tuntuu pahalta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja anni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

anni

Vieras
Näin eilen miesystäväni, jonka kanssa olin vielä viikko sitten. Hänellä oli uusi (tai vanha) nainen. Meni vaan ohi, aivan kuin olisin ollut ilmaa. Ei sanonut yhtään mitään. Tuntui ja tuntuu yhä tosi pahalta. Miksi ihmiset ovat niin ilkeitä ja pahoja? Erottiin kyllä hänen pyynnöstään täysin yllättäen silloin. Siksipä epäilen, että nainen on ollut kuvioissa jo minun aikanani.
 
Ymmarran toki, etta nakeminen on saanut taas tunteet pintaan, varsinkin kun ero on noin tuore. Mutta miten miehen olisi pitanyt reagoida tavatessanne?

Hymyilla maireasti ja tervehtia sinua uusi naisystava kasipuolessa? Esitella teidat toisillenne? Eiko se olisi ollut viela ilkeampaa? Vai olisiko hanen sinut nahtyaan pitanyt sannata nurkan taakse piiloon? Mitahan uusi naisystava olisi siita mahtanut ajatella? Kun miehia muutenkin syytellaan ex:n peraan haikailusta.

Vai tarkoitatko, etta on ylensakin ilkeaa seurustella niin pian sinun jalkeesi? Hapaiseeko se sinun muistosi? Pitaisiko jattajankin pitaa jonkinmoinen suruaika sinkkuna?

Vaikka han olisi tavannut naisen viela sinun kanssasi seurustellessaan, niin eiko han olisi tehnut kaiken moraalisesti oikein? Eli lopettanut suhteenne ja sitten aloittanut uuden? Voihan toki olla, etta suhteet ovat olleet paallekain, mutta sellaistakin valitettavasti tapahtuu.

Ymmarran kylla pahan mielesi, mutta onko mies oikeasti toiminut niin vaarin kuin annat ymmartaa?
 
Koita jaksaa! Varmasti sattuu, mut kyl sullekin Se Oikea joskus löytyy! Ite erosin myös vko sit miehen aloitteesta ja vaikeaa on ollut. Mies soitti viime yönä ja huusi raivona vanhoista jutuista. Oon ollu kipee yli vkon ja on kysynyt vointiani päivittäin ja ku en ole voinu kertoa hyviä uutisia, päätti yöllä haukkua epätoivoiseksi? Mitäs mieltä tästä? M38, ite 24. Voimia!
 
Koita jaksaa! Varmasti sattuu, mut kyl sullekin Se Oikea joskus löytyy! Ite erosin myös vko sit miehen aloitteesta ja vaikeaa on ollut. Mies soitti viime yönä ja huusi raivona vanhoista jutuista. Oon ollu kipee yli vkon ja on kysynyt vointiani päivittäin ja ku en ole voinu kertoa hyviä uutisia, päätti yöllä haukkua epätoivoiseksi? Mitäs mieltä tästä? M38, ite 24. Voimia!
 
Koita jaksaa! Varmasti sattuu, mut kyl sullekin Se Oikea joskus löytyy! Ite erosin myös vko sit miehen aloitteesta ja vaikeaa on ollut. Mies soitti viime yönä ja huusi raivona vanhoista jutuista. Oon ollu kipee yli vkon ja on kysynyt vointiani päivittäin ja ku en ole voinu kertoa hyviä uutisia, päätti yöllä haukkua epätoivoiseksi? Mitäs mieltä tästä? M38, ite 24. Voimia!
 
Koita jaksaa! Varmasti sattuu, mut kyl sullekin Se Oikea joskus löytyy! Ite erosin myös vko sit miehen aloitteesta ja vaikeaa on ollut. Mies soitti viime yönä ja huusi raivona vanhoista jutuista. Oon ollu kipee yli vkon ja on kysynyt vointiani päivittäin ja ku en ole voinu kertoa hyviä uutisia, päätti yöllä haukkua epätoivoiseksi? Mitäs mieltä tästä? Hän on silti sanonut haluavansa olla yhteydessä, koska ystäviä on vähän ja oon kuulemma paras kaverinsa. M38, ite 24. Voimia!
 
Oltiin viikko sitten vielä sängyssä. Seuraavana päivänä sitten ystävällisesti ilmoitti, ettei halua jatkaa. Mielestäni miehen olisi pitänyt reagoida jotenkin muutoin kuin että olin täysin ilmaa. Mitään esittelyjä en kaivannut. On toki tehnyt oikein, että ilmoitti jättävänsä minut, mutta siinä en näe mitään oikeaa, että on erittäin todennäköisesti ollut samaan aikaan tämän toisen naisen kanssa, vaikka sitten koko maailma käyttäyisi niin. Se ei kuulu minun moraaliini. Miehen ns. viimeiset sanat minulle olivat, että ollaan kuitenkin hyviä ystäviä. Turha tässä nyt on kamalasti miestä puolustella. Tässä tulikin sitten Piinallekin vastaus siihen, miten ns. ystävyyden hyvin todennäköisesti käy.

 
En oikein ymmärrä tuota, että on halunnut jatkaa hyvinä ystävinä, mutta sitten ei voi moikata? Itsekin kyllä myönnän, että epäilen hieman, miten meidän ystävyytemme exän kanssa tulee toimimaan. Selvästi tuntuu siltä, että hän todella haluaa olla kanssani yhteydessä, mutta myönnän, että raskasta tämäkin on, että viestittelee ja sitten yhtäkkiä raivoissaan soittaa, seuraavana päivänä pyytää taas anteeksi (soitti uudestaan tänään).

Antaa ajan näyttää meille molemmille, miten näiden ystävinä jatkamisien kanssa käy. Parempaa kevättä odotellessa...
 
Mitäpä noist harmitteleen,eiku matoo koukkuun ja huommista päin Anni!Meikä näkee vanhoi kasvoi melkein jokapäivä ja kaikki sanoo et hei,et oo käyny..on muute mukava nähä.On minustaki ja kävisinki jos muistas mis ne asuu!
Joskus ku känny tööttää ja messagea pukkaa oon aiva ihmeissään,ei niistä viestestä,vaa mitä niihi pitäis vastata!
Ku ei kaikkee voi muistaa ja tekstit tyyliin.. oli mukavaa,voidaanko viel nähä.Mitä mitä ja kuka,kuka?
Voisha niihi jonku nimen laittaa lähettäjäki?
Minusta on muute aivan sama onko noilla runoilijoilla jotai härää jonku toisen ka vai ei,en mä niitä ala kyttäileen vaik pitäisinki gimmasta.Se tekee valinnan ja hakee mitä haluuki,jos mun seura ei kelpaa ni mitä se siihe viereen jäis oksenteleen.
Parempi ku lähtee koittaan jotai uutta,ei sit tarvi meikää syyttää mistään masiksesta tai muustakaan.
Vapaa maailma,ei kahleita täsä tarvita.
Se oo moro!
 
Niin kai sitä täytyis yrittää ajatella, mutta kun sattuu olemaan vielä liikaa tunteita miestä kohtaan. Olis kovasti helpompaa, jos kaikki asiat sais kuitattua järjellä, eikä tarvis tunteita huomioida mitenkään..
 

Yhteistyössä