Vaikea valinta uskottomuuden jälkeen

[sekaisin]

Olen pulmallisessa tilanteessa, tai ainakaan tällä hetkellä en tiedä mitä pitäisi tehdä. Miehellä paljastui suhde toiseen naiseen jonkin aikaa sitten. Suhde oli pääasiassa henkinen, mutta myös fyysinen, ja nainen oli tuttu miehelleni yli vuoden takaa. Mies asuu nyt tämän luona, mutta kun olemme keskustelleet miehen kanssa nyt kaikista tähän johtaneista seikoista, niin olemme huomanneet, että on ollut paljon väärinkäsityksiä välillämme. Jotain ehkä voisimme saada ajan kanssa korjatuksi, jos kuitenkin yrittäisimme jatkaa yhdessä.

Meillä on yksi 4-vuotias lapsi, ja hänen osaltaan asiat tuntuvat olevan ihan hyvin ja tapaamiset ovat sujuneet. Hän alkaa tottua isän asumiseen muualla. Riitoja meillä ei ole ollut mistään, joten lapsikin tuntuu tasapainoiselta.

Mies ei halua kuitenkaan muuttaa tämän naisen luota pois yksin asumaan siksi aikaa, kun pohtisimme asiaa vähän etäämmältä, eli miettisimme suhdettamme ja sen jatkomahdollisuuksia. Mies haluaisi tietää, voisiko hän muuttaa takaisin luokseni ja jatkaisimme pohdintaa sitten täällä. Itse kuitenkin haluaisin nyt omaa rauhaa ajatella asioita ja pitäisi ehkä käydä jossain psykologin luonakin, vaikka ystävilleni asiasta olenkin puhunut. Mutta mitä kauemmin mieskin majailee naisen luona, niin sitä vankemmaksihan heidän suhteensa muodostuu.

No, joka tapauksessa taitaa olla hyvä, että mieheni kanssa vielä käymme läpi näitä asioita, mitkä ovat tähän pisteeseen meidät johtaneet, niin ei jää sitten epäselvyyksiä asiaan tulevaisuudessa, kävi miten kävi.

Jotenkin tuntuu, ettei tällaisen kriisin jälkeen enää olisi helppo jatkaa elämää yhdessä, varsinkin kun itsekin olen huomannut monia asioita, joihin en ole ollut liitossamme tyytyväinen. Ja ne ovat sellaisia asioita miehessäni, joita kyllä ei pysty helposti muuttamaankaan. Eli luonteesta, keskustelukyvystä ym. johtuvia.

Mielipiteitä kaipaisin tai kokemuksia tällaisista asioista. Kiitos.

 

[Tammihärkä]

Ennenkuin uskaltaa ottaa kovin väkevästi kantaa kysyisin vielä paria asiaa..
Seurusteleeko miehesi nyt tämän toisen naisen kanssa, mutta haluaisi kuitenkin palata luoksesi? -huomannut ettei ruoho ollut sen vihreämpää aidan toiselle puolelle?-vai asuuko siellä koska sai häädön teidän yhteisestä asunnostanne?
Jos ei halua asua omillaan sen aikaa että saatte asiat selvitettyä niin miksi ei? onko siihen hyvä syy, mielestäni jos hän pitää liittoanne pelastamisen arvoisena ei tuo kovin suurelta uhraukselta kuulostaisi..

Kuinka pettäminen paljastui sinulle? kertoiko itse vai kuulitko muualta/ jäi kiinni sinulle tahtomattaan - onko luottamusta mahdollista rakentaa uudestaan- toimivat ihmis suhteet perustuvat mielestäni kuitenkin pitkälti luottamukseen, ellei sitä ole syntyy helposti mustasukkaisuutta, turhia epäilyjä ja kriisejä jne.

Millaisena koit itse liittonne ennen kriisiä?

Kuinka pahana asiana itse koet pettämisen?

Hyvä olisi mikäli pystytte käymään asioita läpi ja yhdessä selvittelemään syitä ja seurauksia, vaikea tilanne joka tapauksessa mutta voimia sinulle, palataan asiaan. :hug:

 

[Kaisa]

Tilannetta sen tarkemmin tuntematta, kerron kuinka itse tekisin:

En ottaisi miestä takaisin suoraan toisen naisen helmasta. Tarvitset aikaa ratkaisusi tekemiseen ja yhteisiin keskusteluihin miehen kanssa. Tällöin on järkevää, että teillä kummallakin on riittävästi tilaa.

Jos nyt otat miehen suoraan takaisin, en usko, että mikään tulee muuttumaan entisistä ajoista. Jos taas miehesi ei aio muuttaa toisen naisen luota pois, kun sanot ettet ota häntä vielä takaisin, tiedät mikä ratkaisusi tulee olla - jatka eteenpäin yksin.

Älä päästä miestäsi liian helpolla. Muista, että tässä on sinun elämäsi pelissä.

 

[sekaisin]

Mies asuu uuden naisen luona, koska oli koko alkuvuoden tämän kanssa suunnitellut yhteistä elämää, ja asia paljastui minulle kun olivat seurustelleet jo kaksi kuukautta. Mies itse kertoi, kun tivasin riittävästi, kun huomasin, ettei asiat olleet normaalisti.

Uskottomuuden paljastumisen jälkeen mies asui vielä kotona jonkin aikaa ja olin silloin valmis yrittämään vielä yhteiselämää. Mieheltä ei tullut asiaan kuitenkaan vastakaikua, vaikkakin hän kuvitteli minun ymmärtävän, että hän haluaa asua kotona ehkä edelleenkin, kun ei kuitenkaan muuttanut tämän naisen luo. En sitä jahkailua jaksanut kauempaa katsoa kuin pari viikkoa, vaan sanoin, että lienee parasta, että hän muuttaa sinne (tai yksin asumaan).

Nyt hän siis olisi kuitenkin ehkä palaamassa, mikäli hänet ottaisin takaisin. Olemme jutelleet asioista nyt paljon, ja hänkin on jo vähän oppinut puhumaan. Ei siis ole ollut koskaan hyvä puhumaan, eikä mitenkään vihjannutkaan olevansa elämäämme tyytymätön aiemmin, jota kuitenkin oli ollut.

Itse olin suht koht tyytyväinen suhteeseemme, mutta keskustelut eivät koskaan ole olleet sitä tasoa mitä olisin kaivannut. Riitoja ei ollut, mutta mies ei tuntunut osaavan nauttia elämästä, lapsesta tai tekemisistämme täysillä.

Totta kai tällaisessa tilanteessa tulee väärinkäsityksiäkin, kun toinen ei osaa puhua eikä kertoa epäkohdista peläten loukkaavansa toista (eli minua).

Olen kyllä sillä kannalla itse, että en tässä pikaisesti osaa ratkaisua kuitenkaan tehdä niin, että mies voisi palata kotiin, eli silloin hän tulee jäämään sinne toisen luo, ja ehkä hyvä niin.

 

[sekaisin]

Niin, mies ei halua siksi muuttaa yksin asumaan, koska silloin hänellä olisi riski menettää kumpikin nainen, ja sitä riskiä hän ei ole valmis ottamaan. Eli tämä uusi on niin tärkeä hänelle. Ei hän taida olla riittävän kiinnostunut yrittämään tätä meidän yhteiselämää, koska tähän pitäisi mielestäni sitten kyetä panostamaan kummankin täysillä.

 

[clivia]

Mies haluaa pitää molemmat naiset.Omasta kokemuksesta sanon että ei kannata ottaa takaisin sillä tapaus ei jää ainoaksi.

 

[Tammihärkä]

Meikäläisen diagnoosi seuraavassa, ei välttämättä oikea mutta ajattelisin itse ehkä näin.

Miehellesi paljastui ettei se elämä/ tulevaisuus olisikaan ihanampaa sen toisen naisen kanssa ja pyrkii nyt takaisin tai tahtoo ainakin pitää takaportin auki siltä varalta ettei toisen kanssa onnistu, tuntuu pelkäävän yksin jäämistä aika paljon jos ei uskalla muuttaa edes omilleen..?

Kaisan sanoin: Ellei muuta toisen luota pois siksi aikaa että saat ratkaisusi tehdä, ratkaisu lienee selvä.

Mielestäni teidän suhteessanne ei kyllä ole ollut kaikki aivan kohdallaan jos suunnitellut tulevaisuuden valmiiksi uuden kanssa edes kertomatta aikomuksistaan sinulle. Milloikohan hän sitten aikoi kertoa uudesta suhteestaan? -samalla kun hakee muuttolaatikkonsa?-

Itse saattaisin antaa satunnaisen pettämisen vielä anteeksi, mutta suhteen pitäminen toisen seläntakana on minusta paljon vakavampaa kuin esim. yhden illan baarituttavuus tms. ( virheitähän me kaikki tehdään)

Jos päätät ottaa miehesi takaisin, niin muuttuuko lopultakaan mikään ja voitko luottaa ettei näin käy uudestaan? ja jos käy niin oletko valmis kestämään saman uudestaan, mielestäni myrskyvaroitus on nyt annettu ja ottamalla miehesi takaisin sitoudut myös samalla siihen että tämä ei välttämättä ollut viimeinen kerta?

Jos lapsen kannalta asiaa ajattelee, niin ei varmaan hyvästä lapselle jos isi välillä asuu kotona ja taas välillä toisen naisen luona ja kohta taas takaisin..

Minun olisi ainakin melko vaikea tuollaisen jälkeen enää palauttaa luottamustani toiseen osapuoleen ja rakentaa kestävää ja hyvää suhdetta. Vaikea sanoa kun en ole joutunut vastakkain tuollaisen tilanteen kanssa, mutta siltä minusta tuntuu ainakin tässä ajateltuna.

Puhumattomuudesta vielä, liekö tuo sinun loukkaamisen pelko ollut siihen syynä vai ajatteliko hän, ettet loukkaannu rinnakkais suhteesta ja tulevaisuuden suunnittelusta toisen naisen kanssa? luulisi että olisi käynyt mielessä että puhuminen olisi kuitenkin vähemmän kivulias vaihtoehto.

Pieni varoituksen sana vielä, olet varmasti nyt herkässä mielentilassa, loukattuna ja yksin mutta yritä kuitenkin suhtautua pienellä varauksella miehesi puheisiin.
Toivottavasti sinulla on sosiaalinen tukiverkko ympärilläsi johon tukeutua mikäli päätät jatkaa omaa elämääsi ilman miestäsi.

Anteeksi jos kirjoitukseni loukkaa, se ei todellakaan ole tarkoitukseni ja nämä mielipiteethän ovat vain omiani ja vajain tiedoin muodostettuja, sinun täytyy tehdä oma ratkaisusi ja toivotan sinulle onnea valitsemallasi tiellä olkoon se kumpi tahansa.

Kaikkea hyvää toivottaen.
:hug:

 

[Tammihärkä]

Hups, sä olitkin kirjottanut lisää sillä aikaa kun mä rähmin tota edellistä vastausta. Mä olen niiiin nopsa tän härvelin kanssa, ainakin jos pitäis vielä yrittää ajatella samalla.. ( kaksi asiaa miehelle yhtäaikaa)

Etköhän sä jo vastannu omaan kysymykseesi: jollei mies halua muuttaa toisen luota pois siinä pelossa että menettää tämänkin??? Lieneekö tuossa enää edellytyksiä toimivalle suhteelle?

Itse en kyllä antaisi tälle uudellekaan suhteelle kovin hyvää ennustetta, useimmiten pettämällä alkava suhde päättyy aika pian siihen samaan. Siinä vaiheessa miehesi todennäköisesti olisi taas palaamassa luoksesi joten kun teet päätöksesi -mikäli et ota miestäsi
takaisin- niin varaudu siihen että hän saattaa olla piankin taas ovesi takana, tarkoitan vain sitä että kun teet asian itsellesi selväksi niin pidä päätöksestäsi sitten kiinni ja ala elämään omaa elämääsi muuten noidankehä voi jatkua kauankin -sitäkin olen nähnyt, eikä loppu ole ollut kenenkään kannalta onnellinen-.

 

[sekaisin]

Kyllä olen oikeastaan 99 % varma jo siitä, etten voi kuvitella miehen muuttavan nyt takaisin. Haluan aikaa olla rauhassa ja ajatella asioita sekä alkaa jo rakentamaan eteenpäin omaa uutta elämää, joka on jo maistunutkin ihan mukavalta. Ja silloin mies pysyy siellä missä nyt onkin, koska niin hän on sanonut tekevänsä, mikäli ei suoraan saa nyt palata kotiin.

Hyvä kun on kevät ja kesä edessä. Olen tämän asian oikeastaan luullut päättäneenikin jo monta kertaa, mutta mies aina sotkee ajatukseni vatvomisellaan. Luulin nimittäin, että hän olisi nyt sitten ollut tyytyväinen, kun pääsi vaimonsa "tukemana" muuttamaan toisen naisen luo.

 

[redpepper]

Pistää puolestasi ihan suututtamaan. On jätkällä otsaa "kellutella" tilannetta sinun ja varsinkin lapsenne kustannuksella. Pieni itsenäistymisjakso olisi hänelle tosiaan tarpeen. Jonkin aikaa elämää ihan oman itsensä kanssa laittaa äkkiä arvot oikeaan järjestykseen. Olet mielestäni oikeassa siinä, että pikkuinen on jo tottunut siihen, että isi on muualla. Tilannetta ei kovin häppöisin perustein kannata muuttaa, varsinkin kun homma on mennyt noin kivuttomasti.
Mies on jo osoittanut mikä hänelle on tärkeää. Älä jää junnaamaan asian kanssa. Elämällä on paljon muutakin tarjottavanaan. Tsemppiä!

 

[Tammihärkä]

Kyllä minustakin olisi viisaampaa jos nyt keskittyisit oman elämäsi rakentamiseen, miettisit asioita rauhassa ja katselisit vaikka vähän ympärillesi?? -etkä ottaisi miestä takaisin saman katon alle ennen kuin olet aivan varma itsestäsi ja siitä mitä haluat elämältäsi.

Vaikka niitä hiljaisia iltojakin :'( on varmasti tiedossa, niin
oikein hyvää kevättä ja jaksamista toivotellen :hug: :flower: :flower:

JK: muista että synkimmälläkin pilvellä on hopeareunus.. :heart: