Uskotko Jumalaan? Minä en, olenko outo?

[Hämillään?]

Olen saanut lapsena ihan normaalin luterilaisen kasvatuksen, mutta en kuitenkaan usko jumalaan enkä mihinkään muuhunkaan jumalolentoon. Uskon luontoon, hyvyyteen ja ehkä jonkunlaiseen karmaan ja viime kädessä tieteeseen.
En haluaisi mennä kirkossa naimisiin enkä kastaa lastani mutta mies on toista mieltä vaikka ei olekaan mikään kiihkouskovainen.

Mitä tehdä?

Pitäsikö lapsi silti kastaa vaikka olen tätä mieltä ( etteivät toiset syrjisi häntä tulevaisuudessa) ?

Uskotko itse Jumalaan?

 

[Panthera leo]

En usko jumaliin. Erosin kirkosta ja olisin halunnu että myös muksut samalla niin mies pisti vastaan. Ehotti että muksut saa sitten ite päättää rippikoulun jälkeen pysyvätkö srk:n jäseninä vai ei. Eli taivuin tuohon ehdotukseen.

 

[Mischa]

Et ole outo.En minäkään usko.Mun mielestä uskontoon liitytään aikaisintaan teininä.Silloin jo tajuaa asioista ja tietää mihin uskoo.

 

[Mukamaspipsa]

Usko on hiipunut vuosien varrella.
Lapsemme kuitenkin kastettiin. Ja käyvät seurakunnan kerhoa. Haluan, että saavat kuitenkin tietää tämmöisenkin uskomuksen olemassaolon.

 

[mursuliini]

vaikka minä oon taas aina uskonut.
USKON siis Jumalaan/Jeesukseen. =)
Kirkkoon emme toki kuulu,vaan erääsen muuhun srk:aan.

 

[AnnaManna]

minä olen tieteiden kannalla. emme kastaneet lasta kirkkoon sillä perusteella että lapsi saa itse tarpeeksi vanhana (kun ymmärtää asioiden päälle) valita uskontonsa ja elämänkatsomuksensa. minusta on kurjaa että jo valmiiksi päätetään lapsen puolesta siitä mihin uskontoon hänen tulee kuulua.. siksi meillä ei kastettu kirkkoon. ja sitä paitsi tuosta syrjimisestä: se ettei kuulu kirkkoon ei ole enää tänä päivänä mikään ihme. paljon lapsia on koulussa ET:ssä, joten tuskin lapsesi joutuu syrjinnän kohteeksi..

 

[helmi79]

Kuulun kirkkoon, poikamme myös, mies erosi viime vuonna kirkosta. Lapseni yritän kasvattaa avara katseiseksi. Ei meilläkään kotona mitenkään uskonnosta puhuttu ihmeemmin. Lapsi sitten itse päättäköön uskoako vai ei. Tekee ratkaisun sitten itse.

Itse uskon kyllä jumalaan, ainakin haluan uskoa johonkin korkeampaan. Se helpottaa suhteuttamaan asioita. Mutta se on minun oma juttuni, enkä halua asiasta oikeestaan sen enempää puhua puolesta.

 

[Hyvää päivää]

Ilman muuta =)

 

[Maikki-Likka]

En minäkään usko mihinkään jumalaan, vaan myös mitä itse sanoit ihmisen hyvyyteen (tai siis hyvyyden voimaan) ja jonkunlaiseen "jokainen niittää omaa viljaa" juttuun ja tieteeseen. Ja taidanhan minä uskoa tai siis ainakin epäilen että emme ole ainoita elollisia olentoja tässä maailmankaukkeudessa =)

Toivon, että mieheni myöntyy siihen, että emme menisi kirkossa naimisiin ja jos lapsia tulee niin, että heitäkään ei kasteta. Miehenikään ei ole mikään uskovainen sanan siinä merkityksessä, mutta on myös huolissaan lapsen mahdollisesta "ulkopuoliseksi" jäämisestä...

 

[Hyvää päivää]

Olen saanut lapsena ihan normaalin luterilaisen kasvatuksen, mutta en kuitenkaan usko jumalaan enkä mihinkään muuhunkaan jumalolentoon. Uskon luontoon, hyvyyteen ja ehkä jonkunlaiseen karmaan ja viime kädessä tieteeseen.
En haluaisi mennä kirkossa naimisiin enkä kastaa lastani mutta mies on toista mieltä vaikka ei olekaan mikään kiihkouskovainen.

Mitä tehdä?

Pitäsikö lapsi silti kastaa vaikka olen tätä mieltä ( etteivät toiset syrjisi häntä tulevaisuudessa) ?

Uskotko itse Jumalaan?

Sitä vielä, että et todella ole outo vaikka et usko Jumalaan, eikös se oo pikemminkin outoa et uskoo?

 

[Tianna]

Tuskin se kaste syrjimistä estää.

 

[Näin minä mietin]

Olen saanut lapsena ihan normaalin luterilaisen kasvatuksen, mutta en kuitenkaan usko jumalaan enkä mihinkään muuhunkaan jumalolentoon. Uskon luontoon, hyvyyteen ja ehkä jonkunlaiseen karmaan ja viime kädessä tieteeseen.
En haluaisi mennä kirkossa naimisiin enkä kastaa lastani mutta mies on toista mieltä vaikka ei olekaan mikään kiihkouskovainen.

Mitä tehdä?

Pitäsikö lapsi silti kastaa vaikka olen tätä mieltä ( etteivät toiset syrjisi häntä tulevaisuudessa) ?

Uskotko itse Jumalaan?

Sitä vielä, että et todella ole outo vaikka et usko Jumalaan, eikös se oo pikemminkin outoa et uskoo?

Olen täysin samoilla linjoilla tämän kanssa...
Tosin ymmärrän sen, että joidenkin elämää helpottaa se, että on olemassa (heidän mielestään) suurempi voima joka johdattaa ja kantaa vastuun kaikesta. Vähän niin kuin aikuinen kantaa vastuun lapsesta.
Ja aina voi sanoa, että se oli jumalan tahto, ei se minun syyni ollut.. Daa.

Uskonnon varjolla tehdään NIIN paljon pahaa maailmassa, että välillä sitä ajattelee, että mieten ihmeessä voi vielä usko moiseen (piip)...

 

[kukeseen]

En minäkään usko jumalaan ja en ole mitenkään outo. Ainakaan toivottavasti En kuulu kirkkoon, puolisokaan ei kuulu kirkkoon ja lasta ei ole kastettu kirkkoon. Hän saapi sitten itse joskus oman uskonnon päättä!

 

[Mankell]

En usko, mutta olisin mielelläni uskovainen.

 

[Tianna]

En usko, mutta olisin mielelläni uskovainen.

Tuota, miks olisit mielelläs uskovainen?

 

[sivullinen]

voi hyvää päivää. itehän uskot mihin uskot. miks sun uskomiset muille kuuluu ja miks ne susta oudon tekis?

 

[lunacy sioux]

Jumalia on niin monia, etten millään voi uskoa niihin kaikkin.
En pidä miestäni outona, vaikka hänellä on vain yksi maallinen jumala; Raipe

 

[Liinuska74]

minä olen tieteiden kannalla. emme kastaneet lasta kirkkoon sillä perusteella että lapsi saa itse tarpeeksi vanhana (kun ymmärtää asioiden päälle) valita uskontonsa ja elämänkatsomuksensa. minusta on kurjaa että jo valmiiksi päätetään lapsen puolesta siitä mihin uskontoon hänen tulee kuulua.. siksi meillä ei kastettu kirkkoon. ja sitä paitsi tuosta syrjimisestä: se ettei kuulu kirkkoon ei ole enää tänä päivänä mikään ihme. paljon lapsia on koulussa ET:ssä, joten tuskin lapsesi joutuu syrjinnän kohteeksi..

Muistakaa silti kertoa lapselle tästäkin vaihtoehdosta, siis Jumalasta ja uskosta.
Miten hän muuten osaa valita oman uskontonsa ja elämänkatsomuksensa, ellei saa siitä mitään tietoa?

Apn kysymykseen; uskon Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön, uskon meneväni taivaaseen kuoleman jälkeen.
Mutta et sinäkään mikään outo ole, tuo on ihan yleistä nykyaikana, vaikka mielestäni se on sääli niin.

 

[päätön ratsumies]

:attn: on pari asiaa mihin en edes halua puuttua .
uskonto ja politiikka , näistä kahdesta ne sodatkin syttyy :attn:

 

[kukamieoon]

eihän siinä ole mitään outoa jos ei usko jumalaan,tai vastaavasti että uskoo.
mie itte en kai usko et tuol yllääl mitää on,mut sit toisaalta on kyl tullu rukoiltuakin jollokii et kenelt mie sit sitä apuu/lohdutusta oon pyyelly empä tiije.

 

[mimmali]

Minä olen uskossa Jumalaan,peruskristillisen kasvatuksen saanut.Kuitenkin uskonratkaisun olen tehnyt tuossa n. 5 vuotta sitten.
Et ole kummallinen vaikket usko,ei kaikki vain usko.Thats it.Mutta mielestäni lapsen kasvattaminen peruskristillisellä pohjalla ei mitenkään ole vaaraksi ellei sitten itse ole täysin ateisti tai muuta uskontoa.

 

[lunacy sioux]

minä olen tieteiden kannalla. emme kastaneet lasta kirkkoon sillä perusteella että lapsi saa itse tarpeeksi vanhana (kun ymmärtää asioiden päälle) valita uskontonsa ja elämänkatsomuksensa. minusta on kurjaa että jo valmiiksi päätetään lapsen puolesta siitä mihin uskontoon hänen tulee kuulua.. siksi meillä ei kastettu kirkkoon. ja sitä paitsi tuosta syrjimisestä: se ettei kuulu kirkkoon ei ole enää tänä päivänä mikään ihme. paljon lapsia on koulussa ET:ssä, joten tuskin lapsesi joutuu syrjinnän kohteeksi..

Muistakaa silti kertoa lapselle tästäkin vaihtoehdosta, siis Jumalasta ja uskosta.
Miten hän muuten osaa valita oman uskontonsa ja elämänkatsomuksensa, ellei saa siitä mitään tietoa?

Apn kysymykseen; uskon Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön, uskon meneväni taivaaseen kuoleman jälkeen.
Mutta et sinäkään mikään outo ole, tuo on ihan yleistä nykyaikana, vaikka mielestäni se on sääli niin.

Meillä kyllä kerrotaan lapsille ajallaan KAIKISTA vaihtoehdoista, yhtä lailla kristinuskoin kaikista muodoista kun islamista, buddhalaisuudesta ja pakanuudesta jne. Mitäs olet mieltä, pitäiskö meidän valistaa myös saatanapalvonnasta, kun sehän on kuitenkin vain kristinuskon lieveilmiö?

 

[vieras]

Uskon

 

[Dietorelle]

Minä olen uskossa Jumalaan,peruskristillisen kasvatuksen saanut.Kuitenkin uskonratkaisun olen tehnyt tuossa n. 5 vuotta sitten.
Et ole kummallinen vaikket usko,ei kaikki vain usko.Thats it.Mutta mielestäni lapsen kasvattaminen peruskristillisellä pohjalla ei mitenkään ole vaaraksi ellei sitten itse ole täysin ateisti tai muuta uskontoa.

:wave:
ja siis ihan käytännö syy että usein ne lapset sinne rippileirille haluavat,mutta eivät pääse koska ei kuulu kirkkoon. Muuistan kun yksi tyttö meen kaveripiirissä kävi yksin elämänkatsomustieto tunneilla ja ei päässyt ripileirille,vaikka olis halunnut.
Eihän uskontotunneilla edes krsitinuskoa tuputeta vaan ihan kerrotaan eri uskonnoista

 

[Liinuska74]

minä olen tieteiden kannalla. emme kastaneet lasta kirkkoon sillä perusteella että lapsi saa itse tarpeeksi vanhana (kun ymmärtää asioiden päälle) valita uskontonsa ja elämänkatsomuksensa. minusta on kurjaa että jo valmiiksi päätetään lapsen puolesta siitä mihin uskontoon hänen tulee kuulua.. siksi meillä ei kastettu kirkkoon. ja sitä paitsi tuosta syrjimisestä: se ettei kuulu kirkkoon ei ole enää tänä päivänä mikään ihme. paljon lapsia on koulussa ET:ssä, joten tuskin lapsesi joutuu syrjinnän kohteeksi..

Muistakaa silti kertoa lapselle tästäkin vaihtoehdosta, siis Jumalasta ja uskosta.
Miten hän muuten osaa valita oman uskontonsa ja elämänkatsomuksensa, ellei saa siitä mitään tietoa?

Apn kysymykseen; uskon Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön, uskon meneväni taivaaseen kuoleman jälkeen.
Mutta et sinäkään mikään outo ole, tuo on ihan yleistä nykyaikana, vaikka mielestäni se on sääli niin.

Meillä kyllä kerrotaan lapsille ajallaan KAIKISTA vaihtoehdoista, yhtä lailla kristinuskoin kaikista muodoista kun islamista, buddhalaisuudesta ja pakanuudesta jne. Mitäs olet mieltä, pitäiskö meidän valistaa myös saatanapalvonnasta, kun sehän on kuitenkin vain kristinuskon lieveilmiö?

No mun mielestä saatananpalvonnasta voi kertoa vältettävänä ilmiönä.
Sitähän on olemassa, mutta en suurin surminkaan haluaisi sitä kenellekään suositella. SEHÄN NYT ON NÄHTY, ETTEI SIITÄ SEURAA MITÄÄN HYVÄÄ. Tähän nyt varmasti vastataan sillä, että Jumalaan uskovaisillakin on huonoja kokemuksia, esim. uskontojen uhrit ry... Mutta enemmän uskovaisuudesta on positiivisia kokemuksia. Negatiiviset vain saa helpommin julkisuutta. (hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas.)