Tunnontuskia

[Noir]

Riideltiin äijän kanssa aamulla ja huudettiin puolin ja toisin.. Vauva oli vieressä ja rupes itkemään. Säikähti tietty et miks turvallinen ihminen muuttuu pelottavaksi. Riita oli mitätön eikä tule toistumaan... nyt en vaan pääse irti ajatuksesta että vauva kuuli huudon. Olen itkeskellyt koko päivän ja pitänyt vauvaa lähellä kuin hyvitelläkseni teon. Kyllä ahdistaa.

 

[m]

Meillä käy 1,5v lapsi itkemään jo siitä , kun halataan miehen kanssa. Se on niin mustis. Ei kannata tuommosesta huolestua, se on vain elämää. Kyllä meilläkin lapsi välillä valitettavasti joutuu kuulemaan tappelua, mut pitäähän sitä yrittää välttää, mut aina ei vaan pysty.

 

[DG]

Noita sattuu. Vedä henkeä, et ole paha äiti vaikka huusit miehellesi.

 

[Kyllästynyt ja kylläinen]

Oikeesti: miksi nykyajan äidit on tällaisia? mihin on hävinnyt se normaali arki, johon lapset kuuluvat luonnollisena osana? Se arki, jossa joskus huudetaan miehelle, joskus huudetaan lapsille, sitten taas pussataan ja pyydetään anteeksi, eikä kukaan, EI KUKAAN, ala kelata, että nyt se lapsi - se kummallinen, outo olento, jota on tarkoitus pitää kuin ansarikukkaa, ettei se vaan mene rikki - sai varmaan ihan hirveitä traumoja ja taidan tehdä itsestäni lastensuojeluilmoituksen, ihan varmasti ainakin itken tätä viikon...