Valitusta "ystävän" häistä.. *turhis*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Tunnustan tämän nyt täällä harmaana, jotta saan asian pois mielestäni. Näin yöaikaan ei ole turhan montaa lukijaakaan, niin ei tarvitse hävetä kun ruikuttaa näin turhasta..

Eli muutama vuosi sitten menin naimisiin, pyysin ystävääni toiseksi kaasokseni ja lapseni kummikin hän on. Oletin siis meidän olevan läheisiä ja tärkeitä toisillemme.

No tämä ystäväni järjesti sitten omat häänsä tänä kesänä. Ilmoitti asiasta minulle jo 1,5 vuotta sitten. Odottelin siinä sitten kutsua kaasoksi. Kuukaudet kuluivat ja tätä kutsua ei koskaan tullut. Olin loukkaantunut, mutta en maininnut asiasta.

No häitä sitten juhlittiin tosiaan muutama viikko sitten. Olipa kiva siellä huomata, että meidät oli isketty lapsiemme kanssa siihen viimeiseen pöytään, vieressä ihmisiä, joita ei edes tuntenut. Saimme ensinnäkin odotella ihan tuhottoman kauan ruokaa (normaalia isoissa häissä, tiedän), tosi kivaa puuhaa nälkäisten lasten kanssa. No kun vihdoin pääsimme ottamaan ruokaa, ei siitä ollut kuin rippeet jäljellä. :( Ei paljoa nälkä lähtenyt emmekä edes saaneet maistaa kaikkea heidän kyllä herkullisen kuuloisesta menustaan.

Vähän jäi paska fiilis koko häistä, vaikka ilta hauska olikin. Ehkä eniten siksi, että sai todeta ettei merkkaakaan ystävälleen yhtä paljon kuin tämä itselle. :( Vituttaa suhtautua asiaan näin, mutta vaikea siitä on ylikään päästä. Pakko kuitenkin yrittää, onhan hän kuitenkin lapseni kummi. (Varmaankaan en siihenkään tehtävään ikinä pääse hänen mahdollisille lapsilleen.)
 
Ymmärrän olotilasi...
Meillä "ystäväni" kanssa tilanne kyllä erilainen, mutta... Kun hän odotti esikoistaan, puhui hän koko raskausajan, että haluaa minusta kummin lapselleen. No lapsi syntyi ja ristiäiset läheni, asiasta ei enää mitään puhetta ja kuinka ollakkaan, en ole kyseisen lapsen kummi.
Samainen "ystäväni" suunnitteli häitään, hän ehdottomasti halusi minut kaasokseen. No häät tulivat, en edes saanut kutsua koko häihin... Täytyy myöntää, että hieman tunsin oloni pettyneeksi. En niinkään siitä, etten kumpaakaan "virkaa" päässyt hoitamaan, vaan lähinnä siitä että hän niin kovin hehkutti haluvansa minut niin kummiksi kuin kaasoksi, mutta kun aika koitti, en sitten kelvannutkaan...
 
Näköjään näitä ystäviä on tosiaan joka lähtöön. Entinen paras ystäväni luokkaantui minulle todella pahoin kun emme päässeet heidän poikansa 1 vuotis synttäreille kun olimme tuttaviemme häissä. Hän loukkantui niin pahoin ettei ole vuosiin ollut kummipoikaansa (poikaani) yhteydessä ja ajoittain saattaa ehtiä syntymäpäiville. Puhumattakaan että me, jotka olimme vuosia jatkuvasti tekemisissä päivittäin, olisimme yhteydessä. En ole minäkään viitsinyt tupata kun ei sieltäkään päin kaivata/ehditä.
 
Mun on tunnustettava, että mä en ymmärrä tätä "mun pitää päästä sun kaasoksi, koska säkin pääsit mun kaasokseni". Tajuan ton joltain alle kymmenvuotiailta ja joidenkin teinienkin kohdalla vielä ymmärrän, että yksi on se bestis ylitse muiden. Mutta aikuisten kohdalla en enää tajua. Mutta ehkä mun ei tarviikaan ymmärtää.
 
No varmasti merkkaat paljon. Ei se kaasona olo tarkoita sitä, että nämä tyypit on sydänystäviä.. usein tehtävään voidaan valita vaikka sellainen henkilö jolta luonnistuu vaikka seremoniamestarin tehtävät. Ite toivon ettei enää koskaan tarvis ruveta kaasoksi.. ihmeen rankkaa puuhaa. Mä en varmaan ota ittelleni kaasoa kun meen naimisiin vaan palkkaan vaikka jonkun ulkopuolisen seremoniamestarin ja saa sitten kaikki kutsutut vaan nauttia.
 
Pakko kommentoida muutamaan juttuun:

Keittiönoita: Itsekin inhoan tuota asennetta, mutta silti loukkaannuin sillä LUULIN olevani niin tärkeä, että minut ko. hommaan pyydettäisiin. (en ole loukkaantumisestani kenellekään puhunut, paitsi nyt puran harmaana tänne, jotta saisin asian mielestäni)

Ja vieras: Minä nimenomaan olen hänen ystävistään se, joka olisi siihen seremoniamestarin hommaankin käynyt. Tämä kuka oli hänen kaasonsa (erittäin läheinen kyllä hänelle, tiedän) oli nimenomaan niin ujo, ettei ollut mitenkään esillä häissä. Aika moni itse häissä ja muista yhteisistä tutuistamme ihmetteli kovasti, miksi minua ei pyydetty toiseksi kaasoksi. Itsellänikin oli kaksi kaasoa, jotta tämä ystäväni ei joudu niinkään esiintymään kun on vähän ujo.

Ja siis en tosiaan näistä asioista kenellekään puhu ääneen, mutta pakko tosiaan jonnekin purkaa, jotta saan asian mielestäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eikös kaaso ole yleensä itse naimaton??
jos ei vaikka tämän takia pyytänyt.mutta olisi kyllä voinut kertoa syyn sinulle.

Kyllä tämä toinen joka nyt kaasona oli, oli myöskin naimisissa ja vielä raskaanakin (aika pitkällä). Eli olisi varmasti itekin tykännyt, jos olisi ollut joku toinen helpottamassa hänen rooliansa.
 
Ymmärrän aloittajaa hyvin.

Kun minun ystäväni meni naimisiin, hän pyysi, että jättäisin lapset kotiin "jotta voisimme juhlia rauhassa" KUITENKIN kaikilla muilla oli samaikäiset (pienet) lapset mukana!!! (paitsi kaasolla, jota ystäväni kritisoi lasten hoitoon jättämisestä.)

Ei sillä, olisin lapset jättänyt hoitoon joka tapauksessa, mutta kyllä loukkaannuin, koska minun lapseni eivät olleet tervetulleita, muiden kyllä :(
 
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että voi loukkaantua jos ei pääse kaasoksi. Itse olen kerran kaaso ollut, mutta se morsian ei ollut mun kaaso. Mä pyysin omakseni siskoa (jonka kaaso mä sit taas en ole :D ). Meidän häissä istumajärjestys oli niin, että suku istui lähempänä kuin kaverit.

Mun mielestä noissa häissä on ollut typerää se, että ruoka loppui kesken ja et lapset odotti nälkäisinä... Olisitte hakenu lapsille väärään aikaan, tuskin kukaan siitä loukkaantunut olis?
 
Ymmärrän pointin. Saitte kuitenkin kutsun ja vielä koko perhe. Mä parhaillaan odottelen tuleeko kutsua kaasoni häihin ollenkaan. Se on jo tiedossa, ettei sinne lapsia kutsuta lainkaan.
 
Ymmärrän pettymyksesi. Yksi asia vain tuli mieleen, nimittäin se, että kaasona ollut on ystävällesi vieläkin läheisempi kuin sinä, vaikka läheiset olisittekin. Ehkä hän tuntee tätä kaasoaan kohtaan suurempaa sielunsisaruutta kuin sinua kohtaan...

Hipsun kirjoittamasta ystävästä mulla tuli mieleen se, että ehkä hänellä oli juuri sillä hetkellä täysin varma tarkoitus pyytää sinua lapsensa kummiksi ja häissä kaasoksi, mutta ehkä jokin muuttui jossain vaiheessa? Ehkä hänen miehensä ei ollut samaa mieltä tai jotain muuta ilmeni... muuten en tuota voi käsittää. Törkeästi toimittu kuitenkin :/
 

Similar threads

P
Viestiä
9
Luettu
811
A
Y
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V
A
Viestiä
44
Luettu
2K
V

Uusimmat

Yhteistyössä