[QUOTE="vieras";28823469]Mitä sunkin veikkauksella on väliä, kun et ollut paikalla? Meillä ei todellakaan olis ehditty kakkahädän tullen mihinkään lavuaarin päälle housut riisuttuna, sen verran räjähteleviä tapauksia täällä on. Monesti kakka tullut huudon säestyksellä ja tasan yhtäaikaa kun kuuluu karjaisu, ehdi siinä sitten riisua vauva ja mennä lähimmän pöntön päälle sitä roikottamaan
Mitään tekemistä tuolla vessahätäviestinnällä ei kuivaksi opettelun kanssa ole, enemmänkin tuntuisi että osalla vaan on niin vähän rahaa ja kestovaippojen peseminen vie myös sähköä ja vettä, että yritetään sitten säästää näin hullulla tavalla. Yksikään lapsi ei takuulla karsasta vaippaan pissaamista/kakkaamista, huuhaa-puhetta.[/QUOTE]
Vauvan viestinnästä niin nälkä- ja vessahätä ym. viestinnästä on tehty useita akateemisia tutkimuksia, eivätkä näin ollen ole mitään huuhaata eikä ideologiaa vaan ihmisbiologiaa, josta länsimaissa markkinatalous johtaa ihmisiä harhaan. Kertakäyttövaippoja vielä 5-vuotiaalla nähneenä en voi muuta kun ihmetellä miten se on mahdollista vain "sivistyneissä" länsimaissa...
Vauvojen vessakyvyttömyys on länsimainen tuote.
Iih, nyt vauva pissii taas hoitopöydälle... ja nytpä taisi tulla kakkakin, saa moni äiti todeta joka kerta vaihtaessaan pikkuvauvalleen vaippaa. Ilmiö on helppo kuitata ajattelemalla sen johtuvan viileän ilman osumisesta vauvan peppuun.
Intialainen, kiinalainen tai kenialainen äiti tulkitsisi tilanteen toisin. Hänen mielestään vauva on vain niin fiksu, ettei se mielellään likaa ihoaan vasten olevaa materiaalia. Niinpä hän tekee tarpeensa heti, kun saa tilaisuuden suihkaista ne kauemmas itsestään.
Nykyaikainen länsimainen äiti on tottunut ajattelemaan, ettei lapsi tiedosta vessahätäänsä eikä hallitse rakkoaan tai suoltaan ennen taaperoikää. Suurimmassa osassa ei-länsimaisia äitejä moinen ajatus kuitenkin herättäisi säälinsekaista huvittuneisuutta. He tietävät, että vauva viestittää hoitajalleen vessahädästään aivan samoin kuin hän viestittää nälästä, kivusta, väsymyksestä tai läheisyydentarpeesta. Kysymys on vain siitä, osaako hoitaja tulkita viestit ja kuinka nopeasti hän vastaa niihin.
Kenialainen äiti tietää kokemuksestaan, että vastasyntynyt oppii muutamassa päivässä tekemään tarpeensa aikuisen antamasta merkistä. Tällä tavoin vauvat säilyvät lähestulkoon kuivina ja puhtaina öin ja päivin. Kenialaisilla äideillä ei siis juuri ole vaipoille tarvettakaan.
Meidän korvissamme tämä voi kuulostaa ihmeelliseltä. Kuitenkin vauvojen kyky vessaviestintään ja kuivaksi oppimiseen jopa ensimmäisenä elinvuotenaan tunnettiin meilläkin vielä muutama sukupolvi sitten. Arvo Ylppö kuvasi 40-luvulla julkaistussa tutkimuksessaan käytäntöä, jossa äidit pissauttivat ja kakkauttivat vauvaa säännöllisesti sanomalehden päälle.
60-luvun kuluessa modernit äidit jättivät vanhan tavan unholaan. Yleistyi käsitys, jonka mukaan varhainen siisteyskasvatus olisi tuhoisaa lapsen psyykkiselle ja fysiologiselle kehitykselle.
Olisi omituista, jos jokin lasta vahingoittava käytäntö olisi säilynyt niin yleisenä ympäri maailmaa. Kulttuuriantropologit ovat raportoineet niin trooppisista kuin arktisistakin kansoista, jotka pitävät vauvansa kuin ihmeen kaupalla puhtaina ilman vaippoja tai kapaloita.
Tämä ikivanha tapa hoitaa imeväisten hygienia on yhä voimissaan ainakin Aasiassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja osissa Etelä-Amerikkaa. Käytäntö aloitetaan kaikissa kulttuureissa viimeistään vauvan ollessa puolivuotias, mutta tavallisimmin 216-viikkoisena.
Vasta aivan viime vuosina tieto on levinnyt länsimaissakin lähinnä netin kautta. Käytäntö tunnetaan esimerkiksi termeillä elimination communication, natural infant hygiene tai infant potty training. Suomeksi puhutaan yksinkertaisesti vaipattomuudesta tai käyttäen hauskaa termiä Vauvojen VessahätäViestintä. VVV