Vauva ja äiti kotona ja esikoinen hoitoon - miksi ihmeessä?

[ap taasen]

Hyviä näkökohtia on tullut ja olen siitä iloinen. Täysin en vieläkään ymmärrä, enkä itse toimisi näin, koska se ei olisi lasten (eikä itsenikään etu), yhteiskunnasta puhumattakaan mutta siis ennen kaikkea lasten vuoksi. Ei päiväkoti mitään pahaa tee mutta en keksi, mitä parempaakaan se antaisi parivuotiaalle kuin tavallinen järkevä koti, siis edelleen jos siellä vauvan takia vanhempi on kotona.

Ymmärrän parhaiten, jos vauva kipeä tai koliikkinen, isä paljon töissä tai on yh tai jos pitää tehdä opintoja tai töitä, silloin varmaan tarpeen. Kuitenkin kaveripiirissänikin lähes kaikki esikoiset ovat hoidossa ilman yhtään tällaisia syitä. No, toivottavasti se on poikkeuksellista. Kiitoksia ajatuksistanne.

 

[??]

"Itse näen suurimmaksi syyksi päiväkotien sulkemiseksi nimenomaan sen, että päivähoitoa käyttää paljon perheet, joissa äiti on vauvan kanssa kotona ja isompi tarhassa ehkä osa-aikaisesti tai muuten enemmän vapaa päiviä viettäen, jolloin tällä rahahoukuttimella saadaan heidät pitämään pidempi kesäloma."

Siis mikä rahahoukutin? Jos lapsi on aloittanut hoidon ennen edellisen vuoden lokakuuta saadaan heinäkuu maksutta, mutta kun meilläkään ei näin ole maksamme heinäkuusta puolen kuun maksun ja päiväkoti silloin siis kiinni. Ja jos lapsi tarvitsee heinäkuussa yhdenkin päivän hoitoa sijaisjoitopaikassa niin koko kuun maksu pamahtaa. Mikä rahahoukutin siellä Oulussa on käytössä?

 

[********]

Siis hetkinen, miten tuo yli 90% hereilläoloajasta on laskettu, jonka siis osa-aikaiset hoitolapset viettävät kotona? Jos oletetaan, että osa-aikahoito on esim. 3 päivänä viikossa 6 tuntia, se tekee viikossa 18 tuntia. Jos tämä on alle 10% hereilläoloajasta, niin tällöin lapsen hereilläoloaika viikossa täytyy olla vähintään 180 tuntia. 180 jaettuna 7:llä on 25,7 eli viikon jokaisena päivänä lapsi on siis hereillä 25,7 tuntia?? Vai olisko joku heittänyt tuon prosenttimäärän ihan hatustaan, ja sitten jokainen muu kirjoittaja lainaa sitä miettimättä yhtään itse... Tietty jos oletetaan, että lapsi nukkuu esim. 2 tunnin päikkärit hoidossa ollessaan, tulee hoitoajaksi vain 12h viikossa ja täten päivittäiseksi hereilläoloajaksi 17,1 h. Tällöinkin lapsi nukkuisi vuorokaudessa vain 6,9h ja jos siitä 2 tuntia on päiväunia, niin jää jäljelle vain 4,9h yöunet, mikä on lapselle varmasti liian lyhyt (ei oikein riitä aikuisellekaan).

Jos lapsi on hoidossa kolmena päivänä viikossa 6h päivän (josta nukkuu 2h), hän on 85% valveillaoloajastaan kotona. Mutta lasketaas sitten meidän tilanteesta: Lapsi nukkuu 12h yöunet. Viikossa yhteensä 168h, joista lapsi on valveilla puolet eli 84h. Lapsi kahtena päivänä viikossa hoidossa 6h josta nukkuu 2h. Tällöin viikkotasolla lapsi on valveillaolotunneistaan 8 hoidossa ja 76 kotona. Tämä tekee sen, että lapsi on 90% (76h/84h) valveillaoloajastaan kotona.

 

[pippuri*]

Meillä esikoinen oli 3.5v vauvan syntyessä ja jatkoi päiväkodissa 3 pv viikossa 5-6 tuntia. Lapsi oli ollut samassa päiväkodissa jo 2v täysipäiväisenä ja häneltä itseltään kysyttiin haluaako jatkaa tarhassa vai olla äidin ja vauvan kanssa kotona joka päivä, ja halusi kavereiden vuoksi jatkaa muutamana päivänä.
Alueellamme on vaikea saada päiväkotipaikkaa, joten en nähnyt järkeä ottaa lasta reiluksi vuodeksi kotihoitoon ja järjestää tuoksi ajaksi kerho ym. toimintaa (joka muuten olisi ollut hankalaakin kesken lukukauden) ja siten todennäköisesti menettää paikan ihanasta pienestä päiväkodista jonne kuopuskin toivon mukaan aikanaan saa paikan.
Kesällä lapsi 3kk lomalla, mutta maksamme normaalimaksut kesä- ja elokuulta.
Toki esikoisen iällä on meidän tapauksessa merkitystä, pienemmän olisin todennäköisesti ottanut kotiin, mutta perheet ja perhetilanteet ovat niin yksilöllisiä ettei mielestäni muiden ratkaisuja pidä täällä siunailla. Jos ap haluaa pitää lapsensa kotona niin tehköön niin. Itseni vuoksi meillä ei siis lapsi ole tarhassa, vaikka mies matkustaakin työn vuoksi paljon ja tekee pitkää päivää.

 

[Oulussa]

"jos lapsi on aloittanut 31.8 mennessä päivähoidon, seuraavan vuoden heinäkuu on päivähoidon 12. kuukausi ja näin ollen maksuton. Mikäli lapsi on aloittanut hoidon 1.9 tai sen jälkeen, maksu peritään heinäkuussa käytetyltä / varatulta ajalta, muussa tapauksessa maksua ei peritä. Mikäli poissaolo on yhtäjaksoisesti vähintään 6vk ajalla 1.6-31.8, maksua ei peritä poissaolon aikana yhtään. "

Eli meillä lapset aloittanut tarhan 1.9 ja ovat poissa 15.6-31.7. Maksua kesällä peritään 2vk molemmilta kesäkuun hoidosta ja sitten taas elokuulta alkaen.
Eli jos kotona oleva vanhempi haluaa säästää ja pitää lapsen hoidossa kotona, se onnistuu maksutta ja hoitopaikkaa menettämättä yhteensä 3kk, joka täydellä hoitomaksulla on 699€ yhteensä, tässä se mainitsemani porkkana.
Tietysti jos perhe on pienituloinen ja hoitomaksu muutenkin pieni, säästökin on pienempi tms.
Mutta kaikkiaan siis minulle on ainakin ihan sama mitä muissa perheissä tapahtuu, omani on tietysti se tärkein, mutta syy miksi keskusteluun osallistuin on nimenomaan se, kun kevätjuhlassa tämä vauvabuumi hyppäsi silmille niin kovasti ja vähän surkukin kävi mielessä, kun pienimmät tarhassa olijat, joilla äiti on kotona, olivat siellä alle 2v ryhmässä, jossa oma kuopuksenikin on.
Pointtini on se, että nyt kun ajattelen kahden lapsen kokemuksella että laittaisinko kuopukseni hoitoon nyt, jos vielä vauvan saisin, vastaus olisi vieläkin ehdottomampi EI kun mitä se oli silloin esikoisen kohdalla. Sääli jos nämä äidit sitä sitten myöhemmin katuu!
Ei minullakaan mitään ihmeempia tukiverkkoja silloin ollut, mieheni jousti todella paljon töiden kanssa että saatiin kontrollikäynnit / osastojaksot hoidettua sairaalassa ja tosiaan kellon soi ensimmäisen vuoden 3h välein yötä päivää kuopuksen ruokkimisen ja lääkitsemisen vuoksi. Enkä ole, enkä edes yritä olla mikään sankari, mitäpä sitä ei lapsensa eteen tekisi. Esikoista en koe myöskääm laiminlyöneeni ainakaan yhtään enempää mitä lapsia laiminlyödään tarhassa!

 

[Voi jestas]

Meillä esikoinen oli 3.5v vauvan syntyessä ja jatkoi päiväkodissa 3 pv viikossa 5-6 tuntia. Lapsi oli ollut samassa päiväkodissa jo 2v täysipäiväisenä ja häneltä itseltään kysyttiin haluaako jatkaa tarhassa vai olla äidin ja vauvan kanssa kotona joka päivä, ja halusi kavereiden vuoksi jatkaa muutamana päivänä.

Siis päättääkö teillä nappula mitä haluaa tehdä? Ei varmaan tainnut edes reppana tajuta mitä kysyttiin

 

[järki käteen, ja tunteet myös]

Olkaa nyt hyvät ihmiset kotona lastenne kanssa jos sellaisia teette! Ei kai ole tarkoitus hankkia "perheeseen" lapsia tarhatätien kasvatettavaksi.

 

[ap lisää vielä]

Selvennän vielä, että minua on eniten ihmetyttänyt se, että 2-vuotias tai alle esikoinen pistetään hoitoon samaan aikaan kuin vauva syntyy, siis lapsi joka on siihen asti ollut täysin kotihoidossa. Se on ihan eri asia kuin pitää hoidossa 4-vuotias, joka on jo ollut pari vuotta päiväkodissa. Ilmeisesti ainakin täällä Espoossa monet kokevat tämän hyväksi ratkaisuksi, mutta eikö se usein johda esimerkiksi nimen omaan koviin mustasukkaisuusongelmiin?

 

[vai olisiko näin?]

No hei ihan suoraan sanottuna, eikö sellainen oikeasti olekin parempi äiti, joka ei halua eroon lapsestaan vaan hoitaa tämän kotona, vaikka olisikin itse väsynyt vauvankin hoitamisesta?
Mun mielestä tällainen äiti ON parempi äiti. Sori vaan.

Siis onko sinusta äitiyden paremmuus mitattavissa sen mukaan miten paljon äiti viettää aikaansa lastensa kanssa? Ajan LAADULLA ei siis ole mitään merkitystä?

Itse ajattelisin sen niin, että todennäköisesti sellainen äiti jonka esikoinen on pari päivää viikossa päiväkodissa, jaksaa tämän esikoisen kanssa paljon paremmin muina päivinä, kun saa välillä levätä ja tehdä esim. kotitöitä pois alta. Näin ollen niinä muina päivinä esikoinen saa levänneemmän ja pirteämmän äidin. Tämä siis normijärjellä ajateltuna, koska kaikilla on kuitenkin rajallinen määrä energiaa ja varsinkin yövalvomisten kanssa väsyy aika nopeasti. Ajattelisin sen niin, että jos esikoinen viihtyy päiväkodissa ja saa sieltä parina päivänä viikossa virikkeitä ja ikäistään seuraa niin äidillä ei myöskään niinä muina päivinä ole samanlaisia suorituspaineita vaan jos on rättiväsynyt niin voi hyvin olla lasten kanssa kotosallakin ja olla tekemättä mitään sen kummempaa.

No joo, minulle tämä ei ole vielä edes ajankohtaista, koska ei sitä toista lasta vielä ole, mutta voisin kuvitella, että jättäisin esikoisen pariksi päiväksi viikossa päiväkotiin jos toinen tulee. Ei ole mitään tarvetta ajaa itseäni piippuun ja ainakin tämän esikoisen kanssa vauva-aika oli sen verta raskasta etten kaipaisi siitä uusintaa esikoisella höystettynä. Sen sijaan sellaista ratkaisua en ymmärrä, että esikoinen joutuu olemaan päiväkodissa täyden viikon, se ei ole varmasti hänenkään etunsa.

 

[pippuri*]

Meillä esikoinen oli 3.5v vauvan syntyessä ja jatkoi päiväkodissa 3 pv viikossa 5-6 tuntia. Lapsi oli ollut samassa päiväkodissa jo 2v täysipäiväisenä ja häneltä itseltään kysyttiin haluaako jatkaa tarhassa vai olla äidin ja vauvan kanssa kotona joka päivä, ja halusi kavereiden vuoksi jatkaa muutamana päivänä.

Siis päättääkö teillä nappula mitä haluaa tehdä? Ei varmaan tainnut edes reppana tajuta mitä kysyttiin

No meidän 3.5v kyllä ymmärtää kodin ja tarhan eron Toki meillä lopullisen päätöksen tekivät (ja tekevät) vanhemmat, mutta tästä asiasta meillä kyllä keskusteltiin havainnollisesti useita kertoja ja jos lapsi olisi sanonut, että haluaa jäädä kotiin eikä mennä tarhaan niin näin olisi meillä tehty. Mustasukkaisuutta meillä ei mielestäni mitenkään normaalia enempää ole ollut.
Itse asiassa en itsekään kannata subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta kerran se nyt on mahdollista niin toki sitä käytetään. Pointtini oli se, että jos lapsen otta vuodeksi pois tutusta tarhasta, todennäköisesti joutuu vaihtamaan tarhaa ja tutut kaverit ja hoitajat vaihtuvat, mikä olisi harmi koska tähän asti kaikki sujunut ongelmitta.

 

[ollaanko tyytyväisiä]

Alkaa tätä keskustelua lukiessa tulla sellainen olo, että parempi olisi tässäkin yhteiskunnassa lopettaa päivähoidon tukeminen kokonaan. Siskoni asuu Amerikassa ja maksaa kahden lapsensa päivähoidosta yhteensä 1600 e kuussa. Siinä on subjektiivisuutta jokaiselle. Kotiäidit saisivat kerralla kohtuullisen palkan työstään (eli voivat lopettaa rutinansa kodinhoitotuesta) ja kukaan ei syyttelisi tarhapaikan viemisestä ihmisiä, joilla on varaa päivähoitoon. Arvokeskustelu hyvästä vanhemmuudesta voitaisiin näin ollen käydä jostain muustakin.

 

[meillä näin]

en jaksanut lukea kaikkia vastauksia mutta tässä meidän juttu.
Tyttö 4,5 vuotta ja ollut päiväkodissa 1vuotiaasta. On ollut onni saada pitää tyttö hyvässä pienessä yksityisessä päiväkodissa. Hän on äärettömän reipas, sosiaalinen ja me vanhemmat harrastamme hänen kanssaan paljon juttuja, olemme onnellinen perhe. Nyt odotan toista lasta ja olen antanut hänen mennä äitiyslomallakin aina hetkeksi päiväkotiin koska hän tarvitsee kavereidensa seuraa ja heillä on ihan omat juttunsa. Olen tosi aktiivinen äiti ja olemme aktiivinen perhe muutenkin mutta tuon ikäinen lapsi tarvitsee ikäistänsä seuraa. Jos lapsi olisi 1-2 vuotta, en veisin päiväkotiin.
Olin ennen subjektiivisen päivähoidon vastustaja- aika jyrkkäkin. Mutta nyt kun oma 4,5v lapsi, ymmärrän että kyllä ikätovereiden seura on jees. Ja sitä paitsi äitiysloma on lyhyt aika, suomessa se on 3kk ja sitten vanhempainloma jolla olen vielä toiset 3kk joten eihän tästä pitkästä ajasta ole kysymys. Lyhyttä päivää hoidossa - niin tarhassa kuin kotihoitajan turvin on meidän perheen motto. Ja juuri kuulin aamulla tarhan kasvatuskeskusteluissa että meillä on iloinen, onnellinen, tyytyväinen ja erittäin sosiaalinen lapsi. Olin haljeta ylpeydestä

Suvaitsevaisuutta ja hyvää vointia kaikille!

 

[edellinen]

..niin, muutama kotiäiti tuttu on ja kyllä täytyy sanoa että tekis aika hyvää heidän 2-3 v lastensa olla päiväkodissa, ovat jotenkin hurjasti järjessä niitä lapsia jotka ovat tarhassa sosiaalistuneet. Ko. kotiäidit passaavat tuon ikäisiä kuin vauvoja ja ainut huvi on tylsät hiekkalaatikkoleikit ja kotona piirtäminen.
2-3v ikäinen tarvitsee jo aktiviteetteja, aktiiviset vanhemmat ja ikäistänsä seuraa sekä tietysti onnelliset vanhemmat!!!

 

[äiti 5:lle ja lh]

Ap kyselikin aloituksessaan alle 2v sisarusten viemisestä pk:n uuden vauvan synnyttyä ja se on aivan eriasia kuin 4 vuotiaan.
Kuinka moni vanhempi loppukädessä tietää mitä on hänen alle 2 lapsensa päivähoito ja mitä hänen päiväkotipäiväänsä kuuluu, nykyaikana ryhmäkoot ovat järkyttävän isot ja melu sen mukainen, henkilökunta tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla ja sijaisia ei saa kaivettua mistään kivenkolosta ja nyt kesäkuussa ei ainakaan Espoossa ole lupaakaan käyttää sijaisia, perus huolenpidon pystymme juuri ja juuri antamaan, mutta työ on mennyt sellaiseksi liukuhihnatyöksi, että alanvaihtoa miettivät lähes kaikki ne hoitajat joiden kutsumusammatti tämä on eikä pelkkä palkkapussin täyttöpaikka. Ainakaan meidän pk:ssa olevista kotiäideistä ole yksikään ottanut vanhempaa alle 2v lastaan vielä kesälomalle.
.... pahalta tuntuu lasten puolesta, nykyaikako sen tekee, että äideistä tulee avuttomampia ja jaksamattomampia vai mikä on en henk.kohtaisesti ymmärrä. Emmekä me koulutetut lastenhoidon ammattilaiset ymmärrä/tiedä näiden äitien/isien mukaan mistään mitään, vaan he ovat oikeassa lapsensa parhaasta vedoten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, silti he tuovat lapsensa päivittäin meidän hoitoon, vaikka aliarvioivat ammattimaisuutemme?
Omaa sädekehääni kiillottelen mielelläni pääni ympärillä, sillä omat lapseni ovat olleet jokainen kotihoidossa, 3 kouluikään saakka ja kaksi 3 vuotiaaksi. Sisarussuhteet ovat läheiset samoin kuin meidän vanhempien suhteet lapsiimme, enkä koskaan luopuisi tuosta reilu 15v kotiäitiysajasta minkä lasteni kanssa kotona olen viettänyt.

 

[rehjg]

Ap kyselikin aloituksessaan alle 2v sisarusten viemisestä pk:n uuden vauvan synnyttyä ja se on aivan eriasia kuin 4 vuotiaan.
Kuinka moni vanhempi loppukädessä tietää mitä on hänen alle 2 lapsensa päivähoito ja mitä hänen päiväkotipäiväänsä kuuluu, nykyaikana ryhmäkoot ovat järkyttävän isot ja melu sen mukainen, henkilökunta tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla ja sijaisia ei saa kaivettua mistään kivenkolosta ja nyt kesäkuussa ei ainakaan Espoossa ole lupaakaan käyttää sijaisia, perus huolenpidon pystymme juuri ja juuri antamaan, mutta työ on mennyt sellaiseksi liukuhihnatyöksi, että alanvaihtoa miettivät lähes kaikki ne hoitajat joiden kutsumusammatti tämä on eikä pelkkä palkkapussin täyttöpaikka. Ainakaan meidän pk:ssa olevista kotiäideistä ole yksikään ottanut vanhempaa alle 2v lastaan vielä kesälomalle.
.... pahalta tuntuu lasten puolesta, nykyaikako sen tekee, että äideistä tulee avuttomampia ja jaksamattomampia vai mikä on en henk.kohtaisesti ymmärrä. Emmekä me koulutetut lastenhoidon ammattilaiset ymmärrä/tiedä näiden äitien/isien mukaan mistään mitään, vaan he ovat oikeassa lapsensa parhaasta vedoten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, silti he tuovat lapsensa päivittäin meidän hoitoon, vaikka aliarvioivat ammattimaisuutemme?
Omaa sädekehääni kiillottelen mielelläni pääni ympärillä, sillä omat lapseni ovat olleet jokainen kotihoidossa, 3 kouluikään saakka ja kaksi 3 vuotiaaksi. Sisarussuhteet ovat läheiset samoin kuin meidän vanhempien suhteet lapsiimme, enkä koskaan luopuisi tuosta reilu 15v kotiäitiysajasta minkä lasteni kanssa kotona olen viettänyt.

Minä olen todella tyytyväinen oman lapseni päiväkotiin. Vaikkei se ulkoisilta puitteiltaan kovin fiini olekaan, on siellä henkilökunnalla asenne kohdillaan. Pieni yksikkö, vain kaksi ryhmää. Tiedän nimeltä kaikki pk:n lapset, samoin oma lapseni. Aina eivät meidän kotoiset ja päiväkodin henkilökunnan kasvatusperiaatteet ole yhteneväiset. Jos tällaista huomataan, sitten keskustellaan (esim. minä en koskaan käytä ruokaa uhkailuun taí lahjontaa, pk:ssa ollut pari tilannetta, että lapsi ei ole saanut esim. hammaspastillia ruoan päälle jos ei ole ollut ruokapöydässä fiksusti ( hammaspastilli siis lapselle suuri herkku) ).

Ehkä et ole ihan oikeassa työssä, jos koet työsi noin negatiivisesti. Varmaan hoitoalan ammattilaiselle löytyisi muunkinlainen työpaikka.

 

[***********]

Lisään vielä, että tosi harva kai 2-vuotiasta vie osa-aikahoitoon. Tai jos vie, niin silloin on hyvät syyt siihen. Yleisimmin osa-aikahoidossa olevat ovat enemmän tai vähemmän yli 3-vuotiaita, joille omista kavereista ja yhteisistä leikeistä on paljon iloa.

 

[Alanvaihtoa harkitseva]

Ap kyselikin aloituksessaan alle 2v sisarusten viemisestä pk:n uuden vauvan synnyttyä ja se on aivan eriasia kuin 4 vuotiaan.
Kuinka moni vanhempi loppukädessä tietää mitä on hänen alle 2 lapsensa päivähoito ja mitä hänen päiväkotipäiväänsä kuuluu, nykyaikana ryhmäkoot ovat järkyttävän isot ja melu sen mukainen, henkilökunta tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla ja sijaisia ei saa kaivettua mistään kivenkolosta ja nyt kesäkuussa ei ainakaan Espoossa ole lupaakaan käyttää sijaisia, perus huolenpidon pystymme juuri ja juuri antamaan, mutta työ on mennyt sellaiseksi liukuhihnatyöksi, että alanvaihtoa miettivät lähes kaikki ne hoitajat joiden kutsumusammatti tämä on eikä pelkkä palkkapussin täyttöpaikka. Ainakaan meidän pk:ssa olevista kotiäideistä ole yksikään ottanut vanhempaa alle 2v lastaan vielä kesälomalle.
.... pahalta tuntuu lasten puolesta, nykyaikako sen tekee, että äideistä tulee avuttomampia ja jaksamattomampia vai mikä on en henk.kohtaisesti ymmärrä. Emmekä me koulutetut lastenhoidon ammattilaiset ymmärrä/tiedä näiden äitien/isien mukaan mistään mitään, vaan he ovat oikeassa lapsensa parhaasta vedoten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, silti he tuovat lapsensa päivittäin meidän hoitoon, vaikka aliarvioivat ammattimaisuutemme?
Omaa sädekehääni kiillottelen mielelläni pääni ympärillä, sillä omat lapseni ovat olleet jokainen kotihoidossa, 3 kouluikään saakka ja kaksi 3 vuotiaaksi. Sisarussuhteet ovat läheiset samoin kuin meidän vanhempien suhteet lapsiimme, enkä koskaan luopuisi tuosta reilu 15v kotiäitiysajasta minkä lasteni kanssa kotona olen viettänyt.

Minä olen todella tyytyväinen oman lapseni päiväkotiin. Vaikkei se ulkoisilta puitteiltaan kovin fiini olekaan, on siellä henkilökunnalla asenne kohdillaan. Pieni yksikkö, vain kaksi ryhmää. Tiedän nimeltä kaikki pk:n lapset, samoin oma lapseni. Aina eivät meidän kotoiset ja päiväkodin henkilökunnan kasvatusperiaatteet ole yhteneväiset. Jos tällaista huomataan, sitten keskustellaan (esim. minä en koskaan käytä ruokaa uhkailuun taí lahjontaa, pk:ssa ollut pari tilannetta, että lapsi ei ole saanut esim. hammaspastillia ruoan päälle jos ei ole ollut ruokapöydässä fiksusti ( hammaspastilli siis lapselle suuri herkku) ).

Ehkä et ole ihan oikeassa työssä, jos koet työsi noin negatiivisesti. Varmaan hoitoalan ammattilaiselle löytyisi muunkinlainen työpaikka.

Tällä myös toinen "negatiivisesti" työhönsä suhtautuva päivähoidon ammattilainen. En todellakaan pidä siitä mihin päivähoidon taso on vuosien saatossa laskenut, lapsilähtöisestä hoidosta ei ole enään tietoakaan. Ja emmehän me sitä omaa jaksamattomuuttamme vanhemmille tai lapsille näytä, hammasta purren viemme vajaa miehityksellä ryhmäämme eteenpäin päivästä toiseen tosin henkilökunnan sairaspoissaolotkin ovat lisääntyneet hurjasti.

 

[********]

"Emmekä me koulutetut lastenhoidon ammattilaiset ymmärrä/tiedä näiden äitien/isien mukaan mistään mitään, vaan he ovat oikeassa lapsensa parhaasta vedoten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, silti he tuovat lapsensa päivittäin meidän hoitoon, vaikka aliarvioivat ammattimaisuutemme? "

Minusta SE on epäammattimaista jos hoitohenkilökunta tuomitsee perheitä ja heidän valintojaan, koska he eivät varmastikaan tiedä "koko tarinaa" ja kaikkia taustoja. Tällä kommentillani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö arvostaisi henkilökuntaa tai pitäisi heitä pääosin ammattimaisina. Yritä nyt ymmärtää tämä ero äläkä yhdistä kaikkia asioita yhdeksi köntäksi. Pääosa tekee työnsä hienosti ja he tekevät arvokasta työtä. Itse olen tyytyväisyyteni ilmaissut moneen otteeseen suoraan myös oman päiväkotimme henkilökunnalle.

Henkilökunta kyllä tietää monestakin asiasta tosi paljon, mutta perheiden tilanteista ja valintoihin johtaneista syistä he eivät kaikkea tiedä. Sitä minäkään en hyväksy, jos vanhemmat päällepäsmäröivät asioissa, jotka liittyvät päiväkodin yhteisiin sääntöihin jne. Se taas on henkilökunnan kenttä ja heille pitää antaa mahdollisuudet tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ilman "hankalien" vanhempien tuomaa lisästressiä.

Esim. meidän päiväkodissa kukaan ei tiennyt sitä, että tein myös töitä äitiyslomallani. Jos he ovat osa-aikahoitoa ja meidän perheen valintoja "kummastelleet", se on ollut heiltä ajanhaaskausta muulta tärkeältä työltä.

 

[hmm....]

Otin kirjoituksessani kantaa alle 2v esikoisen kokopäivähoitoon uuden tulokkaan syntyessä, en 4v tai osapäivähoidossa olevaan. Niissä on huima ero ja toivonkin sinun näkevän tämän kirjoituksessani, eikä lukevan kirjoitustani tarkoituksella väärin!!!

 

[voiko joku kertoa]

miksette vie lastanne yksityisiin pieniin päiväkoteihin?

 

[meillänäin]

miksette vie lastanne yksityisiin pieniin päiväkoteihin?

Meillä ei ole ollut tarvetta, kun on kunnallinen pieni päiväkoti.

 

[????7777]

Minä olen aina ihmetellyt sitä,että kuinka teillä on varaa viedä lapsi hoitoon äippälomalla? Eikö se ole kallista lystiä?

Meillä on 1v, 3v, 5v aina ollet kotihoidossa. Varmaan on jäljessä eri käden taidoissa,mutta uskon että kuroo kiinni ajan kanssa. Itse en ole koskaan pitänyt askartelusta enkä käsitöistä,joten voi minun lapsiraukkoja,äiskä ei harrasta sitä heidänkään kanssa)

Huomaa,että kaikessa pitää ruveta kilpailemaan jo lapsuudesta alkaen. Kenen lapsi on paras -milloin nyt missäkin lajissa, vaikka 3v askartelussa.

 

[huii]

..niin, muutama kotiäiti tuttu on ja kyllä täytyy sanoa että tekis aika hyvää heidän 2-3 v lastensa olla päiväkodissa, ovat jotenkin hurjasti järjessä niitä lapsia jotka ovat tarhassa sosiaalistuneet. Ko. kotiäidit passaavat tuon ikäisiä kuin vauvoja ja ainut huvi on tylsät hiekkalaatikkoleikit ja kotona piirtäminen.
2-3v ikäinen tarvitsee jo aktiviteetteja, aktiiviset vanhemmat ja ikäistänsä seuraa sekä tietysti onnelliset vanhemmat!!!

Sekö siis tekee onnelliset vanhemmat, että lapsi on päivähoidossa ja vanhemmat kotona? Vai mitä tämä viimeinen lause nyt tarkoitti?

 

[ykstylsäkotiäitivaan]

en jaksanut lukea kaikkia vastauksia mutta tässä meidän juttu.
Tyttö 4,5 vuotta ja ollut päiväkodissa 1vuotiaasta. On ollut onni saada pitää tyttö hyvässä pienessä yksityisessä päiväkodissa. Hän on äärettömän reipas, sosiaalinen ja me vanhemmat harrastamme hänen kanssaan paljon juttuja, olemme onnellinen perhe. Nyt odotan toista lasta ja olen antanut hänen mennä äitiyslomallakin aina hetkeksi päiväkotiin koska hän tarvitsee kavereidensa seuraa ja heillä on ihan omat juttunsa. Olen tosi aktiivinen äiti ja olemme aktiivinen perhe muutenkin mutta tuon ikäinen lapsi tarvitsee ikäistänsä seuraa. Jos lapsi olisi 1-2 vuotta, en veisin päiväkotiin.
Olin ennen subjektiivisen päivähoidon vastustaja- aika jyrkkäkin. Mutta nyt kun oma 4,5v lapsi, ymmärrän että kyllä ikätovereiden seura on jees. Ja sitä paitsi äitiysloma on lyhyt aika, suomessa se on 3kk ja sitten vanhempainloma jolla olen vielä toiset 3kk joten eihän tästä pitkästä ajasta ole kysymys. Lyhyttä päivää hoidossa - niin tarhassa kuin kotihoitajan turvin on meidän perheen motto. Ja juuri kuulin aamulla tarhan kasvatuskeskusteluissa että meillä on iloinen, onnellinen, tyytyväinen ja erittäin sosiaalinen lapsi. Olin haljeta ylpeydestä

Suvaitsevaisuutta ja hyvää vointia kaikille!

Kyllä sitä ikäistään seuraa voi saada kavereistakin, ei ole pakko mennä sen takia päivähoitoon. Meillä ainakin melkein 4-vuotiaalla esikoisella on jo paljon samanikäisiä kavereita naapurustossa, kerhossa ja puistossa, joiden kanssa leikkii päivittäin.
Ja voihan sitä nyt äitikin lasten kanssa tehdä kaikenlaista, ihan samoja juttuja (="aktiviteetteja") kuin tarhan täditkin. Itsekin sanoit, että te omassa perheessä harrastatte kaikenlaista ja olette onnellisia, mutta sitten seuraavassa kirjoituksessa toteat, että muut äidit (ne kotona olevat) eivät tee lasten kanssa mitään, "ainut huvi on tylsät hiekkalaatikkoleikit ja kotona piirtäminen. " (en osaa tähän nyt toista lainausta laittaa) Kyllä ne lapset siellä päiväkodin pihassakin leikkii tylsästi hiekkalaatikossa ihan niinkuin kotipihassakin, mutta oletkos huomannut, että ne tuppaavat keksimään aika hienoja leikkejä siellä. Lapsen luovuus ja mielikuvitus kehittyy, kun ei ole koko päivä ohjelmoitu täyteen ns. aktiviteetteja, vaan on aikaa myös vapaaseen leikkiin. Ja kotiäitiys ei mitenkään estä harrastamasta lasten kanssa vaikka mitä kivoja juttuja.

 

[mutta mutta]

entä jos asut alueella jossa on vanhempaa väestöä omakotitaloissansa ja meidän talon lähistöllä ei ole kavereita? toki lapsia löytyy puistoista mutta eihän niihin sillä tavalla tutustu, eivät ne ole kavereita vaan hetken leikkitovereita.

4v on aktiivinen ja tarvitsee ystäviä, - tarha on erittäin hyvä vaihtoehto mutta toki jos äiti on sellainen että tykkää höpöttää muiden äitien kanssa ja käydä kerhoissa onhan sekin hyvä vaihtoehto. Itse en kestä pelkkää äitiseuraa jossa puhutaan vain lapsista ja hössötetään ja mukana on kotiäitejä rutkasti, mieluummin olen yksin tällä äitiyslomalla tai ystävien kanssa joilla on elämässä muutakin kuin kakka-pissi-vaippajutut.