Tytär KOHTA 15v ja raskaana !

[Sassykatti]

Kyllä minä äitinä yrittäisin kaikin mahollisin keinoin painostaa/pakottaa aborttiin, silläkin uhalla että välit katkeaa, tyttö aivan varmasti kiittää jossain vaiheessa elämäänsä siitä painostuksesta ja ihan tasan tarkkaan monta monituista kertaa katuu tekemäänsä virhettä jos lapsen lapsena tähän maailmaan tekee.

 

[Keittiönoita]

En mä vaan ollut lastensuojelun asiakas eikä mun lapseni,vaikka 16 vuotiaana esikoistani aloin odottaa.

Oliko lapsen isä kuitenkin täysi-ikäinen?

 

[Katylina]

Äläs yllytä Katylinaa. opcorn:

Ei mun tarvii ees vaivautua, kun on älykkyysosamäärä yhtä alhainen kuin kultakalalla, rautalangasta on turha vääntää

 

[röppö]

Oliko lapsen isä kuitenkin täysi-ikäinen?

Joo oli,muttei asunut samassa osoitteessa mun ja lapsen kanssa,ei edes samassa kaupungissa.

 

[thsh]

Joo oli,muttei asunut samassa osoitteessa mun ja lapsen kanssa,ei edes samassa kaupungissa.

oisko käytäntö muuttunu niiltä ajoilta kun sait lapsen? _Täällä ainaki alle 16v kuuluu heti lastensuojelun piiriin.

 

[Mummeliisa]

En mä vaan ollut lastensuojelun asiakas eikä mun lapseni,vaikka 16 vuotiaana esikoistani aloin odottaa.

Ei ollut pojanpojan äiti, poika tai pojanpoikakaan missään vaiheessa lastensuojelun kanssa tekemisissä. Isyydentunnustamisessa kävivät . Ei muuta.
Ja olivat 15 ja 16 kun pojanpojan saivat.

 

[feger]

Muistakaa toki nyt se, että kenen tahansa teinin kohdalla voi jossain vaiheessa tuo tilanne olla. Ei kannata tuomita ja haukkua.

Itse muistan omalta kotikylältäni ikäisistäni tasan yhden tapauksen, missä oli ns. teiniäiti ja tällä oli kyllä huomattavasti vanhempi mies lasten isänä. Se oli aika surullistakin, kun se n. minun ikäiseni tyttö työnsi lastenvaunuja kohti kylän baaria. Kävi siellä huutelemassa "ukkoaan" kotiin. Ja se mies viihtyi siellä baarissa tosi paljon, pelaamassa biljardia. : / Säälitti, mutta kun se tyttökin vaikutti niin ylimieliseltä, ettei sen kanssa uskaltanut edes mennä juttusille.

 

["huoh"]

Kyllä minä äitinä yrittäisin kaikin mahollisin keinoin painostaa/pakottaa aborttiin, silläkin uhalla että välit katkeaa, tyttö aivan varmasti kiittää jossain vaiheessa elämäänsä siitä painostuksesta ja ihan tasan tarkkaan monta monituista kertaa katuu tekemäänsä virhettä jos lapsen lapsena tähän maailmaan tekee.

Tää on muuten aikamoista puppua. Montako äitiä tunnette, jotka on oikeesti katuneet sitä että ovat saaneet lapsen? Nuori tai ei.
Montako naista tunnette, jotka ovat katuneet aborttia?

Ei ole vaikea arvata kumpaan vaaka kallistuu...

Nuori joka on pakotettu aborttiin vastoin omaa tahtoaan ei taatusti ikinä tule täysin antamaan sitä anteeksi saati hyväksymään.

 

["..."]

Manipuloimalla. Esittämällä asiat niin, että tytöllä ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa.

ja lopulta saat katkeran tyttären itsellesi mikä muistuttaa vielä vanhainkodissakin ollessasi tästä vääryydestä ja pakottamisesta aborttiin. pahimmassa tapauksessa katkasee välit.

minä tekisin selväksi että AUTAN, TUEN, kaikin mahdollisin tavoin, päättävät he mitä tahansa. Palaveri pojan vanhempien kanssa SEKÄ mietintä keskenämme ilman nuoria miten oikeasti pystymme auttamaan.

Tottahan toki minä lastani autan, ja todellakin lapsenlastani.

 

["Rullakatriina"]

Olin raskaana 15v ja täytin 16v kun sain ekan poikani,nyt lapsia jo 4 kpl ja edelleen sama mies. Ja en ole ollut ls asiakas.
Muutin kotoa 16v ja olen opiskellut ja käyn töissä. Niin että ei sen aina ole pakko loppua huonosti ja kaikki pilalla! Äitini oli nuori mummo.

 

["vieras"]

Mun äiti oli juuri täyttänyt 16 kun alkoi minua odottaa. Hän on sanonut, että katuu monia asioita nuoruudestaan, kuten sitä, että oli isäni kanssa niin pitkään, mutta ei ole koskaan katunut sitä, että sai lapsen nuorena (vaikka ei sitä varmaan olisi minulle sanonut jos katuisi, mutta ei varmaan olisi silloin itse ottanut asiaa edes puheeksi). Minulla on oikein hyvät välit äitiini (toisin kuin monella täällä) ja hyvin hän on minut kasvattanut nuoresta iästään huolimatta.

 

[röppö]

oisko käytäntö muuttunu niiltä ajoilta kun sait lapsen? _Täällä ainaki alle 16v kuuluu heti lastensuojelun piiriin.

No kohta seitsemän vuotta sitten tuo likka syntyi..ja on tässä tuttava piirissä pari vuotta sittenkin saaneet pari alaikäistä pariskuntaa lapsen,eivätkä ole lastensuojelun kanssa missään tekemisissä..
Että jos tässä alle kahden vuoden aikana on käytäntö muuttunut? Tiedä häntä.

 

[röppö]

Kyllä minä äitinä yrittäisin kaikin mahollisin keinoin painostaa/pakottaa aborttiin, silläkin uhalla että välit katkeaa, tyttö aivan varmasti kiittää jossain vaiheessa elämäänsä siitä painostuksesta ja ihan tasan tarkkaan monta monituista kertaa katuu tekemäänsä virhettä jos lapsen lapsena tähän maailmaan tekee.

Tosissaanko väität että jokainen nuori äiti katuu jossain vaiheessa sitä,että on tehnyt,tai siis saanut lapsen?:O

Montaa asiaa itse kadun,mutten lapsiani!
Tunnen myös monta nuorena äidiksi tullutta,eivät ikinä ole sanoneet katuvansa lapsiaan,vaikka katuisivat mies valintoja tai ihan mitä muuta vain!

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="...";26108326]ja lopulta saat katkeran tyttären itsellesi mikä muistuttaa vielä vanhainkodissakin ollessasi tästä vääryydestä ja pakottamisesta aborttiin. pahimmassa tapauksessa katkasee välit.

minä tekisin selväksi että AUTAN, TUEN, kaikin mahdollisin tavoin, päättävät he mitä tahansa. Palaveri pojan vanhempien kanssa SEKÄ mietintä keskenämme ilman nuoria miten oikeasti pystymme auttamaan.

Tottahan toki minä lastani autan, ja todellakin lapsenlastani.[/QUOTE]
Mä taas auttaisin tyttöä ymmärtämään, ettei hänestä vielä 14-vuotiaana ole äidiksi. Eikä mun tyttärestäni olisi ollutkaan. Ei ollut vielä siinä iässä asioinut yhdessäkään virastossa, ei hoitanut yhtäkään sellaista asiaa, mitä äitinä joutuu hoitamaan. Lapset ovat toki erilaisia ja joku 14 v voi olla jo hyvinkin itsenäinen ja asioita hoitamaan kykenevä, mutta mun tyttäreni ei ollut. Vasta 16-vuotiaana olisi ollut jotain realistisia mahdollisuuksia selvitä edes puolet äitinä olemisesta itse.

 

["maisa"]

Muiden vastauksia lukematta olen ehdottomasti sitä mieltä että en painostaisi nuoria suuntaan enkä toiseen vaan heidän päätöksen jälkeen kannustaisin ja auttaisin mahdollisuuksieni mukaan. Jos päättävät pitää lapsen auttaisin niin paljon kuin pystyisin..kuitenkin niin että "päävastuu" olisi lapsen äidillä/isällä itsellään. Voisin myös ottaa vastuun kokonaan itselleni jos jostain syystä niin tarve vaatisi. Aborttiin en missään nimessä kannustaisi mutten myöskään vastustaisi jos he sen todella tietoisesti haluaisivat.

 

["vieras"]

Kyllä minä äitinä yrittäisin kaikin mahollisin keinoin painostaa/pakottaa aborttiin, silläkin uhalla että välit katkeaa, tyttö aivan varmasti kiittää jossain vaiheessa elämäänsä siitä painostuksesta ja ihan tasan tarkkaan monta monituista kertaa katuu tekemäänsä virhettä jos lapsen lapsena tähän maailmaan tekee.

Minä kyllä vähän epäilen sitä, että nuori, joka pakotetaan aborttiin tulee vielä siitä joskus kiittämään äitiään. Luultavasti tällainen äiti menettää tyttärensä luottamuksen ja arvostuksen kokonaan - ja mielestäni ihan ansaitusti. Vanhempien tulee olla lastensa tukena ja ohjata heitä, eri tavoilla eri ikäisenä - ei toimia diktaattorina, joka aina tietää paremmin.

Minun isoäitini on tiennyt aina kaiken paremmin kuin minä, arvostellut valintojani ja kertonut mitä minun pitää tehdä, äitini on puolestaan ollut tukenani ja auttanut minua tekemään päätöksiä silloin kun olen apua pyytänyt. Arvaa kummalle heistä olen kiitollinen? Arvaa kumman kanssa olen tekemisissä vain silloin kun on pakko?

 

["Vieras"]

Olin itse 15-vuotias noin seitsemän vuotta sitten. Kun silloin tein positiivisen raskaustestin ja kerroin siitä vanhemmilleni, he vaativat aborttia. Silloin se tuntui kamalalta, mutta täytyy myöntää, 15-vuotias on oikeasti liian nuori.. Nykyään olen kiitollinen vanhemmilleni, jos noin ronskisti voi sanoa.

On hyvä elää ensin oma lapsuus/nuoruus loppuun

 

[feger]

[QUOTE="vieras";26108389]Minä kyllä vähän epäilen sitä, että nuori, joka pakotetaan aborttiin tulee vielä siitä joskus kiittämään äitiään. Luultavasti tällainen äiti menettää tyttärensä luottamuksen ja arvostuksen kokonaan - ja mielestäni ihan ansaitusti. Vanhempien tulee olla lastensa tukena ja ohjata heitä, eri tavoilla eri ikäisenä - ei toimia diktaattorina, joka aina tietää paremmin.

Minun isoäitini on tiennyt aina kaiken paremmin kuin minä, arvostellut valintojani ja kertonut mitä minun pitää tehdä, äitini on puolestaan ollut tukenani ja auttanut minua tekemään päätöksiä silloin kun olen apua pyytänyt. Arvaa kummalle heistä olen kiitollinen? Arvaa kumman kanssa olen tekemisissä vain silloin kun on pakko?[/QUOTE]

Olen samaa mieltä. Yksi tuttuni onkin muuten joutunut tekemään abortin täysin vanhempiensa painostuksen alla. Ja vielä niin, että sen abortin joutui anomaan, kun raskaus oli edennyt pitkälle. Tämä ei todellakaan kiittele vanhempiaan siitä ratkaisusta, päin vastoin.

 

["..."]

TE, ketkä pakottaisitte aborttiin,

pystyisittekö te elään sen asian kassa loppuelämänne, että menettäisitte lapsen sekä lapsenlapsen?

Onko se sen arvoista? : / Likka katkasee välit ja sillä sipuli. muutaman vuoden päästä saat kuulla kyliltä et sinusta on tullu mummi, mutta tyttäresi ei haluakaan "murhaajamummua" lapsensa lähelle.

Ja ei, minusta abortti ei ole murha, mutta tyttären mielestä voi olla.

 

["Rullakatriina"]

[QUOTE="...";26108412]TE, ketkä pakottaisitte aborttiin,

pystyisittekö te elään sen asian kassa loppuelämänne, että menettäisitte lapsen sekä lapsenlapsen?

Onko se sen arvoista? : / Likka katkasee välit ja sillä sipuli. muutaman vuoden päästä saat kuulla kyliltä et sinusta on tullu mummi, mutta tyttäresi ei haluakaan "murhaajamummua" lapsensa lähelle.

Ja ei, minusta abortti ei ole murha, mutta tyttären mielestä voi olla.[/QUOTE]

SAmaa mieltä ja pahimmassa tapauksessa tyttö ei pysty enään saamaan lapsia tai saa mielenterveys ongelmia.Aika kova hinta pakottamisesta.

 

[vieras..]

abortti on aikuiselle henkisesti rankka kokemus joo..no mitkähän se SYNNYTYS olis sit 14-15vuotiaalle fyysisesti ja psyykkisesti!!!Ei tuon ikäisen kroppa ole vielä valmis mihinkään raskauteen ja synnytykseen!!!Voi kamalaa!Toivottavasti lapsi ymmärtää lopuksi itse että abortti on nyt se oikea päätös.

Mä en ymmärrä tota ehdottomasti abortti huutelua.
Abortti on aikuiselle henkisesti rankka kokemus,saati sitten nuorelle joka ei osaa käsitellä sitä,kuten ei ehkä sitä,että olisi tulossa äidiksi..
(tosin onhan noitakin ihmisiä jotka käyttävät aborttia "ehkäisy keinona" eikä tunnu missään)

 

[Sassykatti]

Tosissaanko väität että jokainen nuori äiti katuu jossain vaiheessa sitä,että on tehnyt,tai siis saanut lapsen?:O

Montaa asiaa itse kadun,mutten lapsiani!
Tunnen myös monta nuorena äidiksi tullutta,eivät ikinä ole sanoneet katuvansa lapsiaan,vaikka katuisivat mies valintoja tai ihan mitä muuta vain!

Voi että kun saiski elää tuommosessa vaaleanpunaisessa hattarassa

 

["juuri"]

[QUOTE="...";26108412]TE, ketkä pakottaisitte aborttiin,

pystyisittekö te elään sen asian kassa loppuelämänne, että menettäisitte lapsen sekä lapsenlapsen?

Onko se sen arvoista? : / Likka katkasee välit ja sillä sipuli. muutaman vuoden päästä saat kuulla kyliltä et sinusta on tullu mummi, mutta tyttäresi ei haluakaan "murhaajamummua" lapsensa lähelle.

Ja ei, minusta abortti ei ole murha, mutta tyttären mielestä voi olla.[/QUOTE]

Olen samaa mieltä! Kamalalta tuntuu, jos painostetaan aborttiin, eikä tule saamaan enää koskaan lapsia. Vanhemmilla mielestäni myös vastuu tukea, kuten myös kertoa ehkäisystä!!

 

[Sassykatti]

Ja nyt on kuitenkin kyseessä 14-vuotias lapsi eikä mikään 18-19 'teiniäiti' joka kenties on ehtinyt jo rilluttelemaan ja elämään nuoruuttaan. Aivan varmasti jossain vaiheessa tuon ikäiselle tulee se menovaihe ja kaipuu elää elämätöntä nuoruutta ja silloin tilanteesta kärsii lapsi.

 

[Keittiönoita]

Ja nyt on kuitenkin kyseessä 14-vuotias lapsi eikä mikään 18-19 'teiniäiti' joka kenties on ehtinyt jo rilluttelemaan ja elämään nuoruuttaan. Aivan varmasti jossain vaiheessa tuon ikäiselle tulee se menovaihe ja kaipuu elää elämätöntä nuoruutta ja silloin tilanteesta kärsii lapsi.

Nimenomaan. Musta on hieman erikoista, että monissa perheissä 14 v ei saa päättää, tuleeko taloon koira vai ei. Vaikka se 14 v miten vannoisi ja vakuuttaisi, että hoitaa kyllä koiransa ihan itse, vanhemmat tietävät, että vanhempien kontolle se koira kuitenkin jossain vaiheessa jää. Silti yllättävän moni on sitä mieltä, että tottakai 14-vuotias saa päättää, tuleeko taloon VAUVA vai ei. Vaikka eläinrakas olenkin, mun mielestäni ihmislapsessa on paljon enemmän vastuuta ja työtä kuin koirassa.