Vauvat vaihtui sairaalassa! :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 1mintchoc
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ymmärrän, ettei kaikki heti tunnista omaansa muista vauvoista, MUTTA koska asia olisi selvinnyt yksinkertaisesti ranneketta vilkaisemalla, ihmettelen, kuinka tilanne pääsi edes noinkin pitkälle. Itse luotan hoitohenkilökuntaan, mutta en sokeasti, ollaan kuitenkin ihmisiä kaikki ynnä. Jos mulle olis naurettu tollasta epäiltyäni, niin ihan varmasti hoksaisin kurkata rannekkeen VIIMEISTÄÄN silloin.
 
[QUOTE="mhm";28145777]Tää on kyllä loisto palsta.. Saadaan sairaalan virhekin vieritettyä vanhempien syyksi.[/QUOTE]

Mun mielestä tuo ei oikeastaan ole kenenkään syytä. Varsinkin jos sukunimet ovat hyvin samankaltaiset, voi henkilökunnalle tulla moka. Luulisi että äiti paremmin oman lapsensa tunnistaa kuin hoitohenkilökunta.

Mulla on sellainen sukunimi että hyvin monet kirjoittaa sen väärin. Mutta kyllä mä nyt ite huomaisin jos "vauvani" rannekkeessa olisi väärä nimi.
 
[QUOTE="vieras";28145911]http://www.radionova.fi/ajankohtaista/uutiset/Nyt-puhuu-vaaran-vauvan-kotiinsa-saanut-aiti--Sairaalassa-naurettiin-ja-vahateltiin-epailyjani--27844.html[/QUOTE]

Tuoltahan tuon haastattelun voi käydä ihan omin korvinensa kuuntelemassa ettei tarvi vanhempia haukkua kuinka on muka ottaneet paskalehtiin yhteyttä ja paskalehdet kirjoittaa paskaa jne.
 
Ihmettelen ettei näitä ole sattunut enemmänkin (ehkä ei vain ole huomattu?)
Itse synnytin pari vuotta sitten Kätilöopistolla ja lapseni oli niin laiha ettei ranneke pysynyt kädessä. Kätilöt veivät vauvani kansliaan ekana yönä, koska en ollut nukkunut 4 vuorokauteen silmäystäkään ja vauva vain huusi. Yhtäkkiä tajusin, että vauvani ranneke oli jäänyt huoneeseeni ja lähdin sitä kiikuttamaan kiireesti kansliaan ettei vauvat sekoitu (kansliassa oli kolme muutakin vauvaa). Kätilöt vain naureskelivat minulle, että ei he sitä ranneketta tarvitse... Joten vauvalla ei ollut sitten ranneketta koko osastolla olo aikana.
Ihan hyvin olisivat voineet tuoda minulle aamulla väärän vauvan, en olisi väsymykseltäni sitä välttämättä huomannut. Onneksi ollaan otettu valokuvia jo synnytyssalissa vauvasta, joten kasvonpiirteet täsmäävät kotiin tuotuun lapseen. Muuten en siitä olisi voinut olla varma.
 
[QUOTE="hmh";28145921]Mä olin synnytyksen jälkeen ihan tööt väsynyt. Valvonut reilut 24 tuntia. Onneksi muksulla oli paljon paljon tukkaa syntyessään josta sen helposti tunnisti. Pienet eroavaisuudet noin pienissä vauvoissa on aika hankala huomata varsinkin todella väsyneenä ja kipeänä, kun vasta on lapsen siihen saanut.

Meidän vauvalla lisäksi ranneke liukui kokoajan irti. Alkuun sitä katseltiin muttei enää sitten kotiinlähtiessä tullut mieleen sitä tiiraillakkaan.[/QUOTE]

No jos on niin TÖÖT väsynyt synnytyksen jälkeen, ettei muka tunnista omaa vauvaansa, niin kuinka kykenee sitten edes hoitamaan sitä vauvaa?
Kyllähän äidillä on HETI side omaan lapseen, vaikka olisi pumpattu kuinka täyteen kipulääkkeitä tms.
 
[QUOTE="vieras";28146301]No jos on niin TÖÖT väsynyt synnytyksen jälkeen, ettei muka tunnista omaa vauvaansa, niin kuinka kykenee sitten edes hoitamaan sitä vauvaa?
Kyllähän äidillä on HETI side omaan lapseen, vaikka olisi pumpattu kuinka täyteen kipulääkkeitä tms.[/QUOTE]

Arvaan, että sinulla ollut aika helpohko synnytys itsellä?
Minä tosiaan valvoin 4 vrk putkeen, koska supistuksia oli monta päivää 10-15 minuutin välein ennen vauvan syntymää. Ja juu en todellakaan ollut kykenevä hoitamaan lasta vielä sairaalassa, olin aivan hulluuden rajamailla. Erittäin pelottava kokemus, kun apua ei saanut hoitajilta.
Side lapseen alkoi syntyä vasta kotona, kun olin saanut nukuttua ja mies oli auttamassa. Sitä ennen minulla ei ollut oikeastaan mitään tunteita sitä huutavaa lasta kohtaan. Joten olisi ollut ihan sama sairaalassa, kenen vauva siinä olisi ollut hoidettavana, en olisi tajunnut mitään eroa.
 
[QUOTE="kiira";28146396]Arvaan, että sinulla ollut aika helpohko synnytys itsellä?
Minä tosiaan valvoin 4 vrk putkeen, koska supistuksia oli monta päivää 10-15 minuutin välein ennen vauvan syntymää. Ja juu en todellakaan ollut kykenevä hoitamaan lasta vielä sairaalassa, olin aivan hulluuden rajamailla. Erittäin pelottava kokemus, kun apua ei saanut hoitajilta.
Side lapseen alkoi syntyä vasta kotona, kun olin saanut nukuttua ja mies oli auttamassa. Sitä ennen minulla ei ollut oikeastaan mitään tunteita sitä huutavaa lasta kohtaan. Joten olisi ollut ihan sama sairaalassa, kenen vauva siinä olisi ollut hoidettavana, en olisi tajunnut mitään eroa.[/QUOTE]

Ei todellakaan ollut helppo synnytys, 3vrk oltiin mekin valvottu, ja synnytys oli suoraan helvetistä. Silti en kuuna päivänä erehtyisi OMASTA lapsestani, kyllähän se ensimmäinen katseiden kohtaaminenkin on pelkkää magiaa, vaikka rankka synnytys takana. Ja vauvat ovat kaikki niin erilaisia, erilainen ääni, tuntuvat erilaiselta sylissä (toinen jämäkämpi kuin toinen jne)
Anteeksi nyt, mutta en voi ymmärtää että äiti on niin pihalla , ettei tunnista omaa vauvaansa. Sehän sotii jo kaikkia niitä äidinvaistoja vastaan, joita meillä luonnolliseesti on, ja vaikka olisi valvottu viikko putkeen, silti äiti kykenee ja jaksaa hoitaan lastaan. En siis ymmärrä miten synnytyslaitoksella olisi niin TÖÖT, etteikö tunnistaisi omaa lastaan.
 
[QUOTE="vieras";28146478]Ei todellakaan ollut helppo synnytys, 3vrk oltiin mekin valvottu, ja synnytys oli suoraan helvetistä. Silti en kuuna päivänä erehtyisi OMASTA lapsestani, kyllähän se ensimmäinen katseiden kohtaaminenkin on pelkkää magiaa, vaikka rankka synnytys takana. Ja vauvat ovat kaikki niin erilaisia, erilainen ääni, tuntuvat erilaiselta sylissä (toinen jämäkämpi kuin toinen jne)
Anteeksi nyt, mutta en voi ymmärtää että äiti on niin pihalla , ettei tunnista omaa vauvaansa. Sehän sotii jo kaikkia niitä äidinvaistoja vastaan, joita meillä luonnolliseesti on, ja vaikka olisi valvottu viikko putkeen, silti äiti kykenee ja jaksaa hoitaan lastaan. En siis ymmärrä miten synnytyslaitoksella olisi niin TÖÖT, etteikö tunnistaisi omaa lastaan.[/QUOTE]

Niin, et voi ymmärtää koska et ole kokenut sellaista. Mutta silti se on mahdollista.
 
[QUOTE="vieras";28146478]Ei todellakaan ollut helppo synnytys, 3vrk oltiin mekin valvottu, ja synnytys oli suoraan helvetistä. Silti en kuuna päivänä erehtyisi OMASTA lapsestani, kyllähän se ensimmäinen katseiden kohtaaminenkin on pelkkää magiaa, vaikka rankka synnytys takana. Ja vauvat ovat kaikki niin erilaisia, erilainen ääni, tuntuvat erilaiselta sylissä (toinen jämäkämpi kuin toinen jne)
Anteeksi nyt, mutta en voi ymmärtää että äiti on niin pihalla , ettei tunnista omaa vauvaansa. Sehän sotii jo kaikkia niitä äidinvaistoja vastaan, joita meillä luonnolliseesti on, ja vaikka olisi valvottu viikko putkeen, silti äiti kykenee ja jaksaa hoitaan lastaan. En siis ymmärrä miten synnytyslaitoksella olisi niin TÖÖT, etteikö tunnistaisi omaa lastaan.[/QUOTE]

Niin, ajatella, me ihmiset olemme erilaisia ja synnytykset ovat erilaisia. Ruotsissa 50-luvulla noita sattui usemapiakin. Mutta jos et ymmärrä, niin sitten et. Monilla muuten ne äidinvaistotkin syntyvät vasta myöhemmin, ei heti synnytyksen jälkeen.
 
Vai että magiaa äidin ja lapsen ensimmäinen katse. Jep jep. :D

Itse ihmettelin Iltalehdessä haastatellun Naistenklinikan edustajan haastattelua. Hän sanoo, että "Naistenklinikalla vauvojen vaihtuminen on mahdottomuus, koska vauvaa ei viedä missään vaiheessa pois." On siellä jossain kohtaa tekstiä kyllä lisäys, että poikkeustilanteissa näin tehdään. Onko klinikkaylilääkäri oikeasti voinut sanoa noin vai onko vain IL:n toimittajan versio. Naistenklinikka on epäilemättä kärkipäässä Suomen synnytyssairaaloista, joissa vauva viedään heti synnytyksen jälkeen pois äidin luota. Itseltänikin vietiin molemmat vauvat heti valvontaosastolle. Ensimmäistä sain pitää rinnalla ehkä minuutin kunnes piti alkaa synnyttämään toista keskosta, joka vietiin pois vielä nopeammin. Ja siitä sitten itse leikkuriin, joten näin lapseni vasta seuraavana päivänä.
 
[QUOTE="vieras";28146478]Ei todellakaan ollut helppo synnytys, 3vrk oltiin mekin valvottu, ja synnytys oli suoraan helvetistä. Silti en kuuna päivänä erehtyisi OMASTA lapsestani, kyllähän se ensimmäinen katseiden kohtaaminenkin on pelkkää magiaa, vaikka rankka synnytys takana. Ja vauvat ovat kaikki niin erilaisia, erilainen ääni, tuntuvat erilaiselta sylissä (toinen jämäkämpi kuin toinen jne)
Anteeksi nyt, mutta en voi ymmärtää että äiti on niin pihalla , ettei tunnista omaa vauvaansa. Sehän sotii jo kaikkia niitä äidinvaistoja vastaan, joita meillä luonnolliseesti on, ja vaikka olisi valvottu viikko putkeen, silti äiti kykenee ja jaksaa hoitaan lastaan. En siis ymmärrä miten synnytyslaitoksella olisi niin TÖÖT, etteikö tunnistaisi omaa lastaan.[/QUOTE]

Minä en edes ollut tööt mutta siltikään en olisi erottanut oman vauvani ääntä toisesta samoin ääntelevästä vauvasta. Kun tuota aikansa katseli niin piirteet alkoivat tulla tutuiksi, jos kaikki osaston vauvat olisi laitettu riviin niin lähinnä olisin tunnistanut omani siitä että olivat isoja, vaaleita ja lähes vailla tukkaa (poikkeuksena esikoinen jonka olisi tunnistanut down-piirteistä). Jos olisi toinen hyvin samannäköinen vauva tuotu viereen tilanteessa jossa olisin nähnyt pientä vain hetken leikkaussalissa niin en varmaan olisi tunnistanut.

Ensimmäiset hetket vauvojen kanssa ovat olleet vaikuttavia. Siltikään en ole yhdessäkään vauvassa tunnistanut itseäni tai miestäni. Oikeastaan siihen olisi voinut antaa minkä tahansa ihonväriltään ja rodultaan passaavan vauvan niin se olisi ollut "meidän".

Varmaan äidinvaistot hukassa, mutta vaikka olen kaikkiin rakastunut heti niin tutustuttu noihin on vasta ajan myötä. :D
 
En tiedä olisiko itse voinut olla huomaamatta, jos vauva olisi vaihtunut, mutta koskaan ei kukaan tarkistanut pois lähtiessä, että minkä vauvan olen mukaani ottanut. Lääkäri on saattanut ranneketta katsoa tarkastaessaan , mutta ei sitä ole muut vilkuilleet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kaikenlaisia sitä...;28146102:
Jos vauvan oma äiti ja isä eivät osaa katsoa omansa ranneketta ja tarkistaa asiaa siitä, niin...

Hyvä kun tuli puheeksi, tietävät sitten sairaaloissa ensi kerralla ottaa ne rannekkeet pois.
 
Minä en edes ollut tööt mutta siltikään en olisi erottanut oman vauvani ääntä toisesta samoin ääntelevästä vauvasta. Kun tuota aikansa katseli niin piirteet alkoivat tulla tutuiksi, jos kaikki osaston vauvat olisi laitettu riviin niin lähinnä olisin tunnistanut omani siitä että olivat isoja, vaaleita ja lähes vailla tukkaa (poikkeuksena esikoinen jonka olisi tunnistanut down-piirteistä). Jos olisi toinen hyvin samannäköinen vauva tuotu viereen tilanteessa jossa olisin nähnyt pientä vain hetken leikkaussalissa niin en varmaan olisi tunnistanut.

Ensimmäiset hetket vauvojen kanssa ovat olleet vaikuttavia. Siltikään en ole yhdessäkään vauvassa tunnistanut itseäni tai miestäni. Oikeastaan siihen olisi voinut antaa minkä tahansa ihonväriltään ja rodultaan passaavan vauvan niin se olisi ollut "meidän".

Varmaan äidinvaistot hukassa, mutta vaikka olen kaikkiin rakastunut heti niin tutustuttu noihin on vasta ajan myötä. :D

Mäkans uskon, että jos vauva vaihtuisi heti synnyttyä, heräisi äidin vaistot heti uutta tulokasta kohtaa, kuten käy esim. adoptiolasten kohdalla. Ottaahan käenpoikasetkin toiset emot omakseen.
 
No mä olen vissiin tän joskus kertonutkin, mutta kun tyttömme syntyi, niin sen jälkeen oli kaikenlaista ongelmaa, jonka vuosi olin aivan tööt. Kävin mm.tissit paljaana hakemassa tytön vauvalasta keskellä yötä imetettäväksi. Siinä oli pari muutakin vauvaa sängyissään ja meidän tytön tunnistin vasta, kun huomasin sängynreunalla mieheni tytölle ostaman vaaleanpunaisen nallen. Väsymys voi olla joskus niin kauhea, että ei sitä tajua yhtään mitään.
 
En mä oo kyllä sairaalassa vauvan ranneketta nähnyt kun vauvalla on ollu vaatteet päällä. Siis et ei se meillä ainakaan oo mitenkään "ollu esillä" koko aikaa vaan olis joutunu kaivamalla kaivamaan vaatteiden alta.
 
no minusta tuossa ei ole mitään ihmeellistä, ensiksikkin, ethän sinä ennen syntymää tiedä miltä lapsi näyttää, toisekseen vauvat on usein syntymän jälkeen kaikki hyvin samannäköisiä turvonneita ...ja vasta parin päivän päästä kun turvotukset laskee jne niin näyttävät taas ihan erilaisilta kuin juuri synnyttyään.

sitten kannattaa muistaa sekin että esim omien lapsieni kohdalla en ole nähnyt lapsen kun vilaukselta syntymän jälkeen...jonka jälkeen heidät on viety teholle. Ihan hyvin olisivat siinä vaiheessa kun menin lastani sinne katsomaan esitellä jonkun toisen vauvan mun lapsena enkä minä sieltä letkujen keskeltä olisi omaa vauvaani sen paremmin tunnistanut.

No mutta tuohan nyt on ihan eri asia! Normaalisti siellä salissa ollaan ilmeisesti parisen tuntia vauvan kanssa. Tosin mulla ei ole kokemuksia mistään 'puudutusainepöhnistä' kun luomuna synnytin. Ei vaan mene jakeluun miten joku ei muka tunnista omaa vauvaansa. Ja täällä ainakin on vielä sängyn päässäkin lappu missä lukee nimi ja huonenumero
 
Mun kaaliin ei mahdu mitenkään, miten joku ei tunnista vauvaansa?

Kyllä mun lapsi vaan näytti heti syntyessään "itseltään" ja mun silmään vauvat yleensäkin näyttää jokainen vähän eriltä.
Kuinka hemmetin taukki saa olla, jos ei omaa lastansa tunnista?! :D

Mä en varmasti olisi kehdannut mihinkään lehtiin edes soitella, hävettäis niin paljon, että olisin tuollatavoin mennyt mokaamaan, hui. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja kaikenlaisia sitä...;28146142:
Ehkäpä toisen vauvan vanhemmat ovat siinä fiksumpia että tajuavat sen olevan häpeällistä jos alkaa louskuttaa omasta virheestään. Tämän huomiota hakeneen vanhemmat sen sijaan...
ARGHHH! Hienosti toimittu, että he toivat tämän asian esille. Osaavat sitten muut vanhemmat varoa, ettei käy samalla tavalla. Jos virheet piilotellaan eikä niistä saa puhua, niin miten asioita voidaan parantaa.
 
Mun kaaliin ei mahdu mitenkään, miten joku ei tunnista vauvaansa?

Kyllä mun lapsi vaan näytti heti syntyessään "itseltään" ja mun silmään vauvat yleensäkin näyttää jokainen vähän eriltä.
Kuinka hemmetin taukki saa olla, jos ei omaa lastansa tunnista?! :D

Mä en varmasti olisi kehdannut mihinkään lehtiin edes soitella, hävettäis niin paljon, että olisin tuollatavoin mennyt mokaamaan, hui. :D
Mä luulen, että kyse on siitä, että ihmiset käyttävät silmiään ja näkösysteemeitään eri tavalla. Kun muistelen omaa esikoistani, niin en varmasti olisi erottanut, mikä vauva on omani, jos rivistä olisi pitänyt valita. Muutenkin näen ja huomaan asioita laiskasti. Jos vaikka mies on käynyt parturissa, niin voi olla, että se jää minulta kokonaan huomaamatta.
 
Aika typerää kun haastattelussa toinen vanhemmista sanoi jotain 'vauvalla luki rannekkeessa nimi, miksei henkilökunta katsonut sitä' NO MIKSI ETTE ITSE KATSONEET?! Vanhemmat varmaan järkyttyivät mokastaan sen verran että piti saada joku toinen siihen syylliseksi että edes vähän helpottaisi omaa oloa.
 

Similar threads

Yhteistyössä