Pakko vielä kertoa eräästä tähtihetkestäni siipan kotimaassa...Oli ihan hirvee päivä töissä (hotellissa): asiakkaat pahalla päällä, työkaveri ties missä (kaikki piti tehdä yksin), faksi rikki, bussit myöhässä, ylibuukkauksia työkaverin mokan takia (oli vahvistanut huonevaraukset muttei kirjannut niitä tietokoneelle), jne. Olin ihan loppu. Ja pomo jossain golffaamassa tietty.
Kun pomo saapui paikalle, sain itkupotkuraivarin pomon huoneessa, huusin kurkku suorana että suksikaa v*ttuun koko kansa ja maa, mä lähden enkä tuu tänne p*skalandiaan enää ikinä takaisin vaikka mitä maksettaisiin, enkä puhu yhdellekään turkkilaiselle enää ikinä. Paperit lensi pitkin toimiston lattiaa, työkuteet suunnilleen revin pois päältäni ja soitin saman raivon vallassa vielä matkatoimistoonkin & varasin liput Suomeen. Kyyneleet valui pitkin naamaa, meikit levällään, pärstä raivosta punaisena ja silleen...
Seuraavana päivänä menin taas kilttinä tyttönä töihin, pomo tuli aamulla avosylin halaamaan, vei mut pizzalle ja kysyi että helpottiko :snotty:. Helpottihan se.
Sellaista "kulttuurikriisiä " se aika ajoin oli, ja kun siihen yhdisti väsymyksen ja työstressin niin itkupotkuraivokohtaus oli valmis.
Tämä tapahtui vuonna 2002 ja kyseinen pomo kettuili asiasta viimeeksi muutama viikko sitten naamakirjan kautta :xmas: . Kertoo minusta kuulemma kaikille suomalaiseen naiseen ihastuneille työntekijöilleen varoittavana esimerkkinä