria :/

 

["trio"]

3kk on lyhyt aika.
Tiedän kokemuksesta,että tuo on tillanne jota en haluaisi vihamiehellenikään.Minulla lähti ex kaverini matkaan.
Vuosi siinä meni ennenkuin olin kunnolla jaloillani.
Turha kiirehtiä asioita,sure ja käy läpi asioita niin paljon kun on tarpeen.
Kyllä se elämä sieltä vielä voittaa,ja varmasti kohtaat joskus jonkun,jonka tavatessa et enää edes ajattele voitko luottaa häneen.Usko vain

 

[Maanantaikappale]

Mä oon joskus lukenu, että suhteesta toipumiseen menee sama aika kuukausissa, kuin mitä suhde on kestänyt vuosissa ja viikoissa se, mitä suhde on kestänyt kuukausissa jne. eli tässä tapauksessa sulla olis suruaika 7kk:tta, kun suhde kesti 7 vuotta. Eli mielestäni ei oo mikään ihme, jos vielä surettaa. Ei vuosia kestänyttä suhdetta pysty kuittaamaan muutamassa kuukaudessa, vaikka varmasti sitä haluaisikin.

Sure niin paljon kuin surettaa, mutta yritä myös keksiä vaikka yksi ilon aihe/päivä tai viikko. Hiljalleen toivottavasti huomaat, että niitä ilon aiheita on enemmän kuin surun aiheita.

p.s. Jos kaipaat vertaistukea, niin tee itelles nikki ja pistä yv:tä tulemaan.

 

[onneton (aina välillä)]

[QUOTE="trio";24629678]3kk on lyhyt aika.
Tiedän kokemuksesta,että tuo on tillanne jota en haluaisi vihamiehellenikään.Minulla lähti ex kaverini matkaan.
Vuosi siinä meni ennenkuin olin kunnolla jaloillani.
Turha kiirehtiä asioita,sure ja käy läpi asioita niin paljon kun on tarpeen.
Kyllä se elämä sieltä vielä voittaa,ja varmasti kohtaat joskus jonkun,jonka tavatessa et enää edes ajattele voitko luottaa häneen.Usko vain [/QUOTE]

Mä yritän tässä vaan suunnata ajatukset jo kevääseen,sitä odotan kuin kuuta nousevaa.Onneksi työt alkaa enskuun alussa joten siinähän se talvi menee.

Ja nimimerkkiin on jo ilmestynyt tuo (aina välillä).

 

[onneton(aina välillä)]

Mä oon joskus lukenu, että suhteesta toipumiseen menee sama aika kuukausissa, kuin mitä suhde on kestänyt vuosissa ja viikoissa se, mitä suhde on kestänyt kuukausissa jne. eli tässä tapauksessa sulla olis suruaika 7kk:tta, kun suhde kesti 7 vuotta. Eli mielestäni ei oo mikään ihme, jos vielä surettaa. Ei vuosia kestänyttä suhdetta pysty kuittaamaan muutamassa kuukaudessa, vaikka varmasti sitä haluaisikin.

Sure niin paljon kuin surettaa, mutta yritä myös keksiä vaikka yksi ilon aihe/päivä tai viikko. Hiljalleen toivottavasti huomaat, että niitä ilon aiheita on enemmän kuin surun aiheita.

p.s. Jos kaipaat vertaistukea, niin tee itelles nikki ja pistä yv:tä tulemaan.

EX näköjään kuittas suhteen jo muutamassa viikossa tosin se oli kai koko alkukesän tehny musta eroa omassa päässä joten siksi kai sillä helpompaa.
Kyllä mä olen jos en nyt joka päivästä mutta kuitenkin yrittäny ettiä ilon aihetta mutta joka viikko jotain.Jos ei muuta niin menen katsomaan sukulaislapsia niistä kun katsoo ja viettää aikaa niin ei voi olla hymyilemättä,ovat ne ollet tärkeitä aina mutta nyt ne on mun "pelastus"
Kevättä nyt vaan odottelen vaikka siihen aikaa on mahdottoman paljon mutta sekin saa mut jaksamaan.

 

[Maanantaikappale]

Voi olla, että sillä exällä on nyt helpompaa kuin sulla, mutta kunhan toi uusikin suhde arkistuu, niin eiköhän ne menetyksen ja katumuksenkin tunteet kaivaudu esiin. Siinä vaiheessa sä oot jo paljon paremmassa asemassa, koska oot surusi käsittelyssä jo paljon pidemmällä. Sitäpaitsi exäsi on siitä ikävässä tilanteessa, että joutuu lisäksi katsomaan peilistä pettäjän naamaa (jolle ei varmaan kovinkaan monelta sympatiaa heru).

 

[onneton (aina välillä)]

Voi olla, että sillä exällä on nyt helpompaa kuin sulla, mutta kunhan toi uusikin suhde arkistuu, niin eiköhän ne menetyksen ja katumuksenkin tunteet kaivaudu esiin. Siinä vaiheessa sä oot jo paljon paremmassa asemassa, koska oot surusi käsittelyssä jo paljon pidemmällä. Sitäpaitsi exäsi on siitä ikävässä tilanteessa, että joutuu lisäksi katsomaan peilistä pettäjän naamaa (jolle ei varmaan kovinkaan monelta sympatiaa heru).

Mä oikeen toivon että se joskus tajuaa miten paskamaisesti teki mutta mistä sen tietää....se ihminen on muuttunu ihan eri ihmiseksi.
Mua vaan korpee ajatus siitä että sen petturuudesta ei sen oma perhe ja suku taida tietää,tai no tietää kai kun ite olen ainakin yhdelle hänen perheenjäsenelle kertonu et toinen nainen kyseessä ja oli kai se ex itekin antanu ymmärtää jotain sen suuntasta.Mutta silti mua vaivaa et jos niiden suku luulee että mä olen se pettäjä tai suhteen katkaisija.
Mun perhe ja ystävät tietävät koko totuuden ja kaikki on ihan ihmeissään miten niin mukava ja ihana mies teki näin joten nyt kaikki mun puolen porukat pitää aikamoisena kuspäänä.

Ja tänään olen kyllä yhet itkut itkeny osin tätä aloituksen aihetta ja osin sit sitä, että pelkään yksin jääväni kun en mä osaa enää missään käydä kun pitäs yksin mennä ja mulla ei ole rohkeutta mennä tosta noin vaan jutteleen miehille eikä niin naisillekaan.
Olen nyt tänää ollu tosi väsyny kun en ole nukkunut kunnolla ja ilmakin synkkä joten sekin kai saa mielen matalaksi.

 

["akka"]

Se mies ei sua kaipaa ja mä en yhtään ihmettele että sillä oli toinen nainen jos sä olet parisuhteessakin koko ajan negatiivinen ja kitiset.
Miksi sä ylipäätään kyttäät sen menemiset ja tulemiset,te olette eronneet joten anna sen jatkaa elämäänsä ja jatka sinä omaasi.

 

[onneton(aina välillä)]

[QUOTE="akka";24635815]Se mies ei sua kaipaa ja mä en yhtään ihmettele että sillä oli toinen nainen jos sä olet parisuhteessakin koko ajan negatiivinen ja kitiset.
Miksi sä ylipäätään kyttäät sen menemiset ja tulemiset,te olette eronneet joten anna sen jatkaa elämäänsä ja jatka sinä omaasi.[/QUOTE]

No en ole kytänny sitä,vaikee olla näkemättä tai kuulematta asioita kun kohtuullisen pieni paikka kyseessä ja kun se perkele pyörii täällä vaikka ei ees asu täällä.

 

[kikatus]

Mun eksä lähti n 4kk sitten, mie oon raskaana. Ei oo lapsiaan juuri tavannut. Sillä oli toinen nainen, jonka kanssa asuu yhdessä, muuttivat n 200km päähän. Oli muuten se emäntä mun kaveri
Ja kyllä, ikävöin häntä välillä. En sitä ihmistä mikä hän nyt on, vaan sitä ihmistä joka hän joskus oli; hyvä isä, hyvä ja rakastava puoliso.
Minä sain muuten häneltä musitoksi vielä klamydian, että jee. Kiitos vaan liki yhdeksästä vuodesta. Hoiti eron todella typerästi, ja hoitaa isyytensä nyt huonosti. Mutta silti - minusta on luonnollista ikävöidä niitä hyviä hetkiä aina joskus. Huominen on parempi päivä.

 

[onneton (aina välillä)]

Mun eksä lähti n 4kk sitten, mie oon raskaana. Ei oo lapsiaan juuri tavannut. Sillä oli toinen nainen, jonka kanssa asuu yhdessä, muuttivat n 200km päähän.
Ja kyllä, ikävöin häntä välillä. En sitä ihmistä mikä hän nyt on, vaan sitä ihmistä joka hän joskus oli; hyvä isä, hyvä ja rakastava puoliso.

No ei ole helppoa sitten sinullakaan ja olet vielä raskaanakin.

En minäkään ikävöi sitä ihmistä joka se nyt on vaan sitä joka se oli silloin kun oltiin yhdessä ja kaikki oli vielä kunnossa,tai no minahän luulin niiden asioiden olevan kunnossa koko ajan.
Ex oli tosi huolehtivainen,kiltti,rakasti mua juuri sellasena kun olen ja kaikke muuta mutta niin vaan muuttui ihminen erilaiseksi...tiedä sitten esittikö 7v tollasta vai esittääkö nyt...

 

[kikatus]

Pikkuhiljaa parempaa kohti. Oon nyt 32. viikolla ja pystyn olemaan odotuksestani ja tulevasta pienestä iloinen. Lapsetkin oottaa jo vauvaa.
Ei sun kannata ajatellakaan että ikävä katoaisi yksikaksi. Se katoaa joskus, sitten kun aika on oikea.
Onni on jokaiselle jossain, niin minä uskon. Ei ehkä vielä ensi kesänä eikä ensi vuonna, mutta joskus kuitenkin
Omaa eksääni en ottaisi takaisin, kun oon asiaa pohtinut. Kyllä se veti pohjat meidän koko historialta lähtiessään että soronoo ja tervemenoa.
Toki toivon, että vaikka hän teki mulle paskasti, ei olis lapsilleen paska isä.

 

["akka"]

Jos mies olisi sua rakastanut,se ei olisi toisen kelkkaan lähtenyt.Eikä se ollut tyytyväinen teidän parisuhteeseen koska niin kävi.Siitä asiasta sun on vaan päästävä nyt yli.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="akka";24635815]Se mies ei sua kaipaa ja mä en yhtään ihmettele että sillä oli toinen nainen jos sä olet parisuhteessakin koko ajan negatiivinen ja kitiset.
Miksi sä ylipäätään kyttäät sen menemiset ja tulemiset,te olette eronneet joten anna sen jatkaa elämäänsä ja jatka sinä omaasi.[/QUOTE]

:headwall: Onko ihanaa olla noin "empaattinen" ihminen? Mielenkiintoinen johtopäätös, että ap oli parisuhteessaan "negatiivinen kitisijä", jos hän nyt suhteen päättymisen jälkeen suree ja ikävöi. Tosi helppo sanoa, että jatka elämääsi. Sama kuin sanoisi masentuneelle, että "parane". Ei pitkän suhteen päättymisen jälkeen noin vain jatketa eteenpäin, täytyy surra ja käsitellä asiaa aikansa.

 

[tytsi-89]

Mun eksä lähti n 4kk sitten, mie oon raskaana. Ei oo lapsiaan juuri tavannut. Sillä oli toinen nainen, jonka kanssa asuu yhdessä, muuttivat n 200km päähän. Oli muuten se emäntä mun kaveri
Ja kyllä, ikävöin häntä välillä. En sitä ihmistä mikä hän nyt on, vaan sitä ihmistä joka hän joskus oli; hyvä isä, hyvä ja rakastava puoliso.
Minä sain muuten häneltä musitoksi vielä klamydian, että jee. Kiitos vaan liki yhdeksästä vuodesta. Hoiti eron todella typerästi, ja hoitaa isyytensä nyt huonosti. Mutta silti - minusta on luonnollista ikävöidä niitä hyviä hetkiä aina joskus. Huominen on parempi päivä.

:hug:

 

["akka"]

:headwall: Onko ihanaa olla noin "empaattinen" ihminen? Mielenkiintoinen johtopäätös, että ap oli parisuhteessaan "negatiivinen kitisijä", jos hän nyt suhteen päättymisen jälkeen suree ja ikävöi. Tosi helppo sanoa, että jatka elämääsi. Sama kuin sanoisi masentuneelle, että "parane". Ei pitkän suhteen päättymisen jälkeen noin vain jatketa eteenpäin, täytyy surra ja käsitellä asiaa aikansa.

Ja vielä parempi on että kyttää exänsä kulkemiset,menemiset ja tekemiset.Tietää yhteenmuuttoaikeet uuden naisen kanssa ym.Sehän edesauttaa erosta toipumista tosi paljon.=)