Vaihdetaan eroahdistus koira terveeseen yksilöön..

[Wandii]

paitsi meillä ei ihan noin paha ole ollut...oletteko yrittäneet kaikkenne..Koiran ottaessanne nimittäin olette ottaneet toivottavasti myös tällaisen yksilön jonka kanssa pitää jaksaa KAUANKIN tehdä töitä, sinikkäästi. Koulutus on todella tärkeää, ja siitä ei lipsuta yhtään. Meillä kävi kauan koirakouluttaja joka neuvoi ja itsekkin koulutti koiraa, määrätietoinen ja jämäkkä asenne vaan niin kyllä se jossain vaiheessa palkitsee. Ei se koira saata hullu olla, se vaan sekoaa siitä kun olette lähdössä/lähdette..keinoja on monia, älkää luovuttako..jos yhtään rakastatte sitä pikku tuholaista niin ette luovuta. Sama saattaa olla edessä joskus kuitenkin jonkun toisen koiran kanssa..ja silloinko taas koira kiertoon...älkää ottako suurta koiraa jos ette osaa kouluttaa, vaikka saa näköjään tuollainen pienikin koira tuhoa aikaan...Tärkeää on että koiralle jäisi hyvä kuva siitä kotiin yksin jäämisestä. Muistakaa myös kehua, jos koira aidosti jotain tekee oikein..älkääkö toruko, vaikka kuinka tekisi mieli siitä reikkumisesta ja riehumisesta kotona, vaikka olisi pöytä palasina niin koira toiseen huoneeseen ja siivoat ne, mutta koiraa ei tulisi torua koska silloin se tajuaa että ahah, tällaisella saakin huomiota emännältä joten teempä aina näin...

No voi hyvää päivää! Nämä ihmiset, jotka ei elämässään ole nähneet vakavaa eroahdistustapausta täällä jakelevat koulutusneuvoja. Ei se koira hae huomiota, se menee TÄYSIN paniikkiin, kun omistaja lähtee. Ja näitä koiria on tullut tottelevaisuuden ja käyttöpuolen valioissakin vastaan. Ei se välttämättä ole mikään koulutuskysymys!!!
Ei ole kysymys siitä, että Jeppe nyt on pureskellut vähän pöydänjalkaa ja raapinut ovea ja haukkunut, kun ollaan poissa, vaan siitä, että talo on oikeasti remontointikunnossa (kaikki palasina), kun tullaan kotiin. Pahaan eroahdistukseen ei välttämättä mikään määrä koulutusta ja opetusta auta, koska koira ei tee sitä mitenkään ilkeyttään tai huomionhakuisuuttaan tai yksinäisyyttään vaan menee tpotaalisesti paniikkiin, uskokaan nyt!

 

[Wandii]

Kuten sanoin, niin tiedän vallan hyvin että on niitä hermoheikkoja koiria joilla on sitä oikeaa eroahdistusta. Mutta suurin osa eroahdistustapauksista on niitä missä omistajat ovat joko tehneet ymmärtämättömyyttään jotain pahasti väärin (sitruunapannat ym pikamenetelmät), tai sitten heitä ei ole vain kiinnostanut opettaa koiraa olemaan yksin.

Ap:n koira voi kyllä olla oikeasti hermoheikko, mutta minusta on outoa ettei hän suostu kertomaan ollenkaan mitä he ovat yrittäneet tehdä. Käyneet ongelmakouluttajalla tai kokeilleet jotain rauhoittavia tai DAPia? Edes käyneet eläinlääkärin juttusilla?
Ainut joka on tässä ketjussa tullut esille on että ovat häkittäneet koiraa, ei muuta.

Aiempi ketju oli, on kokeiltu.
Ja tässä ei nyt puhuta yksinolon opettamisesta, vaan oikeasta eroahdistuksesta.

 

[....]

Aiempi ketju oli, on kokeiltu.
Ja tässä ei nyt puhuta yksinolon opettamisesta, vaan oikeasta eroahdistuksesta.

Eli esim. tässä linkissä puhutaan "yksinolon opettamisesta" eikä ollenkaan eroahdistuksesta?
Eroahdistus ja muita käytösongelmia - Koiratarhat

On hyvin yksilöllistä miten nopeasti koirat oppivat olemaan rauhassa yksin. Toiset voivat oppia rauhoittumaan muutamassa päivässä tai viikossa, mutta toiset vaativat kuukausien harjoittelua. Koirat, jolla on voimakas taipumus eroahdistukseen voivat tarvita ajoittaisia harjoituksia läpi elämän tai jopa lääkitystä

 

[Wandii]

Eli esim. tässä linkissä puhutaan "yksinolon opettamisesta" eikä ollenkaan eroahdistuksesta?
Eroahdistus ja muita käytösongelmia - Koiratarhat

On hyvin yksilöllistä miten nopeasti koirat oppivat olemaan rauhassa yksin. Toiset voivat oppia rauhoittumaan muutamassa päivässä tai viikossa, mutta toiset vaativat kuukausien harjoittelua. Koirat, jolla on voimakas taipumus eroahdistukseen voivat tarvita ajoittaisia harjoituksia läpi elämän tai jopa lääkitystä

Mutta että syyttää koulutuksen puutteesta, kun itsellä ei ole kokemusta vakavasta eroahdistuksesta kärsivästä koirasta... No, se kertoo vain tietämättömyydestä. Tiedän myös Rescuekoiria, jotka on jouduttu lopettamaan vakavan eroahdistuksen vuoksi. Mutta jos olet edelleen sitä mieltä, että kouluttamalla saadaan koiran hermot kuntoon ja paniikin loppumaan, niin onnea vain. Toivon, että joskus saat koiran, joka opettaa sulle, mitä vakava eroahdistus oikeasti on?

 

["aloittaja"]

Joo, satun tietämään koirista jonkin verran, ja koko lapsuuden on ollut koiria nurkissa pyörimässä. Ihan pentuina tulleita, aikuisina tulleita, ongelmakoiria, rescue-koiria ja tietysti omia kasvatteja. Eikä KOSKAAN ole ollut eroahdistusta yhdelläkään.

Mitäs sitten jos seuraava koira on liian haukkuherkkä? Monttuun vaan. Ja sitä seuraavalla saattaa olla "liian rasittava" allergia? Monttuun vaan.
Tiedän kyllä että näitä ihmisiä on, ihan lähituttavapiirissä joiden mielestä on niiin kiva hankkia se (yleensä halpa) pentu, ja sitten sen kasvaessa liian vaativaksi ja rasittavaksi, niin pistetään vaihtoon ja hankitaan uusi.

ps. minkä ikäinen koira nyt on muuten kyseessä?

Mikä sua oikein vaivaa kun tuollalailla hyökkäät mua vastaan?
Olemme yli puoli vuotta yrittäneet tehdä kaikkemme sen eteen että koiralla parempi olla yksin, mutta ei tulosta. Olemme koko sen ajan katsoneet kun koira pala palalta tuhoaa lähes uutta kotiamme ja ajatelleet kyllä se vielä tästä.
Tämä ei ole mikään muoti-ilmiö ainakaan meidän kohdallamme vaan koitalla ihan todella paha olla yksin ja todellakin paha eroahdistus johon ei vaan auta mikään. Ei ole milläänlailla kiinni sen koulutuksesta. Ja se että sun lähi tuttavapiirissäs on tälläisiä tapauksia se on todella harmi, mutta avaa silmäsi ja nää että kaikki ongelmat kaikilla koirilla ei vaan ole kytkettävissä pois. Näin pahaan eroahdistukseen ei loppua ole luvassa. Jossain vaiheessa koira alkaa luultavasti vain sairastua.

 

["koirallinen"]

Meidän eroahdistuksesta kärsinyt koira pääsi uuteen kotiin, missä sen ei tarvii koskaan olla yksin pitkiä aikoja kerrallaan.
Meillä koira söi kaikki irtilähtevän sillä aikaa kun oltiin poissa, teki miten päin vain.

Luovuttiin koirasta ja katseltiin elämää koirattomina jonkun aikaa ja sitten se ikävä tuli. En vaan voinut mitään ilman koiraa, oli pakko hankkia uusi.

Nykyinen koira ei luojan kiitos kärsi eroahdistuksesta, kun opetin sen ihan pikkupennusta asti olemaan nätisti yksin.
Eroahdistus on kamala stressin aiheuttaja, mikä stressaa myös omistajia, joten siinä mielessä ymmärrän omakohtaisen kokemuksen kautta, että joskus on vaan pakko luopua koirasta.
En luonnollisestikaan tuomitse uuden koiran hankkimista myöskään.

 

["koirallinen"]

Ja siis meidän edellinen koira ei kärsinyt sen takia eroahdistuksesta, että se olisi vieroitettu emosta liian aikaisin. Koira tuli meille n. 12-viikkoisena, mikä olisi pitänyt olla ihan passeli aika kodin vaihtamiseen. Vaan toisin kävi.
Oli se kyllä karua, kun en voinut edes vessassa käydä suljetun oven takana, kun koira huuti oven toisella puolella ja tyhjensi rakkonsa+suolensa lattialle.

 

["xxx"]

näihin vaikeisiin tapauksiin on saatavissa eläinlääkäriltä lääkitys joka auttaa koiran oloa.

Meillä nyt 10v eroahdistu koira ja tuo lääkitys pelasti koiran hengen. En nyt jaksa tarkemmin tässä kirjoitella.

Mutta sitäkin apua kannattaa todella koittaa.

 

[....]

Mutta että syyttää koulutuksen puutteesta, kun itsellä ei ole kokemusta vakavasta eroahdistuksesta kärsivästä koirasta... No, se kertoo vain tietämättömyydestä. Tiedän myös Rescuekoiria, jotka on jouduttu lopettamaan vakavan eroahdistuksen vuoksi. Mutta jos olet edelleen sitä mieltä, että kouluttamalla saadaan koiran hermot kuntoon ja paniikin loppumaan, niin onnea vain. Toivon, että joskus saat koiran, joka opettaa sulle, mitä vakava eroahdistus oikeasti on?

Edelleenkin olen joo sitä mieltä että vähintään pitäisi kokeilla noita asioita mitä tuossa linkin takana oli. Oletko eri mieltä?

En ole varma mikä se edellinen ketju oli, mutta löysin haulla ainakin jonkun jossa oltiin rivariin hankitulle molossi-mixille kokeiltu sitruunapantaa ja rauhoittavaa eikä ollut auttanut. Sitruunapantahan väärinkäytettynä vain lisää sitä stressiä. Oikein mistään muista yrityksistä/harjoituksista ei lukenut.

Itse asiassa muistan itsekkin yhden ketjun tässä viikon parin takaa jossa oli ihan samanlaista juttua (ei voitu harjoitella yksinoloa, koska lapsia ei voitu pitää pihalla sitä aikaa tms). Voihan se olla että kyseessä ei ole sama henkilö joka on näitä aloittanut. Mutta minusta on vain outoa (ja todella surullista!) että näin pirun monella koiralla oikeasti olisi heikot hermot noin luonnostaan.

 

["aloittaja"]

Kiitos Wandii tuhannesti kun olet täällä "pitänyt tämän asian puolia".

Pitänyt tässä välissä hoitaa kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitaa ja ruokkia lapsiakin, kaikki ei vaan vissiin ymmärrä et ei ehdi istuu tässä joka hetki.

Tosiaankin tästä olikin ketju jo aijemmin. Ja ei siis ole kysymys mistään pikku jutusta ja "ei vaan olla opettu yksin" ja "koulutus pielessä" jne.

Eilen illalla huomattiin sellainen uusi juttu koirassa sen jälkeen kun oli yksin ollut (ja vielä tunteja sen jälkeenkin) että koiran silmä verestivät ulkosyrjistä.. Ne oli ihan selvästi verestävät. En tiedä sit et liittyykö tähän asiaan jotenkin?
Koitin etsiä netistäkin mut en löytänyt mitään.

Viimeksi kun olen eläinlääkärin kanssa ollut yhteydessä (kun soitin tästä ja saatiin sitä Clomicalia, joka ei tehonnut) niin sanoi että kuulostaa todella pahalle ja välttämättä ei kauheasti enää vaihtoehtoja ole, ihan koiran psyykkeenkin vuoksi.

Nyt vaan koitan tässä punnita itseni kanssa että haluanko etsiä uuden kodin vai olisiko parempi päästää päiviltä.. Olisi koirallakin parempi olla..

 

["aloittaja"]

[QUOTE="xxx";25078960]näihin vaikeisiin tapauksiin on saatavissa eläinlääkäriltä lääkitys joka auttaa koiran oloa.

Meillä nyt 10v eroahdistu koira ja tuo lääkitys pelasti koiran hengen. En nyt jaksa tarkemmin tässä kirjoitella.

Mutta sitäkin apua kannattaa todella koittaa.[/QUOTE]

Lääkkeet on kokeiltu.

 

[....]

[QUOTE="aloittaja";25078876]Mikä sua oikein vaivaa kun tuollalailla hyökkäät mua vastaan?
Olemme yli puoli vuotta yrittäneet tehdä kaikkemme sen eteen että koiralla parempi olla yksin, mutta ei tulosta. Olemme koko sen ajan katsoneet kun koira pala palalta tuhoaa lähes uutta kotiamme ja ajatelleet kyllä se vielä tästä.
Tämä ei ole mikään muoti-ilmiö ainakaan meidän kohdallamme vaan koitalla ihan todella paha olla yksin ja todellakin paha eroahdistus johon ei vaan auta mikään. Ei ole milläänlailla kiinni sen koulutuksesta.[/QUOTE]

Oikeastaan haluaisin vain tietää mitä olette tehneet ongelman poistamiseksi? Sitä kun ei tässä ketjussa lue, eikä noin pikahaulla ainakaan löydy mitään vanhaa ketjua jossa oltaisiin kerrottu mitä on tehty (muuta kuin sitruunapanta ja rauhoittavat). "Olemme yrittäneet tehdä kaikkemme", eli siis mitä? Onko käyty ongelmakouluttajalla? Puhuttu eläinlääkärin kanssa asiasta? Kokeiltu siedätyshoitoa?

 

["aloittaja"]

Edelleenkin olen joo sitä mieltä että vähintään pitäisi kokeilla noita asioita mitä tuossa linkin takana oli. Oletko eri mieltä?

En ole varma mikä se edellinen ketju oli, mutta löysin haulla ainakin jonkun jossa oltiin rivariin hankitulle molossi-mixille kokeiltu sitruunapantaa ja rauhoittavaa eikä ollut auttanut. Sitruunapantahan väärinkäytettynä vain lisää sitä stressiä. Oikein mistään muista yrityksistä/harjoituksista ei lukenut.

Itse asiassa muistan itsekkin yhden ketjun tässä viikon parin takaa jossa oli ihan samanlaista juttua (ei voitu harjoitella yksinoloa, koska lapsia ei voitu pitää pihalla sitä aikaa tms). Voihan se olla että kyseessä ei ole sama henkilö joka on näitä aloittanut. Mutta minusta on vain outoa (ja todella surullista!) että näin pirun monella koiralla oikeasti olisi heikot hermot noin luonnostaan.

Ei ole samoja ketjuja.

Olemme kokeilleet ihan alussa sitruunapantaa kun luultiin että vaan pitää möykkää, tulos oli että koti haisi sitruunalle ja koira oli möykännyt.
Olemme kokeilleet rajata tiloja, portein, häkein, ovin. Ei auta mikään kaikista tulee läpi. Osaa avata ovet, osaa hyppiä porttien yli oli ne kuinka korkeita hyvijään.
Olemme kokeilleet sitä haihdutinta. Olemme kokeilleet eläinlääkärin määräämää rauhoittavaa lääkettä, ei vaikutusta.
Koira on tässä reilun puolen vuoden aikana tuhonnut pala palalta meidän uuden kotimme ja olemme ajatelleet että kyllä se tästä, mutta kun tänään tultiin kotiin ja oli syystä tai toisesta pistänyt metallihäkin etuosan palasiksi tulin siihen tulokseen ettei tässä ole enää keinoja. Ja tosiaan kyse ei ole siitä ettei vaan ole jaksettu opettaa, kyllä olemme kokeilleet kaiken tänä aikana. Ei auta ei niin mikään siihen että koira hermostuu jo pelkästään siitä että olemme edes aikeissa lähteä. Se stressi joka koiran valtaa on ihan mieletön. Ja kun tulemme kotiin odottaa täällä kauhea sotku (viime viikolla oli mutustanut kiviseinää), kauhea haju ja äärimmäisen stressantunut koira, joka on vielä pitkään kotiin tulomme jälkeen ihan kierroksillä. Koira läähättää ja hönkii niin kuin olisi kuolemaisillaan siihen paikkaan.
Tässä nyt jotain..

 

[Wandii]

Edelleenkin olen joo sitä mieltä että vähintään pitäisi kokeilla noita asioita mitä tuossa linkin takana oli. Oletko eri mieltä?

En ole varma mikä se edellinen ketju oli, mutta löysin haulla ainakin jonkun jossa oltiin rivariin hankitulle molossi-mixille kokeiltu sitruunapantaa ja rauhoittavaa eikä ollut auttanut. Sitruunapantahan väärinkäytettynä vain lisää sitä stressiä. Oikein mistään muista yrityksistä/harjoituksista ei lukenut.

Itse asiassa muistan itsekkin yhden ketjun tässä viikon parin takaa jossa oli ihan samanlaista juttua (ei voitu harjoitella yksinoloa, koska lapsia ei voitu pitää pihalla sitä aikaa tms). Voihan se olla että kyseessä ei ole sama henkilö joka on näitä aloittanut. Mutta minusta on vain outoa (ja todella surullista!) että näin pirun monella koiralla oikeasti olisi heikot hermot noin luonnostaan.

Enpä ole havainnut kovin paljoa näitä vakavia eroahdistustapauksia lähipiirissä, enkä täällä palstallakaan, että ei se kovin yleistä ole. Mutta ongelma on näillä, jotka apua hakee useinkin sitten tosi vakava, eikä käytösterapialla tai edes lääkehoidolla välttämättä päästä yhtään mihinkään tuloksiin. Kodintuhoamisongelmia sitten riittää, jolloin koira on vähän ahdistunut ja turhautunut, mutta niistä nyt ei voida puhua minusta edes samassa yhteydessä.

Ja tuo tosiaan oli eri ketju, mistä puhuit.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="aloittaja";25079098]Ei ole samoja ketjuja.

Olemme kokeilleet ihan alussa sitruunapantaa kun luultiin että vaan pitää möykkää, tulos oli että koti haisi sitruunalle ja koira oli möykännyt.
Olemme kokeilleet rajata tiloja, portein, häkein, ovin. Ei auta mikään kaikista tulee läpi. Osaa avata ovet, osaa hyppiä porttien yli oli ne kuinka korkeita hyvijään.
Olemme kokeilleet sitä haihdutinta. Olemme kokeilleet eläinlääkärin määräämää rauhoittavaa lääkettä, ei vaikutusta.
Koira on tässä reilun puolen vuoden aikana tuhonnut pala palalta meidän uuden kotimme ja olemme ajatelleet että kyllä se tästä, mutta kun tänään tultiin kotiin ja oli syystä tai toisesta pistänyt metallihäkin etuosan palasiksi tulin siihen tulokseen ettei tässä ole enää keinoja. Ja tosiaan kyse ei ole siitä ettei vaan ole jaksettu opettaa, kyllä olemme kokeilleet kaiken tänä aikana. Ei auta ei niin mikään siihen että koira hermostuu jo pelkästään siitä että olemme edes aikeissa lähteä. Se stressi joka koiran valtaa on ihan mieletön. Ja kun tulemme kotiin odottaa täällä kauhea sotku (viime viikolla oli mutustanut kiviseinää), kauhea haju ja äärimmäisen stressantunut koira, joka on vielä pitkään kotiin tulomme jälkeen ihan kierroksillä. Koira läähättää ja hönkii niin kuin olisi kuolemaisillaan siihen paikkaan.
Tässä nyt jotain..[/QUOTE]

Ja lisään vielä että meillä on myös naapurit jotka ovat koko tämän ajan joutuneet kuunnella sitä koiran kamalaa meteliä kotiinsa joka kuuluu todella selvästi. Ei olisi myöskään reilua heitä eikä koiraa kohtaan jatkaa vaan tätä "meidän iloksi" tai "koiran vuoksi" joka todella voi pahoin.
Koiraa rakastamme kaikki koko sydämestämme, ei ole suinkaa siitä kiinni. Täytyy vaan osata ajatella myös koiran parasta, eikä olla itsekäs. Niinkuin joku kirjoitti "jos yhtään rakastatte" koiraa.. ei ole suinkaan siitä kiinni.

 

["koirallinen"]

Ihminen on jalostuksellaan aiheuttanut ison osan ongelmia koirien luonteen muokkauksella.
Koiria muokataan nimenomaa enemmän seurakoiriksi ja sitä rataa. Kun ne eivät sitten enää pärjääkään yksikseen, kun ne luonteen ominaisuudet on joistakin jalostettu kokonaan pois. En usko, että jokainen eroahdistuksesta kärsivä koira on koulutettu väärin, on niitä tietty suuri osa sellaisia.

Itse en tiennyt ekan koiran pentukoulutusvaiheessa esim. sitä, ettei niihin kutsuhuutoihin pidä vastata. Enkä tiennyt "jääkausista" tms. Kävin vain lulluttamassa koiraa kun se oli JOUTUNUT olemaan yksin.
Omalta osalta siis lisäsin vettä myllyyn vahvistamalla ja tukemalla niitä toimintoja, mitkä oikeasti olisin halunnut vaan karsia pois. : / Omaa tietämättömyyttäni ja väärin käsittelemällä sain koiran ahdistumaan vain lisää.

Onneksi ajan myötä olen itsekin oppinut ja saanut enemmän tietoa, niin olen osannut nyttemmin käsitellä nämä tilanteet eri tavalla ja olenkin mielestäni onnistunut nykyisen koiran kanssa aivan loistavasti.

Niin karua kun se onkin, meidän ensimmäinen koira oli ns. "harjoituskappale". Hyi mikä sana, mutta sitä termiä käyttävät jotkut tyypit esikoislapsistakin. :kieh:

 

[....]

[QUOTE="aloittaja";25079098]Ei ole samoja ketjuja.

Olemme kokeilleet ihan alussa sitruunapantaa kun luultiin että vaan pitää möykkää, tulos oli että koti haisi sitruunalle ja koira oli möykännyt.
Olemme kokeilleet rajata tiloja, portein, häkein, ovin. Ei auta mikään kaikista tulee läpi. Osaa avata ovet, osaa hyppiä porttien yli oli ne kuinka korkeita hyvijään.
Olemme kokeilleet sitä haihdutinta. Olemme kokeilleet eläinlääkärin määräämää rauhoittavaa lääkettä, ei vaikutusta.
Koira on tässä reilun puolen vuoden aikana tuhonnut pala palalta meidän uuden kotimme ja olemme ajatelleet että kyllä se tästä, mutta kun tänään tultiin kotiin ja oli syystä tai toisesta pistänyt metallihäkin etuosan palasiksi tulin siihen tulokseen ettei tässä ole enää keinoja. Ja tosiaan kyse ei ole siitä ettei vaan ole jaksettu opettaa, kyllä olemme kokeilleet kaiken tänä aikana. Ei auta ei niin mikään siihen että koira hermostuu jo pelkästään siitä että olemme edes aikeissa lähteä. Se stressi joka koiran valtaa on ihan mieletön. Ja kun tulemme kotiin odottaa täällä kauhea sotku (viime viikolla oli mutustanut kiviseinää), kauhea haju ja äärimmäisen stressantunut koira, joka on vielä pitkään kotiin tulomme jälkeen ihan kierroksillä. Koira läähättää ja hönkii niin kuin olisi kuolemaisillaan siihen paikkaan.
Tässä nyt jotain..[/QUOTE]

kiitos lisäinfosta. Ja luojan kiitos että kyseessä ei ollut se rivariin hankittu tiibetinmastiffi-mix!

Tuo on kyllä harmillista, ei voi oikein mitään muuta sanoa Eikä eläinlääkäri osaa mitään neuvoa? Ja noita perusjuttuja on kokeiltu (linkki aiemmin ketjussa)?

 

["minä"]

kiitos lisäinfosta. Ja luojan kiitos että kyseessä ei ollut se rivariin hankittu tiibetinmastiffi-mix!

Tuo on kyllä harmillista, ei voi oikein mitään muuta sanoa Eikä eläinlääkäri osaa mitään neuvoa? Ja noita perusjuttuja on kokeiltu (linkki aiemmin ketjussa)?

Mitä vikaa siinä olisi mielestäsi?
Meillä on tipsu rivitalossa.

ap:lle sanon että tuollaisen koiran olisi varmaan parempi nukkua pois. Sairastuu varmasti ennemmin tai myöhemmin.

 

[....]

[QUOTE="minä";25079273]Mitä vikaa siinä olisi mielestäsi?
Meillä on tipsu rivitalossa.[/QUOTE]

Ihan vain kun haulla löytyi tällainen ongelmatapaus. Ja netissä kuitenkin sanotaan että kasvattajat eivät mielellään rivariin myy, kun ovat kuitenkin vartijoita ja (mahdollisesti) stressaantuvat sisätiloissa ympärillä kuuluvista äänistä. Mutta ei toki kaikki, niinkuin ei varmasti esim. teidän oma

 

["minä"]

Ihan vain kun haulla löytyi tällainen ongelmatapaus. Ja netissä kuitenkin sanotaan että kasvattajat eivät mielellään rivariin myy, kun ovat kuitenkin vartijoita ja (mahdollisesti) stressaantuvat sisätiloissa ympärillä kuuluvista äänistä. Mutta ei toki kaikki, niinkuin ei varmasti esim. teidän oma

Olethan kuitenkin huomioinut että sekarotuinen on AINA sekarotuinen oli siinä mitä rotuja hyvijään, ei sitä voi lokeroida johonkin tiettyyn rotuun kuuluvaksi luonteenpiirteineen.

Ja itsekkin olen lukenut tuon ketjun jossa oli tälläinen sekarotuinen jossa oli OSANA tiibetinmastiffia, silloin se ei ole tiibetinmastiffi. Omaa varmasti toki vahtiviettiä, mutta kyllä tervejärkinen koira osaa olla sisällä hermostumatta äänistä. Ja on olemassa paljon rivitaloja jotka on hiljaisella ja rauhallisella alueella niinkuin siinäkin ketjussa taisi lukea. Minun mielestäni ketjut pitää lukea ajatuksella ja kysyä jos on kysyttävää eikä alkaa syyllistää ja tökkii kepillä silmään kun ei koko taustoja tiedä. Ja tuossakin mainistemassasi ketjussa oli paljon samoja oireita.

 

[mie88]

:hug: luopuminen on varmasti vaikeeta..
kannattaa eläinlääkäriltä kysellä onko sillä tiedossa jotain sijotuspaikkaa tai pyytää kyselemään jos joku tietäs sopivan kodin.

ja muuten pidän eroahdistusta täysin eri asiana ku protestituhoamista. tätä jälkimmäistä harrasti tuo nuorempi jonkun kuukauden, heti kun ovi meni kiinni pissas lattialle, tuhos tavaroita jne.. sama ilmeni myös niinä öinä kun ei otettu nukkumaan ylös meidän kanssa. tän ongelmaan tehosi koulutus. eroahdistuksesta taas kärsi vanhempi koira, sitä ei kouluttamalla ihan noin vaan "poisteta", se on sairaus. meillä onneks helpotti kun otettiin toinen koira.

 

["hui"]

Äidin koiralla oli TAJUTON eroahdistus.Tuhosi kämppää ym. Hankki sille kaverin ja nyt ovat kaverukset niin nätisti keskenään päivisin...EI AHDISTA ENÄÄ.Emäntääkään.

 

["vieras"]

[QUOTE="hui";25079486]Äidin koiralla oli TAJUTON eroahdistus.Tuhosi kämppää ym. Hankki sille kaverin ja nyt ovat kaverukset niin nätisti keskenään päivisin...EI AHDISTA ENÄÄ.Emäntääkään.[/QUOTE]

Itse en todellakaan lähtisi hankkimaan tuohon tilanteeseen toista koiraa. Pahimmillaan talossa on sitten kaksi voimakkaasti reagoivaa koiraa.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="hui";25079486]Äidin koiralla oli TAJUTON eroahdistus.Tuhosi kämppää ym. Hankki sille kaverin ja nyt ovat kaverukset niin nätisti keskenään päivisin...EI AHDISTA ENÄÄ.Emäntääkään.[/QUOTE]

Tämä olisi hyvä jos vaan saisi koiran lainaan eli kokeiluun olisiko tehoa. Jos ei olisikaan niin sitten oltaskin ihmeissään kahden koiran kanssa. Harmiksemme vaan meillä ei ole tuttavapiirissä sellaista vaihtoehtoa, on vaan koiraporukan tuttavakoirat.

 

[mie88]

[QUOTE="vieras";25079586]Itse en todellakaan lähtisi hankkimaan tuohon tilanteeseen toista koiraa. Pahimmillaan talossa on sitten kaksi voimakkaasti reagoivaa koiraa.[/QUOTE]
tuo on totta.
toisen koiran voi kuitenkin ottaa kun vanhalle on uusi koti tiedossa. näin myö tehtiin, mut eipä tarvinnu vanhuksesta luopuakkaan. joillakin se voi toimia, toisilla pahentaa tilannetta..