Hei, minun on pakko kirjoittaa tilanteesta, jos täällä on muita kakkosodottajia. Tein viime vklla positiivisen raskaustestin ja tällä hetkellä rv 4+6. Ihan alussa siis ollaan, mutta olen aivan huolesta soikeena. Toista lasta yritetty kalliilla hoidoilla jo pitkään ja nyt vihdoin raskaana, mutta olo ei tunnu nyt hyvältä. Mitään raskausoireita ei ole tällä hetkellä, ainut "oire" on vatsan kova turvotus. Mahdollisen kiinnittymisen aikaan oli päänsärkyä ja vatsaa nippaili ja tällä viikolla yhtenä päivänä on ollut väsymystä ja päänsärkyä.
Viimeksi kun olin raskaana, olin ennen plussaa jo niin väsynyt ja olo oli niin raskaana oleva ettei siitä jäänyt epäselvyyttä. Kohdun kasvukivut alkoi ekassa raskaudessa melkein samantein, oli jos minkä moista tuntemusta alavatsalla. Nyt ei mitään. Tuntuu kuin en olisi raskaana ollenkaan, eikä vatsassa ainakaan ole mitään. Eilen tein r-testin, joka näytti tasavahvoja viivoja, joten ainakin testi vielä sanoisi että raskaana ollaan. Kahden viikon päästä on ultra (rv 7+0) en tiedä miten pystyn odottamaan sinne asti.
Miksei kroppa reagoi mitenkään alkavaan mahdolliseen raskauteen vai olisiko voinut jo mennä kesken, muttei tapahdu spontaania keskenmenoa vuotoineen ym. Mitään vuotoa minulla ei ole ollut niin kuin oli kohdunulkoisessa raskaudessa plussasta lähtien.
Tuntuu, että olen nyt niin kaikkeni antanut näille hoidoille ja sille, että saisin lapselleni sisaruksen ja jos tämä menee menkään, en usko, että pystyn enää jatkamaan. Työnteosta ei meinaa tulla mitään ja ajatus pyörii mahdollisen tuulimunan ympärillä. Jopa lääkkeellinen tyhjennyt tuntuu niin kovin surulliselta tässä meidän tilanteessa, missä lasta tahkottu pitkään. On todella surullinen olo ja harmittaa jo valmiiksi se tieto, ettei tästä raskaudesta tule mitään.
Ensimmäinen raskaus kohdunulkoinen (km rv 7), toisesta synty ihana lapsi (alusta asti kova väsymys, pahoinvointi, kohdun kasvukivut ym ym) ja nyt tämä plussa, joka ei anna viitteitä raskauteen lainkaan.
Minkälaisia tuntemuksia muilla kakkos tai kolmos odottajilla on tai kokemuksia tuulimunasta? Pelottaa
Viimeksi kun olin raskaana, olin ennen plussaa jo niin väsynyt ja olo oli niin raskaana oleva ettei siitä jäänyt epäselvyyttä. Kohdun kasvukivut alkoi ekassa raskaudessa melkein samantein, oli jos minkä moista tuntemusta alavatsalla. Nyt ei mitään. Tuntuu kuin en olisi raskaana ollenkaan, eikä vatsassa ainakaan ole mitään. Eilen tein r-testin, joka näytti tasavahvoja viivoja, joten ainakin testi vielä sanoisi että raskaana ollaan. Kahden viikon päästä on ultra (rv 7+0) en tiedä miten pystyn odottamaan sinne asti.
Miksei kroppa reagoi mitenkään alkavaan mahdolliseen raskauteen vai olisiko voinut jo mennä kesken, muttei tapahdu spontaania keskenmenoa vuotoineen ym. Mitään vuotoa minulla ei ole ollut niin kuin oli kohdunulkoisessa raskaudessa plussasta lähtien.
Tuntuu, että olen nyt niin kaikkeni antanut näille hoidoille ja sille, että saisin lapselleni sisaruksen ja jos tämä menee menkään, en usko, että pystyn enää jatkamaan. Työnteosta ei meinaa tulla mitään ja ajatus pyörii mahdollisen tuulimunan ympärillä. Jopa lääkkeellinen tyhjennyt tuntuu niin kovin surulliselta tässä meidän tilanteessa, missä lasta tahkottu pitkään. On todella surullinen olo ja harmittaa jo valmiiksi se tieto, ettei tästä raskaudesta tule mitään.
Ensimmäinen raskaus kohdunulkoinen (km rv 7), toisesta synty ihana lapsi (alusta asti kova väsymys, pahoinvointi, kohdun kasvukivut ym ym) ja nyt tämä plussa, joka ei anna viitteitä raskauteen lainkaan.
Minkälaisia tuntemuksia muilla kakkos tai kolmos odottajilla on tai kokemuksia tuulimunasta? Pelottaa