Tutti pois ja siitä hetkestä lähtien HIRVEITÄ raivareita ja unet sekaisin:(neuvoja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Väsyneet
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Vieras";26812672]Tätä mieltä mä olen myös!! Ihan ehdottomasti!! Meillä on neljä lasta ja kolme on syönyt tuttia melkein 3 vuotiaaksi. Ja kun aina sanotaan, että joutuu oikomishoitoon, jos liian myöhään syö tuttia. Ja ei näin mene! Meillä se, joka jätti tutin alle 2-vuotiaana ite, niin on ollut kaikista eniten ongelmissa hampaiden kanssa. Ei siis pidä millään tavalla paikkaansa tuo oikomishoito. Mä olen sanonut neuvolassa joka kerta, että me jätetään tutti pois sitten, kun lapsi itse valmis. Eipä ole neuvolantäti sitten siihen mitään vastannut. Mä en jaksanut ite valvoa öitä toisen perään sen takia, että otan tutin liian aikaisin pois.[/QUOTE]

No tämä kommentti taas nyt on ihan huuhaata! :laugh: ei ne purentaviat ole mitään keksittyjä juttuja, voi hyvänen aika! Ihan oikeita ongelmia liian pitkä tutinkäyttö lapsille aiheuttaa, vaikka sinun lapsilla ei ongelmia olekaan ollut. Nyt puhutaan siis siitä, mitä TUTKIMUKSET meille kertovat, siinä ei yhden perheenemännän kokemus omista kullannupuista kyllä paina :) Ei millään pahalla, mutta pakko oli kommentoida, sen verran hullulta tämä kommentti kuulostaa.

Ja meilläkin on vielä unitutti käytössä, ikää 1v9kk. Muutaman kuukauden päästä aletaan jättää sitä pois, vielä ei ole sen aika. Ja ihan vaan sen takia, ettei haluta purentavikoja :)
 
[QUOTE="vieras";26812599]kuka ylipäänsä opettaa lapsen tutille..[/QUOTE]
Kuka ei? Tajuttoman hyvä hiljennys- ja rauhoittamiskeino lapsilla.

Aina kun ei syli tai tissikään ole käytettävissä.

Omilleni olen lykännyt tutit suuhun heti synnärillä. Tai siis vain keskimmäiselle oma-aloitteisesti; esikoinen sai hoitajilta tutin kun piti mua tuttina, nuorimmainen sai tutin vastasyntyneiden teholla.

Jos tuo 5 viikon ikäinen ei söisi tuttia, niin saisin toimia hänelle tuttina, ja se on ehdoton ei-ei tässä huushollissa. Ettäkö olisin vauva rinnalla tuntikausia päivin öin...ei.
 
[QUOTE="vieras";26812677]olempa ollu hölmö, kun on 4 lasta eikä yhtään tutin syöjää ;) siksiköhän laset on vauvana joskus itkeny... :P kyllä ne ei tuttia kaipaa jos ei opeta, sit stressataan ettei siitä eroon päästä[/QUOTE]

Mulla on kaksi lasta. Kumpikaan ei ole ikinä huolinut tuttia. Kuopukselle oikein tyrkytin sitä siinä toivossa, että pääsisin vähän helpommalla, mutta ketut. Onpa kiva, kun ainoa kelpaava "tutti" on minussa kiinni ja tutinkaipuuikää piisaa... Esikoinen luopui rinnasta vuoden vanhana, siihen asti ainoa käypä lohtu oli pääosin tissi. Kivaa niin isän kuin minunkin kannalta. Nuorempi on 1v3kk eikä luovu rinnasta millään. Pah.
 
[QUOTE="vieras";26812599]kuka ylipäänsä opettaa lapsen tutille..[/QUOTE]

Moni jo ihan sen takia, että vähentää tutkitusti kätkytkuolemia. Mieluummin sitten vaikka oiotaan elävän lapsen hampaita.

Minun mieheni ei syönyt lapsena tuttia, joten korvasi sen peukalolla. Siitä vasta onkin vaikea opettaa pois ja tekee tutin tavoin pahaa hampaille.
 
Kiitoksia vastauksista! Mietimme asiaa puolisoni kanssa illalla jälleen kerran, nukutus kesti jälleen 1,5h. Lapsi on selvästi väsynyt jo 18.30, jolloin ollaan iltapesulla ja sen jälkeen hiljalleen kohti sänkyä. Näin eilen ja poika sai valita 3 ohutta kirjaa iltasaduiksi (rakastaa sitä kun hänelle luetaan ja lukee itsekin paljon). Kaikki meni hyvin, mutta kun sammutettiin lukulamppu, niin siitä parin minuutin päästä alkoi se pyöriminen ja ähinä. Välillä poika rauhoittuu lähes uneen, mutta sitten havahtuu taas, ja se on menoa.

Emme sitä tuttia enää näin pitkän ajan jälkeen taida enää antaa takaisin. Sehän on kahta kauheampi show sitten, kun pitää jälleen siitä luopua. Annoimme tutin ihan neuvolatädin suosituksesta, mutta ei hän ole sitä juurikaan päivisin syönyt, vain unilla. Ei se kaduta se tutin antaminen, vaan se harmittaa, että tästä nukuttamisesta on tullut tälläinen sirkus.

Auttaisiko että iltasadun jälkeen koettaisin lähteä pois, ja poika jäisi yksin sänkyyn? Kun kosketusta ei siedä, potkii vain jos koettaa silittää tms. Eihän hän siellä pysy tietenkään, mutta jos veisi yhä uudelleen ja uudelleen takaisin. Siitä tulee kyllä pitkä ilta myös, mutta en jaksa tuota potkimistakaan enää. Alkaa kiristää hermoja tuo unta vastaan taistelu. Hieroo silmiä ja haukottelee leveästi koko ajan, muttei asetu.
 
Tilanne kääntyi nyt toistaiseksi hyväksi: poika nukahti tänään päiväunille vartissa (jee!) ja yöunille tunnissa (jee!) ilman potkimisia tai raivareita. Harkinnassa vielä, josko alkaisimme opettaa omaan sänkyyn. Nyt kokeilin sellaista, että annoin möyhiä sängyssä iltasadun jälkeen, käänsin vain selkäni ja teeskentelin nukkuvaa. Aikansa jaksoi pyöriä ja jutella, mutta sitten kuin katkaisijasta, tuli uni. Elikkä poikamme ehkä kaipaa sitä, että saa itse nukahtaa. Ja mikä ihmeellisintä, poika nukkui 3h päikkäreitä ja siltikin oli uupunut illalla ja nukahti aiemmin kuin jokin aika sitten. Univelkaa!
 

Yhteistyössä