Ukko painaa duunia, että voisin olla kotona lasten kanssa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Marjukka"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Marjukka"

Vieras
Tiedän, että valitan turhasta ja ei tässä oikein mitään oo tehtävissä. Mut pakko avautua silti. Mä olen 28v nainen, mies on 35v. Meil on kolme lasta 6-4-2 (poika-tyttö-poika). Eka menee kouluun ensi vuoden syksyllä. On nyt eskarissa. 4v on päivähoidossa ja 2v kotona (3v menee tarhaan). Lyhyet päivät, joten oon paljon kumminkin lasten kanssa.

On sovittu jo alunperin miehen kanssa, että hän tekee paljon duunia, koska pitää siitä ja siitä maksetaan kohtuullisesti. Mies haluaa elättää perheen + säästää tulevaisuuteen. No yleensä hänen työviikko menee näin (esimerkki). Maanantai 10-18: 8h, ti-ke-to: 8-20: 12h, perjantai 7-13: 6h. Joskus lauantaisin pitkiä päiviä, silloin perjantaikin on yleensä pitkä. vähintään 55h viikossa matkoineen. Joskus on jopa sellaisia työviikkoja että joka päivä töissä yli 12h... Toki harvemmin.

Mitään rahallista ei meiltä puutu ja mies sanoo, että pelkästään rahan takia sen ei tarvis tehdä noin paljoo. Mutta se haluaa säilyttää asemansa duunissa. Se sanoo, että jos ei "aina" suostuis joustamaan, niin siellä olis ukkoa tilalle. Ja sitten hänellä ei pian edes tarjottais niin paljon duunia.

Uuh... sitä ei vaan jaksais kun pitää melkein kaikki illat olla kolmen muksun kanssa. Toki aina viikonloppusin saan vapaata (kuhan ukko ei oo töissä). Ukko kyllä on lasten kanssa kiitettävästi, kunhan on kotona. Mitä nyt kerran 2-3 kk:ssa lähtee juhlimaan ja siinä menee sit lauantai-ilta ja sunnuntaiap. Sekin harmittaa, että kun on noin vähän vapaata ni sit pitää vielä välillä ryypätä... Oon kyl nalkuttanut ja nalkuttanut, mut tulos on vaan se, että ukko on aikansa hiljaa ja sit saa raivarin ja lähtee autolla ajelee 2-3 tunniksi. Kiva. Tosi aikuismaista. Sen jälkeen ollaan kuin ei mitään ois tapahtunut. Tai jos vihjaan jotain, niin ukko sanoo tosi kivasti:" Nyt hiljaa, Saatana, tai mä lähden kokonaan."
 
Meillä on 7v,5v ja kohta 1v,myös mun mies tekee viikolla yleensä kolme pitkää päivää ja olenkin lasten kanssa paljon keskenään.Kyllähän se välillä ottaa pannuun,mutta toisaalta arvostan sitä että mies jaksaa tehdä meidän perheemme eteen sen.Meillä on sen verran viikolla ohjelmaa,että elämä ei käy tylsäksi.

Sanoisin että vähäiseen yhteiseen aikaan ei kannata ladata liikaa odotuksia,nauttia vaan yhdessäolosta.
 
Ja minä taas mietin asian näin....Miehesti tekee töitä jotta teidän olisi hyvä olla kotona. Hän kuitenkin myös on lasten kanssa ja käy kerran 2-3 kk juomassa?? Mikä ihme sinun ongelmasi on? Vrt.Minä olen nyt kuukauden aivan keskenäni ja mies töissä toisella paikkakunnalla JOTTA MINÄ SAISIN JATKOSSAKIN olla lapsen kanssa kotona. Ei jeesus... Hanki tosiaan lapsenvahti ja mene miehes kanssa johonkin.
 
Ala äkkiä arvostaa miestäsi, joka toimiin juuri niin vastuullisesti, kuin miehen pitäisikin! Muuten se tosiaan lähtee niin kuin sanoo.

Ja, hanki lastenhoitaja yhtenä - kahtena iltana viikossa niin pääset harrastamaan ja saat itsellesi aikaa. Samoin joskus viikonloppuisin, että saatte kahdenkeskistä aikaa.

Järkeä käteen nyt kun on vielä mahdollisuus! Ja lopeta nalkutus ihan heti.
 
Pitkiä päiviä? 55 h viikossa? Ota nyt herranjumala oikeasti järki käteen ja ala arvostaa miestäsi, meillä mies tekee 60-80h viikossa; joka toinen viikonloppu kokonaan töissä. Tämä siksi, että hän pitää työstään, kotihoidon tuella ei makseta edes lasten lääkkeitä/allergiaruokia saatikka sitten asuntolainaa. Tällä viikolla 3 iltana mies ei ehtinyt kotiin ennenkuin lapset menivät nukkumaan; viettävät sitten viikonloppuna enemmän aikaa yhdessä.
Tokihan lasten kanssa keskenään olemiseen tuskastuu välillä, mutta silloin pitää itse keksiä jotain vaihtelua/hankkia hoitaja eikä luottaa siihen että mies töidensä lisäksi vielä huolehtii muksut. Yhden lapsen kanssa on kuitenkin helppo päivisinkin lähteä johonkin, vaikka jatkaa matkaa samalla kun vie isommat hoitoon/eskariin. Mieti, mikä sinua tilanteessa oikeasti vaivaa; syy tuskin on miehen työnteossa vaan jossain muualla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Täh?;24144626:
Pitkiä päiviä? 55 h viikossa? Ota nyt herranjumala oikeasti järki käteen ja ala arvostaa miestäsi, meillä mies tekee 60-80h viikossa; joka toinen viikonloppu kokonaan töissä. Tämä siksi, että hän pitää työstään, kotihoidon tuella ei makseta edes lasten lääkkeitä/allergiaruokia saatikka sitten asuntolainaa. Tällä viikolla 3 iltana mies ei ehtinyt kotiin ennenkuin lapset menivät nukkumaan; viettävät sitten viikonloppuna enemmän aikaa yhdessä.
Tokihan lasten kanssa keskenään olemiseen tuskastuu välillä, mutta silloin pitää itse keksiä jotain vaihtelua/hankkia hoitaja eikä luottaa siihen että mies töidensä lisäksi vielä huolehtii muksut. Yhden lapsen kanssa on kuitenkin helppo päivisinkin lähteä johonkin, vaikka jatkaa matkaa samalla kun vie isommat hoitoon/eskariin. Mieti, mikä sinua tilanteessa oikeasti vaivaa; syy tuskin on miehen työnteossa vaan jossain muualla.

Onko toi nyt ihailtava elämäntilanne? Oikeasti. Haluaako mies nähdä lapsia vai onko tärkeämpää käydä töissä ja rahoittaa teidän elämää? Jäädä tavallaan totaallisesti ulkopuoliseksi perheestä ja olla vaan rahajuhta. Tai mitä lapset, haluaisivatkohan he olla enemmän isän kanssa - ai niin, eihän he edes tiedä sellaisesta elämästä, mutta pääasia että äiti saa nauttia lapsista kotona.

Minusta KENENKÄÄN ei pitäs joutua tekee tollasia helvetillisiä työviikkoja. Ei millään verukeella, ihmisarvo miehelläkin on.
 
Olin naimisissa tuollaisen työssäasujan ja aina työn etusijalle laittajan kanssa.
Pitkiä päiviä, aina jäämässä jos tarvitaan vaikka muitakin olisi.
En jaksanut, helpompi oikeasti yksin kuin odottaa toista kotiin ruoka valmiina luvattuun kellonaikaan. Aina niitä perumisia joka suuntaan tai sitten menin yksin.
Loppujen lopuksi meidän parisuhteessa olin vain minä. Mies lähti kaverinsa kanssa ryyppäämään myös 2-3krt/kk:ssa, siinä meni sitä päivää illasta aamuun ja sitten vielä seuraava päivä nukkuessa. Muut kotona oleskeluaika meni nukkumiseen tai tv:n katsomiseen..
 
Toivottavasti jossain vaiheessa sinäkin alat painaa pitkää tai edes lyhyempää päivää että miehesi saa olla lasten kanssa kotona. 3 kertaa kuussa juominen aika paljon.
 
Ja exmies tosiaan oli siellä töissä, ei missään omilla teillään. Meiltä loppui ajan kanssa seksikin kun mies oli niin väsynyt. Kiukutteli ja härnäsi kotona kun oli väsynyt, nukkui muutamia tunteja yössä. Raha, noh, onhan se kiva mutta vähemmälläkin olisi pärjätty mainiosti..
 
[QUOTE="Anne";24144697]Ja exmies tosiaan oli siellä töissä, ei missään omilla teillään. Meiltä loppui ajan kanssa seksikin kun mies oli niin väsynyt. Kiukutteli ja härnäsi kotona kun oli väsynyt, nukkui muutamia tunteja yössä. Raha, noh, onhan se kiva mutta vähemmälläkin olisi pärjätty mainiosti..[/QUOTE]

Niin ja auttaa aika paljon jos on kaksi rahan tuojaa perheessä, vaikka edes osa-aikaisesti töissä toinen... Mutta kun lapsia ei voi hoitoon laittaa, mieluummin vaan koko elämä muuten kuralle; ja sehän ei lapsiin sitten vaikuta (? vai vaikuttasko sittenkin? )
 
Minunkin mielestäni valitat turhasta ja lisäksi miehelle nalkuttaminen on tyhmää, eikä johda mihinkään. Mitäs jo joskus juttelisit ihan rauhallisesti, nalkuttamatta ja koittaisit kysyä myös miehesi näkemystä pitkiin työviikkoihin.
Sä olet ilmeisesti itse tylsistynyt tekemisen puutteeseen. Ongelma on siis itseasiassa sun pääsi sisällä, ei varsinaisesti miehen työnteossa. Hanki tosiaan itsellesi harrastus tai keskustele miehesi kanssa, jos sinäkin aloittaisit työt jo tänävuonna, 2-vuotiaskin voi mennä hoitoon ilman että menee pilalle. Voisit tehdä vaikka osa-aikatyötä tms.
Jos sä olet tyytymätön elämääsi SINUN pitää korjata se. Sä et pysty muuttamaan toista, mutta voit kertoa toiselle miltä sinusta tuntuu. Nalkuttaminen ei ole keskustelua, se vain ärsyttää! Koita saada elämääsi mielekästä sisältöä ja koita ymmärtää miestäsikin.
 
mua nyt lähinnä ihmetyttää toi miehen asenne.. kyllä mäki valittaisin jos ukko asuis töissä vaikka se ei olis edes pakko. Ap:han sanoi että vähemmälläkin pärjää. Jos mies tekis noin paljon duunia siks et rahat riittäis just ja just niin en valittaisi.
 
Pistämpä miekin lusikan tähän soppaan.Jos mies hoitaa perheen elättämisen tekemällä paljon töitä,niin varmaan odottaa,että sie kotonaolevana hoidat kodin ja pääosin lapsetkin.Vai ootteko puhuneet asiasta?ja tuo ryyppäämään meno...Mies tekee kuiten paljon töitä ja haluaa työn+kodin vastapainoksi ottaa silloin tällöin.Mikä siinä saa siut nalkuttamaan?Sekö,ettet pääse itse mukaan vai se,ettet luota mieheen,kun lähtee baariin?Järjestä lapsille hoitaja ja lähde joskus miehen mukaan ryyppäämään.
 
[QUOTE="Vieras";24144692]Toivottavasti jossain vaiheessa sinäkin alat painaa pitkää tai edes lyhyempää päivää että miehesi saa olla lasten kanssa kotona. 3 kertaa kuussa juominen aika paljon.[/QUOTE]

eiks se ollu kerran 2-3kk aikana...?
 
Minä yritin sanoa miehelle että vähentäisi töitä mutta ei kuulemma onnistunut. Minä pikkuisen vauvan kanssa kotona, turhaa olisin osa-aikaiseksi mennyt, olisi ollut vain raskaampaa lapselle, eikä mies olisi vähentänyt töitään. En nalkuttanut, en ehtinyt kun ei nähty niin paljoa. Eikä ollut tylsää kun minulla on aika paljon ystäviä ja sukulaisia. Tunsin itseni vain todella typeräksi ja yksinäiseksi parisuhteessamme ainoana ihmisenä.
 

Yhteistyössä