Tuli ikävä ex:ää :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onneton(aina välillä)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pikkuhiljaa parempaa kohti. Oon nyt 32. viikolla ja pystyn olemaan odotuksestani ja tulevasta pienestä iloinen. Lapsetkin oottaa jo vauvaa.
Ei sun kannata ajatellakaan että ikävä katoaisi yksikaksi. Se katoaa joskus, sitten kun aika on oikea.
Onni on jokaiselle jossain, niin minä uskon. Ei ehkä vielä ensi kesänä eikä ensi vuonna, mutta joskus kuitenkin :)
Omaa eksääni en ottaisi takaisin, kun oon asiaa pohtinut. Kyllä se veti pohjat meidän koko historialta lähtiessään että soronoo ja tervemenoa.
Toki toivon, että vaikka hän teki mulle paskasti, ei olis lapsilleen paska isä.

Sulla on lapset jotka pitää sut pinnalla ja jotain mitä odottaa joten kädet täynnä hommaa ja muuta ajateltavaa:)

Välillä toivon ett meilläkin olis ollu lapsia niin olis jotain jonka takia pitäs vaan porskuttaa eteenpäin.Moni vaan sanonu et hyvä kun ei ollu....mut ite vaan toivon välillä et olispa ollut mutta sitten olis pakkokin exää tavata joten ehkä sitten parempi näin.
 
[QUOTE="akka";24636006]Ja vielä parempi on että kyttää exänsä kulkemiset,menemiset ja tekemiset.Tietää yhteenmuuttoaikeet uuden naisen kanssa ym.Sehän edesauttaa erosta toipumista tosi paljon.=)[/QUOTE]

Eikös ap juuri kertonut, että törmää exäänsä toistuvasti haluamattaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onneton(aina välillä);24636008:
Sulla on lapset jotka pitää sut pinnalla ja jotain mitä odottaa joten kädet täynnä hommaa ja muuta ajateltavaa:)

Välillä toivon ett meilläkin olis ollu lapsia niin olis jotain jonka takia pitäs vaan porskuttaa eteenpäin.Moni vaan sanonu et hyvä kun ei ollu....mut ite vaan toivon välillä et olispa ollut mutta sitten olis pakkokin exää tavata joten ehkä sitten parempi näin.

Se on varmaan totta, että lapset auttavat jaksamaan. Ikävä ja suru ei ehkä pääse niin kokonaisvaltaiseksi(?), kun täytyy lasten vuoksi jaksaa ja heidän tarpeensa menevät edelle.

Exäsi taas on ihan eri tilanteessa kuin sinä, koska hän oli se, joka jätti. Hän on mahd. päässään käsitellyt asiaa jo pitkään ja nyt hänellä on jo uudet kuviot. Sinun tilanteesi on eri: et ole se, joka on voinut vaikuttaa asioihin ja olisit halunnut jatkaa suhdettanne. Voimia vielä paljon. :hug: Kyllä se ajan kuluminen auttaa. Pian saat varmasti paljon muutakin ajateltavaa.
 
Kumma että nyt tuo "akka" on nyt kimpussa.

Kuten olen sanonut monta kertaa,en kyttää sen menemisiä ja tulemisia tai muuttamisia tai mahdollisia yhteen muuttamisia. Tää on suhteellisen pieni paikka joten täällä nyt kaikki tietää toistensa asiat ,haluamattaankin.
Ja mä en todellakaan kyttäilis sitä ,miks ihmeessä? eihän se mua auta toipumisessa yhtään.
Mä vaan epäilen ett ne on muuttamassa yhteen ,en ole varma.Sen tiedän että ex oman myi pois koska se KERTOI sen mulle kun erottiin ja yhdessä kun vielä oltiin niin yritettiin jo sillon myydä sitä asuntoa.
Lapsia ei ole meillä mutta jos se täällä nyt kulkee sen uuden kanssa niinpakostakin näen,pitäskö mun vaan linnotua sisätiloihin etten vaan näkis niitä?!
Ja eikö se ole ihan luonnollista että 7v yhdessäolon jälkeen sitä SUREE.

Jotkut ne vaan haluaa loukata vaikka väkisinkin...siis täällä palstalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onneton( aina välillä);24636083:
Kumma että nyt tuo "akka" on nyt kimpussa.

Kuten olen sanonut monta kertaa,en kyttää sen menemisiä ja tulemisia tai muuttamisia tai mahdollisia yhteen muuttamisia. Tää on suhteellisen pieni paikka joten täällä nyt kaikki tietää toistensa asiat ,haluamattaankin.
Ja mä en todellakaan kyttäilis sitä ,miks ihmeessä? eihän se mua auta toipumisessa yhtään.
Mä vaan epäilen ett ne on muuttamassa yhteen ,en ole varma.Sen tiedän että ex oman myi pois koska se KERTOI sen mulle kun erottiin ja yhdessä kun vielä oltiin niin yritettiin jo sillon myydä sitä asuntoa.
Lapsia ei ole meillä mutta jos se täällä nyt kulkee sen uuden kanssa niinpakostakin näen,pitäskö mun vaan linnotua sisätiloihin etten vaan näkis niitä?!
Ja eikö se ole ihan luonnollista että 7v yhdessäolon jälkeen sitä SUREE.

Jotkut ne vaan haluaa loukata vaikka väkisinkin...siis täällä palstalla.

Ihan miten vaan mutta kummasti sua sen asiat edelleen kiinnostaa.Eikä sen asioista ole pakko keneltäkään kuulla jos haluaa.Voi avata suunsa ja sanoa että mä en sitten halua kuulla yhtään ainutta asiaa exästäni että mua ei kiinnosta.Tuskin sen jälkeen kukaan siitä mainitsee.Ei mun ole tarkoitus loukata,tottakai eron jälkeen suree.Kannattaa kuitenkin keskittää voimavaransa johonkin muuhun kuin exänsä mahdollisen asuinkumppanin pohtimiseen.
 
[QUOTE="akka";24636240]Ihan miten vaan mutta kummasti sua sen asiat edelleen kiinnostaa.Eikä sen asioista ole pakko keneltäkään kuulla jos haluaa.Voi avata suunsa ja sanoa että mä en sitten halua kuulla yhtään ainutta asiaa exästäni että mua ei kiinnosta.Tuskin sen jälkeen kukaan siitä mainitsee.Ei mun ole tarkoitus loukata,tottakai eron jälkeen suree.Kannattaa kuitenkin keskittää voimavaransa johonkin muuhun kuin exänsä mahdollisen asuinkumppanin pohtimiseen.[/QUOTE]

Totta kai kiinnostaa. Jos on jotain 7 vuotta rakastanut ja rakastaa edelleen niin tokihan se ihminen edelleen kiinnostaa. Ei se irti pääseminen ole aina niin helppoa. Se on kyllä totta, että on helpompi jatkaa eteenpäin, jos ei kuule toisesta mitään.
 
Totta kai kiinnostaa. Jos on jotain 7 vuotta rakastanut ja rakastaa edelleen niin tokihan se ihminen edelleen kiinnostaa. Ei se irti pääseminen ole aina niin helppoa. Se on kyllä totta, että on helpompi jatkaa eteenpäin, jos ei kuule toisesta mitään.

No minä nyt väkisinkin kuulen ja jos en halua kuulla niin sitten pitää katkasta välit kummilapseenkin,nyt olen kyllä rauhoittanu tilanteen niin etten ole pitänyt yhteyttä eron jälkeen kummilapseen kuin yhden kerran mutta ihan vaan siksi että tuottaa tuskaa nähdä kummilasta joka on vielä exän puolelta.
Mutta sen takia että ex teki mitä teki niin ei sen viattoman lapsen tarvii kärsiä siitä että kummit on eronnu.
 

Yhteistyössä