Uskonnosta ja kastamisesta, taas vaihteeks..

[ap]

Ja tosta kiihkouskosta vielä. Luettiin tässä taannoin Jees-nimistä lastenlehteä. (tai selailtiin). Kirjeenvaihtoilmoituksissa pienet lapset pyytävät kirjekavereikseen toisia lapsia. Joka toisessa ilmoituksessa luki, että "toivoisin että sinäkin olisit uskovainen" tai "toivoisin että sinäkin käyt pyhäkoulua". Miksi on niin tärkeää, että se kirjekaverikin olisi uskovainen? Helluntaiseurakunta on ainakin sellainen, mikä on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Mukamas hyvä ja avoin paikka, mutta silti esim naispappeus ja homoliitot ovat väärin.

 

[vieras]

Ja tosta kiihkouskosta vielä. Luettiin tässä taannoin Jees-nimistä lastenlehteä. (tai selailtiin). Kirjeenvaihtoilmoituksissa pienet lapset pyytävät kirjekavereikseen toisia lapsia. Joka toisessa ilmoituksessa luki, että "toivoisin että sinäkin olisit uskovainen" tai "toivoisin että sinäkin käyt pyhäkoulua". Miksi on niin tärkeää, että se kirjekaverikin olisi uskovainen? Helluntaiseurakunta on ainakin sellainen, mikä on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Mukamas hyvä ja avoin paikka, mutta silti esim naispappeus ja homoliitot ovat väärin.

No katsos ettei saa "huonoja" vaikutteita. Sen takiahan esim. muslimitytöt pidetään lukkojen takana etteivät he saa vääräuskoilta huonoja vaikutteita..

 

[pahvi]

Jos lukisit Raamattua niin tietäisit, että elät tietoisesti synnissä ja se erottaa sinut Jumalasta. Sillä elätkö hyvää elämää vai et, ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Ahaa. Onko sarjamurhaajat ja pedofiilit synnittömiä uskoontulonsa jälkeen? Pääsevätkö he taivaaseen armon vuoksi, vaikka ovat tuhonneet elämiä, ja eivät ole kunnioittaneet toisia? Mä elän mielelläni näin, rakastaen ja kunnioittaen, tehden hyviä tekoja. Mulla on oma suhde Jumalaan, ja luotan siihen.

Jokainen ihminen tekee syntiä, myös uskovainen. Ero on siinä, että uskova pyrkii elämään ilman syntiä ja kun lankeaa syntiin, tekee parannuksen tuosta synnistä. Tietoisesti synnissä eläminen on ihan eri asia, siinä ihminen tarkoituksella elää Jumalan tahdon vastaista elämää, eikä tee parannusta.

 

[Jehnny Tightlips]

Saako lapsi teiltä puolueettomia vastauksia Jeesuksesta ja raamatusta, kun hän niitä kyselee pienenä?

Luen kohta koko ketjun, nyt luin vaan avauksen ja kysyn, onko sellaista vastausta kuin puolueeton vastaus olemassakaan mitä tulee tällaisiin uskonnollisiin kysymyksiin?

 

[ap]

Jos lukisit Raamattua niin tietäisit, että elät tietoisesti synnissä ja se erottaa sinut Jumalasta. Sillä elätkö hyvää elämää vai et, ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Ahaa. Onko sarjamurhaajat ja pedofiilit synnittömiä uskoontulonsa jälkeen? Pääsevätkö he taivaaseen armon vuoksi, vaikka ovat tuhonneet elämiä, ja eivät ole kunnioittaneet toisia? Mä elän mielelläni näin, rakastaen ja kunnioittaen, tehden hyviä tekoja. Mulla on oma suhde Jumalaan, ja luotan siihen.

Jokainen ihminen tekee syntiä, myös uskovainen. Ero on siinä, että uskova pyrkii elämään ilman syntiä ja kun lankeaa syntiin, tekee parannuksen tuosta synnistä. Tietoisesti synnissä eläminen on ihan eri asia, siinä ihminen tarkoituksella elää Jumalan tahdon vastaista elämää, eikä tee parannusta.

Sä et vastannut mun kysymykseen noista pedofiileista ja murhaajista. Mä en elä tietoisesti synnissä. Tai sanotaan näin, että se ei ole syntiä. Miten sä voit väittää, että sellainen ihminen on huonompi eikä pääse taivaaseen joka koko elämänsä on uskonut ja luottanut Jumalaan, mutta ottaa esim. olutta silloin tällöin. Kun vertaa sellaiseen, joka on elämässään vaikkapa murhannut useita tai käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväksi ja vanhana tulee uskoon. Miksi hän on mielestäsi oikeutettu taivaaseen?

 

[Jehnny Tightlips]

Mites rippikoulu, en saa vastauksia keltään siihen..? Että onko 15-vuotias valmis tekemään päätöksen itse ja ottamaan kasteen? Sen vuoksi (useimmiten) että saa juhlat ja lahjoja? Miksi vanhemmat sitten sen hyväksyy?

Kyllä 15-vuotiaalla pitää olla oikeus tehdä päätöksiä siitä, mihin itse uskoo ja mihin ei. Vaikka joidenkin mielestä päätös saattaa olla väärä tai epäkypsä, se on kuitenkin jo tuossa iässä oma päätös, toisin kuin vauvan kastaminen.

 

[ap]

Mites rippikoulu, en saa vastauksia keltään siihen..? Että onko 15-vuotias valmis tekemään päätöksen itse ja ottamaan kasteen? Sen vuoksi (useimmiten) että saa juhlat ja lahjoja? Miksi vanhemmat sitten sen hyväksyy?

Kyllä 15-vuotiaalla pitää olla oikeus tehdä päätöksiä siitä, mihin itse uskoo ja mihin ei. Vaikka joidenkin mielestä päätös saattaa olla väärä tai epäkypsä, se on kuitenkin jo tuossa iässä oma päätös, toisin kuin vauvan kastaminen.

Luuletko oikeasti, että moni 15-vuotias miettiin uskonasioita niin tosissaan että haluaa kasteen sen vuoksi?

 

[pahvi, joka oli jo ehtinyt kirjautua ulos]

Jos lukisit Raamattua niin tietäisit, että elät tietoisesti synnissä ja se erottaa sinut Jumalasta. Sillä elätkö hyvää elämää vai et, ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Ahaa. Onko sarjamurhaajat ja pedofiilit synnittömiä uskoontulonsa jälkeen? Pääsevätkö he taivaaseen armon vuoksi, vaikka ovat tuhonneet elämiä, ja eivät ole kunnioittaneet toisia? Mä elän mielelläni näin, rakastaen ja kunnioittaen, tehden hyviä tekoja. Mulla on oma suhde Jumalaan, ja luotan siihen.

Jokainen ihminen tekee syntiä, myös uskovainen. Ero on siinä, että uskova pyrkii elämään ilman syntiä ja kun lankeaa syntiin, tekee parannuksen tuosta synnistä. Tietoisesti synnissä eläminen on ihan eri asia, siinä ihminen tarkoituksella elää Jumalan tahdon vastaista elämää, eikä tee parannusta.

Sä et vastannut mun kysymykseen noista pedofiileista ja murhaajista. Mä en elä tietoisesti synnissä. Tai sanotaan näin, että se ei ole syntiä. Miten sä voit väittää, että sellainen ihminen on huonompi eikä pääse taivaaseen joka koko elämänsä on uskonut ja luottanut Jumalaan, mutta ottaa esim. olutta silloin tällöin. Kun vertaa sellaiseen, joka on elämässään vaikkapa murhannut useita tai käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväksi ja vanhana tulee uskoon. Miksi hän on mielestäsi oikeutettu taivaaseen?

jokainen, joka ottaa Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena pelastajanaan ja seuraa Häntä elämänsä loppuun, pelastuu

 

[ap]

Jos lukisit Raamattua niin tietäisit, että elät tietoisesti synnissä ja se erottaa sinut Jumalasta. Sillä elätkö hyvää elämää vai et, ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Ahaa. Onko sarjamurhaajat ja pedofiilit synnittömiä uskoontulonsa jälkeen? Pääsevätkö he taivaaseen armon vuoksi, vaikka ovat tuhonneet elämiä, ja eivät ole kunnioittaneet toisia? Mä elän mielelläni näin, rakastaen ja kunnioittaen, tehden hyviä tekoja. Mulla on oma suhde Jumalaan, ja luotan siihen.

Jokainen ihminen tekee syntiä, myös uskovainen. Ero on siinä, että uskova pyrkii elämään ilman syntiä ja kun lankeaa syntiin, tekee parannuksen tuosta synnistä. Tietoisesti synnissä eläminen on ihan eri asia, siinä ihminen tarkoituksella elää Jumalan tahdon vastaista elämää, eikä tee parannusta.

Sä et vastannut mun kysymykseen noista pedofiileista ja murhaajista. Mä en elä tietoisesti synnissä. Tai sanotaan näin, että se ei ole syntiä. Miten sä voit väittää, että sellainen ihminen on huonompi eikä pääse taivaaseen joka koko elämänsä on uskonut ja luottanut Jumalaan, mutta ottaa esim. olutta silloin tällöin. Kun vertaa sellaiseen, joka on elämässään vaikkapa murhannut useita tai käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväksi ja vanhana tulee uskoon. Miksi hän on mielestäsi oikeutettu taivaaseen?

jokainen, joka ottaa Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena pelastajanaan ja seuraa Häntä elämänsä loppuun, pelastuu

Ja mielestäsi se on oikeutettua?

 

[Jehnny Tightlips]

Mites rippikoulu, en saa vastauksia keltään siihen..? Että onko 15-vuotias valmis tekemään päätöksen itse ja ottamaan kasteen? Sen vuoksi (useimmiten) että saa juhlat ja lahjoja? Miksi vanhemmat sitten sen hyväksyy?

Kyllä 15-vuotiaalla pitää olla oikeus tehdä päätöksiä siitä, mihin itse uskoo ja mihin ei. Vaikka joidenkin mielestä päätös saattaa olla väärä tai epäkypsä, se on kuitenkin jo tuossa iässä oma päätös, toisin kuin vauvan kastaminen.

Luuletko oikeasti, että moni 15-vuotias miettiin uskonasioita niin tosissaan että haluaa kasteen sen vuoksi?

En tiedä kuinka moni niin tekee, mutta jos joku miettii ja haluaa mennä kasteelle, minusta se oikeus voidaan hänelle suoda (eikä automaattisesti olettaa, että teit noin vain lahjojen tms. takia.) Itse mietin kyllä uskoon liittyviä asioita tuon ikäisenä, mutta olin jo 16 kun päätin mennä kasteelle. Kanssani samaan aikaan kasteelle halunnut tyttö oli 15.

 

[pahvi]

Jos lukisit Raamattua niin tietäisit, että elät tietoisesti synnissä ja se erottaa sinut Jumalasta. Sillä elätkö hyvää elämää vai et, ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Ahaa. Onko sarjamurhaajat ja pedofiilit synnittömiä uskoontulonsa jälkeen? Pääsevätkö he taivaaseen armon vuoksi, vaikka ovat tuhonneet elämiä, ja eivät ole kunnioittaneet toisia? Mä elän mielelläni näin, rakastaen ja kunnioittaen, tehden hyviä tekoja. Mulla on oma suhde Jumalaan, ja luotan siihen.

Jokainen ihminen tekee syntiä, myös uskovainen. Ero on siinä, että uskova pyrkii elämään ilman syntiä ja kun lankeaa syntiin, tekee parannuksen tuosta synnistä. Tietoisesti synnissä eläminen on ihan eri asia, siinä ihminen tarkoituksella elää Jumalan tahdon vastaista elämää, eikä tee parannusta.

Sä et vastannut mun kysymykseen noista pedofiileista ja murhaajista. Mä en elä tietoisesti synnissä. Tai sanotaan näin, että se ei ole syntiä. Miten sä voit väittää, että sellainen ihminen on huonompi eikä pääse taivaaseen joka koko elämänsä on uskonut ja luottanut Jumalaan, mutta ottaa esim. olutta silloin tällöin. Kun vertaa sellaiseen, joka on elämässään vaikkapa murhannut useita tai käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväksi ja vanhana tulee uskoon. Miksi hän on mielestäsi oikeutettu taivaaseen?

jokainen, joka ottaa Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena pelastajanaan ja seuraa Häntä elämänsä loppuun, pelastuu

Ja mielestäsi se on oikeutettua?

tottakai. silloin kun synnit on annettu anteeksi, Jumala ei enää muista niitä. Pitää tietysti muistaa, että parannuksen teon jälkeen ei voi jatkaa entisenlaista elämää enää. kaikilla on sama mahdollisuus pelastua.

 

[ap]

Mä en tajua tällaista oikeudenmukaisuutta. Entäpä alkuasukasheimot, jotka eivät ole kuullutkaan kristinuskosta, elävät kuitenkin hyvän elämän mutta eivät pääse taivaaseen? Miten joku voi sanoa että se on oikeudenmukaista, en ymmärrä. Jos Adolf Hitler olisi kuolinvuoteellaan tunnustanut uskonsa, hän olisi pelastunut?

 

[ap]

Mä en tajua tällaista oikeudenmukaisuutta. Entäpä alkuasukasheimot, jotka eivät ole kuullutkaan kristinuskosta, elävät kuitenkin hyvän elämän mutta eivät pääse taivaaseen? Miten joku voi sanoa että se on oikeudenmukaista, en ymmärrä. Jos Adolf Hitler olisi kuolinvuoteellaan tunnustanut uskonsa, hän olisi pelastunut?

Meni väärin lainaukset, mutta minun teksti siis tuo.

 

[Jehnny Tightlips]

Mä en tajua tällaista oikeudenmukaisuutta. Entäpä alkuasukasheimot, jotka eivät ole kuullutkaan kristinuskosta, elävät kuitenkin hyvän elämän mutta eivät pääse taivaaseen? Miten joku voi sanoa että se on oikeudenmukaista, en ymmärrä. Jos Adolf Hitler olisi kuolinvuoteellaan tunnustanut uskonsa, hän olisi pelastunut?

Ei Raamatussa ole esitetty ihan täysin yksioikoista algoritmia tuohon pelastukseen, josta ulkopuolinen voisi sanoa, että näin se menee.

 

[pahvi]

Mä en tajua tällaista oikeudenmukaisuutta. Entäpä alkuasukasheimot, jotka eivät ole kuullutkaan kristinuskosta, elävät kuitenkin hyvän elämän mutta eivät pääse taivaaseen? Miten joku voi sanoa että se on oikeudenmukaista, en ymmärrä. Jos Adolf Hitler olisi kuolinvuoteellaan tunnustanut uskonsa, hän olisi pelastunut?

en tiedä miten käy niille jotka eivät ole Jeesuksesta koskaan kuulleet, sen tietää vain Jumala. kuitenkin tosiasia on, että Jumala on aina täydellisen oikeudenmukainen.

pelkkä uskon tunnustaminen ei pelasta ketään, vaan se vaatii sydämen uskon ja täydellisen parannuksen teon.

 

[kookosta]

Lapsi saa kysellä uskonnoista (huom, muistakin kun kristinuskosta!) ja vastaamme hänelle sen pohjalta mitä itse uskomme, aivan samalla lailla kun uskova vanhempi vastaa omalle lapselleen sen pohjalta mihin itse uskoo.
Eli lapsemme eivät kuule meidän suustamme että jeesus olisi varauksetta totta tai että uskominen jeesukseen/jumalaa olisi oikein tai hyvä asia. Lapsi kuulee ettei häntä katstettu koska vanhemmatkaan ei kuulu kirkkoon (valitettavasti se on kirkko joka rajaa tässä tapauksessa lapsen pois piiristään). Tuskin noiden lasten elämä sen erilaisempaa on jos kuuluisimme kirkkoon, voimme nytkin käydä jumalanpalveluksissa jos kiinnostaa tai muuten tutustua kirkkoon ja sen toimintaan jos lapset haluaa.
Itse en ole kokenut uskontoa ahdistavana, päinvastoin, minulla on monia lämpimiä muistoja liittyen uskontoon, lähinnä kylläkin ortodoksisuuteen. Mutta en muista koskaan Uskoneeni, minulle raamatun tarinat ovat ollen aina pelkkiä tarinoita, kauniita tai vähemmän kauniita satuja ja ajankuvauksia.

Mä en ymmärrä miksi mun lasteni pitäisi kuulla puolueettomia vastauksia liittyen jeesukseen ja uskoon koska minulla itselläni on hyvin puolueellinen suhtautuminen asiaan (aivan kuten uskovillakin, heillä se on vaan toisessa ääripäässä kun minulla)?

 

[ap]

en tiedä miten käy niille jotka eivät ole Jeesuksesta koskaan kuulleet, sen tietää vain Jumala. kuitenkin tosiasia on, että Jumala on aina täydellisen oikeudenmukainen.

pelkkä uskon tunnustaminen ei pelasta ketään, vaan se vaatii sydämen uskon ja täydellisen parannuksen teon.

Jospa Hitler olisi uskonut sydämeltään. Ei se vaan ole oikeudenmukaista, että joku hullu pelastuu, ja alkuasukkaat eivät. Ja kyllä, minä kyseenalaistan tän asian täysin. Mä elän hyvän elämän, ja nautin siitä. Sitä minä en tiedä mihin se riittää, mutta ainakin se tekee minut ja lähimmäiseni onnelliseksi. Mulla on oma luttamuksni Jumalaan ja uskoni myös, mikä sinä olet sitä horjuttamaan ja tekemään minusta syntistä?

 

[ap]

Lapsi saa kysellä uskonnoista (huom, muistakin kun kristinuskosta!) ja vastaamme hänelle sen pohjalta mitä itse uskomme, aivan samalla lailla kun uskova vanhempi vastaa omalle lapselleen sen pohjalta mihin itse uskoo.
Eli lapsemme eivät kuule meidän suustamme että jeesus olisi varauksetta totta tai että uskominen jeesukseen/jumalaa olisi oikein tai hyvä asia. Lapsi kuulee ettei häntä katstettu koska vanhemmatkaan ei kuulu kirkkoon (valitettavasti se on kirkko joka rajaa tässä tapauksessa lapsen pois piiristään). Tuskin noiden lasten elämä sen erilaisempaa on jos kuuluisimme kirkkoon, voimme nytkin käydä jumalanpalveluksissa jos kiinnostaa tai muuten tutustua kirkkoon ja sen toimintaan jos lapset haluaa.
Itse en ole kokenut uskontoa ahdistavana, päinvastoin, minulla on monia lämpimiä muistoja liittyen uskontoon, lähinnä kylläkin ortodoksisuuteen. Mutta en muista koskaan Uskoneeni, minulle raamatun tarinat ovat ollen aina pelkkiä tarinoita, kauniita tai vähemmän kauniita satuja ja ajankuvauksia.

Mä en ymmärrä miksi mun lasteni pitäisi kuulla puolueettomia vastauksia liittyen jeesukseen ja uskoon koska minulla itselläni on hyvin puolueellinen suhtautuminen asiaan (aivan kuten uskovillakin, heillä se on vaan toisessa ääripäässä kun minulla)?

Mun mielestä lasten pitäisi kuulla puolueetonta suhtautumista, jotta voisi muodostaa sen oman mielikuvan asioista. Ei samanlaista mitä vanhemmat uskoo. Mä itse uskon Jumalaan, mutta en ole sellainen uskovainen jolla se näkyy arjessa. Lapsilleni kerron ihan kaikesta mitä kysyvät, mahdollisimman puolueettomasti. Tuskin he edes tietävät, että mä uskon Jumalan luoneen maapallon.

 

[kookosta]

Lapsi saa kysellä uskonnoista (huom, muistakin kun kristinuskosta!) ja vastaamme hänelle sen pohjalta mitä itse uskomme, aivan samalla lailla kun uskova vanhempi vastaa omalle lapselleen sen pohjalta mihin itse uskoo.
Eli lapsemme eivät kuule meidän suustamme että jeesus olisi varauksetta totta tai että uskominen jeesukseen/jumalaa olisi oikein tai hyvä asia. Lapsi kuulee ettei häntä katstettu koska vanhemmatkaan ei kuulu kirkkoon (valitettavasti se on kirkko joka rajaa tässä tapauksessa lapsen pois piiristään). Tuskin noiden lasten elämä sen erilaisempaa on jos kuuluisimme kirkkoon, voimme nytkin käydä jumalanpalveluksissa jos kiinnostaa tai muuten tutustua kirkkoon ja sen toimintaan jos lapset haluaa.
Itse en ole kokenut uskontoa ahdistavana, päinvastoin, minulla on monia lämpimiä muistoja liittyen uskontoon, lähinnä kylläkin ortodoksisuuteen. Mutta en muista koskaan Uskoneeni, minulle raamatun tarinat ovat ollen aina pelkkiä tarinoita, kauniita tai vähemmän kauniita satuja ja ajankuvauksia.

Mä en ymmärrä miksi mun lasteni pitäisi kuulla puolueettomia vastauksia liittyen jeesukseen ja uskoon koska minulla itselläni on hyvin puolueellinen suhtautuminen asiaan (aivan kuten uskovillakin, heillä se on vaan toisessa ääripäässä kun minulla)?

Mun mielestä lasten pitäisi kuulla puolueetonta suhtautumista, jotta voisi muodostaa sen oman mielikuvan asioista. Ei samanlaista mitä vanhemmat uskoo. Mä itse uskon Jumalaan, mutta en ole sellainen uskovainen jolla se näkyy arjessa. Lapsilleni kerron ihan kaikesta mitä kysyvät, mahdollisimman puolueettomasti. Tuskin he edes tietävät, että mä uskon Jumalan luoneen maapallon.

Pitäisi ja pitäisi. Silti omat vakaamukset ja uskomukset värittää sitä kuinka asiat esittää vaikka pyrkisi kuinka puolueettomasti asiansa esittämään. En minä lapsille sano että raamattu on täyttä huttua ja uskovaiset uskoo satuja. Mutta koska itse emme usko en voi myöskään esittää raamattia ja uskomista täytenä totena.

 

[ap]

Pitäisi ja pitäisi. Silti omat vakaamukset ja uskomukset värittää sitä kuinka asiat esittää vaikka pyrkisi kuinka puolueettomasti asiansa esittämään. En minä lapsille sano että raamattu on täyttä huttua ja uskovaiset uskoo satuja. Mutta koska itse emme usko en voi myöskään esittää raamattia ja uskomista täytenä totena.

Mun mielestä, vaikka uskoisi itse raamattuun, ei sitä lapselle pitäisi kuitenkaan totena väittää. Kuten ei myöskään sitä, että se on ihan skeidaa, jos omasta mielestä on. Lapsella on oikeus kuulla sekä että, ja mielestäni lapselle on hyvä opettaa kyseenalaistamista.

 

[Keittiönoita]

Sulla on ollut harvinaisen fiksuja 15-vuotiaita En voi kuvitella itseäni tuon ikäisenä miettimässä uskontoa ja uskoa, ei kiinnostanut tippaakaan. Rippijuhlat oli kivat kun sai rahaa.

Mun tyttö alkoi kiinnostua uskonnoista jo yläasteelle mennessään. Rippikoulua hän mietti, että meneekö vai ei, mutta päätti antaa kristinuskolle vielä yhden mahdollisuuden. Ja ihan hyvä, että meni, sillä rippikoulun jälkeen luopuminen kristinuskosta oli hänelle selkeä ja oikea valinta.

 

[Non compos mentis]

Sulla on ollut harvinaisen fiksuja 15-vuotiaita En voi kuvitella itseäni tuon ikäisenä miettimässä uskontoa ja uskoa, ei kiinnostanut tippaakaan. Rippijuhlat oli kivat kun sai rahaa.

Mun tyttö alkoi kiinnostua uskonnoista jo yläasteelle mennessään. Rippikoulua hän mietti, että meneekö vai ei, mutta päätti antaa kristinuskolle vielä yhden mahdollisuuden. Ja ihan hyvä, että meni, sillä rippikoulun jälkeen luopuminen kristinuskosta oli hänelle selkeä ja oikea valinta.

Mullekin ripari oli se viimeinen naula kristinuskon arkkuun kohdallani. Olin henkistyneessä vaiheessa, mutta kristinusko ei ollut pelastajani. Eksistentialistinen angsti, tajuaminen, että kaikessa ollaan yksin, on ollut suurin innoittajani.

 

[Keittiönoita]

Mullekin ripari oli se viimeinen naula kristinuskon arkkuun kohdallani. Olin henkistyneessä vaiheessa, mutta kristinusko ei ollut pelastajani. Eksistentialistinen angsti, tajuaminen, että kaikessa ollaan yksin, on ollut suurin innoittajani.

Mä kävin aikoinaan riparin, koska se kuului tapoihin, jos sattui kuulumaan kirkkoon. Ja minä kuuluin, koska vanhempani olivat aikoinaan niin päättäneet. Mulle ripari ei antanut henkisesti yhtään mitään ( kävin iltarippikoulun ) vaan oli vähän sama kuin olisi ollut parin viikon ajan jokaisena iltana uskonnontunnilla koulussa.

Oma luopumiseni kristinuskosta tapahtui vasta aikuisena ja silloinkin useamman vuoden kestäneen mietinnän lopputuloksena. Ei yhdessä yössä. Tämä uusi uskontonikaan ei tullut mulle kuin salama kirkkaalta taivaalta vaan olin muutaman vuoden ajan suhteellisen "ateistisessa tilassa".

 

[Keittiönoita]

Kyllä 15-vuotiaalla pitää olla oikeus tehdä päätöksiä siitä, mihin itse uskoo ja mihin ei. Vaikka joidenkin mielestä päätös saattaa olla väärä tai epäkypsä, se on kuitenkin jo tuossa iässä oma päätös, toisin kuin vauvan kastaminen.

Ja vaikkei olisikaan, et silti voi estää sen ikäistä uskomasta johonkin tai olla uskomatta. Voit pakottaa lapsesi kuulumaan johonkin yhteisöön (kirkkoon ) tai osallistumaan jonkun uskontokunnan rituaaleihin, mutta hänen uskoaan et pysty määräämään.

 

[ap]

Kyllä 15-vuotiaalla pitää olla oikeus tehdä päätöksiä siitä, mihin itse uskoo ja mihin ei. Vaikka joidenkin mielestä päätös saattaa olla väärä tai epäkypsä, se on kuitenkin jo tuossa iässä oma päätös, toisin kuin vauvan kastaminen.

Ja vaikkei olisikaan, et silti voi estää sen ikäistä uskomasta johonkin tai olla uskomatta. Voit pakottaa lapsesi kuulumaan johonkin yhteisöön (kirkkoon ) tai osallistumaan jonkun uskontokunnan rituaaleihin, mutta hänen uskoaan et pysty määräämään.

Niinhän se on. Mä en vaan henk.koht. tunne/tiedä vielä yhtäkään, jotka sinne rippikouluun on mennyt uskon vuoksi, vaan niiden juhlien.:/