Miehelläni on entisen(hän on leski) vaimonsa kanssa 15vuotias poika joka meillä asuu (ja on asunut jo10vuotta). Emme vuosien yrityksen jälkeen onnistuneet saamaan lasta ja emme halunneet ryhtyä hedelmöityshoitoihin vaan otimme suoraan selvää adoptiomahdollisuuksistamme. Pelkäsimme hedelmöityshoitojen vievän aikaa ja voimia, joka ei kuitenkaan tuottaisi välttämättä tulosta. Lapsi oli todella odotettu ja voin sanoa että se oli unelmiemme täyttymys vaikka täytyy muistuttaa nyt että aina ei ole niin! Hankalinta oli ehkä aluksi juuri se ettemme voineet kommunikoida sanoin ja pelkäsimme että se pelottaa ja ahdistaa lasta kaiken muun uuden lisäksi. Voin sanoa että suurin osa ajasta on ollut onnellista aikaa ja olemme sopeutuneet hyvin.