Yksilon vastuuuuuu!!! Ei ole yhteiskunnan vika ja valtion velvollisuus aina paikata kaikkia epäkohtia, myös yksilöllä on vastuu!
Valmistuinko itse luovalle alalle, sellaiselle jota rakastaisin ja tekisin tanssien aamusta iltaan? En, koska juuri toive-allani ei ollut töitä eikä ole edelleenkään. Niinpä hankin maisterintutkinnon alalta, joka luo mahdollisuuksia toimia erilaisilla aloilla ja tehtävissä. Hyvin monenlaista olenkin tehnyt, nyt kansainvälisissä johtotehtävissä. Ei puhettakaan, että olisin voinut olla yhtä soittoa työelämässä ilman, että olin valmis kokeilemaan eri aloja ja erilaisia tehtäviä. Eikä puhettakaan, että olisin päässyt etenemään johtotehtäviin, jos olisin aina vain odottanut saavani juuri "oman alan hommia". Ja kyllä, olen myös muuttanut töiden perässä pitkin kotimaata ja ulkomaita myöten. Sen se on vaatinut, että olen voinut olla työelämässä.
Toiset ovat valmiita tekemään kaikkensa työllisyytensä eteen, toiset eivät. Toiset eivät liikahda kotipaikkakunniltaan, kouluttutuvat ns. toivealoille miettimättä sitä, voiko siellä edes työllistyä. Ja monet eivät ole valmiita kokeilemaan töitä eri aloilla ja kehittämään itseään poikkeavia reittejä vaan odottavat, että heidän on voitava tehdä juuri sitä, mitä koulutus vastaa. Toiset menee töiden perässä, lisäkouluttautuvat, tarttuvat mahdollisuuten kuin mahdollisuuteen ja raivaavat reittiä työelämässä odottamatta, että työn pitää olla juuri tietynlaista ja juuri koulutusta vastaavaa. Kuulostaako tämä sitten teistä siltä, että näitä tyyppejä, jotka eivät ole valmiita tekemään työllisyytensä eteen mitään, pitää vielä ymmärtää ja heitä varten valtion pelisäännöissä joustaa?
Me suomalaiset osataan olla sitten kiittämättömiä ja odottaa, että valtio korjaa puolestamme kaiken. Olen asunut lukuisissa maissa, missä ihmiset tekevät 12 tuntisia työpäiviä, jotta voivat kustantaa kodin, ruoat, lapsille koulutuksen, perheelle tarvittavat vakuutukset. Näissä maissa perheet elävät todellisten paineiden alla, sillä heitä varten ei ole valtion järjestelmissä mitään kunnollisia tukiverkkoja. Jos menetät työsi, voi koko perheesi elämä keikahtaa tavalla, josta meillä pumpulissa kasvaneilla suomalaisilla ei ole mitään ymmärrystä. Meillä vaan naristaa, jos joutuu olemaan karenssissa jonkin aikaa. Sorry to say, mutta kyllä yksilölläkin on vastuu eikä valtion kuulu mielestäni paapoa meitä loputtomiin.
