Ä
"äitee"
Vieras
Homma on nyt tämä että minua on alkanut vaivamaan korkea vauvakuume. Vannoin vuosia sitten että nämä kaksi ovat minun kestokyvylleni ja jaksamiselleni ihan tarpeeksi. Lapset ovat 5v ja 8v tällä hetkellä. Mutta huomaan aattelevani toistamiseen heidän vauva-aikojaan, näen koko ajan vain raskaana olevia ja luen nykysin paljon vauvalehteä ja kaksplussaa..
Mutta kun mua niin pelottaa.. Ensinnäkin se synnytys, koin nämä kaksi synnytystä niin rankoiksi ja helvetin tuskallisiksi etten tahtois enää sitä kokea. Ja toisekseen kun nyt työkseen hoitaa ja ohjaa kehistysvammaisia ja autisteja. Tiedän mitä kaikkea on ja mitä voi sattua, pelkään yhä enemmän mahdollisesti myös omalle kohdalleni sattuvan vammainen lapsi. En meinaa tällä sitä etteikö lapsi olisi yhtä rakastettu yms vaan että jaksanko olla vahva ja pitää hänen puoliaan aina, maailma on niin monelta osalta kurja paikka erityislapsille/aikuisille..
Ja viimetteeksi tämä maailma on menossa niin pahaan jamaan koko ajan, että kuka täällä uskaltaa enää aatella uutta elämää tähän elämäntilanteeseen saattaa..
Ugh! Olen puhunut, sekavaa tekstiä varmaankin. Ajatukseni ovat juuri tätä luokkaa juuri
Mutta kun mua niin pelottaa.. Ensinnäkin se synnytys, koin nämä kaksi synnytystä niin rankoiksi ja helvetin tuskallisiksi etten tahtois enää sitä kokea. Ja toisekseen kun nyt työkseen hoitaa ja ohjaa kehistysvammaisia ja autisteja. Tiedän mitä kaikkea on ja mitä voi sattua, pelkään yhä enemmän mahdollisesti myös omalle kohdalleni sattuvan vammainen lapsi. En meinaa tällä sitä etteikö lapsi olisi yhtä rakastettu yms vaan että jaksanko olla vahva ja pitää hänen puoliaan aina, maailma on niin monelta osalta kurja paikka erityislapsille/aikuisille..
Ja viimetteeksi tämä maailma on menossa niin pahaan jamaan koko ajan, että kuka täällä uskaltaa enää aatella uutta elämää tähän elämäntilanteeseen saattaa..
Ugh! Olen puhunut, sekavaa tekstiä varmaankin. Ajatukseni ovat juuri tätä luokkaa juuri
