Vierastamisesta kokemuksia ja kysyttävää!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiitollinen avusta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kiitollinen avusta

Vieras
Meillä tyttö 11 kk ja on aloittanut vierastamisen jo 4 kk iästä lähtien. Välillä enempi ja välillä vähempi, mutta vierastanut on lähes tuon koko ajan. Äiti ja isi ovat turvallisia ja toinen mummokin tosi nopean katsastelun jälkeen. Aina on toki ollut niin että jos meille tulee vieraita niin haluaa ensin minun tai isän sylistä rauhassa katsella ja sitten kyllä rohkaistuu näyttämään temppuja ja muuta. Mutta vaikka olisi sylissä ja jos vieras tulee aivan naaman lähelle saattaa itku tulla. Samoin kun mennään rattailla niin että tyttö on naama menosuuntaan ja ei siis näe minua ja joku vieras tulee vastaan ja menee heti liian lähelle naamaa, niin itkuhan siinä tulee.

Milloinkahan tämä alkaa helpottaa? Onko tällainen vierastus ns. normaalia? Voisinko itse jotenkin toimia niin ettei vierastaisi?

Ollaan meinaan aika paljon vaan kotosalla, meillä ei siis mitään harrastukia ole. Mutta toki muutaman kerran viikossa meillä kyläillään tai me kyläillään, käydään kaupalla jne, että muitakin ihmisiä näkee.
 
Meillä tyttö v ierasti tuonne liki 1v6kk ikään saakka, mummot antoi jo ohjeita, että pitää väkisin viedä hoitoopn tai "ihmisten ilmloille", että tottuu vieraisiin ;)
Onneks on meidän kolmas lapsi ja kokemuksesta tiesin, että ohi menee aikanaan...nyt ikää tytöllä 1v10kk ja tosi reipas ja ,luottavainen lapsi, leikkii ja touhuaa mielellään vieraiden kanssa, jää hoitoon mummolle, kummille, "hoitotytölle" ILMAN ITKUJA
Itse uskon siihen, että kun lapsi saa rauhassa vierastaa, niin menee ajallaan ohi. Ja toiset on ujompia ja hitaamminlämpiäviä kun toiset. mut en usko sellaseen väkisin totuttamiseen ja huudattamiseen
 
Meillä tyttö oli ihan samanlainen.Vierastus on normaalia ja tervettäkin, kertoo että tunnistaa omat ja vieraat. Myös helppo kun ei karkaile kaupassa ja muualla. 2 v meillä helpotti, lähtee jo jopa kaupassa vähän omille teilleen!
 
Niin itsekin ajattelen, että tässä asiassa mikään ns. lasen karaiseminen ei ole hyväksi. Mietin vaan että onko omalla toiminnalla tässä sitten jotain syytä.. siis juuri tuolla kun ei olla hirmu aktiivisia missään vauvojen "harrastuksissa" tai muissa äiti-lapsi tapaamisissa oltu. Lapsen isä on ujo ja pienenä ollut tositosi ujo. Toivon vaan että tästä tytöstä ei ihan niin ujoa tule. Eihän ujoudessa toki mitään pahaa ole, jos se ei ole liiallista.
 
Menee ajan kanssa ohi. Väkisin ei kannata tutustuttaa. En minäkään haluaisi esim. jossain juhlissa kiertää vieraan sylistä toiseen, saati sitten ihan pikkuinen lapsi. Kyllähän siitä mummelit kommentoi että "äiti omii vauvan" jne. mutta reipas, rohkea ja tosi puhelias 3v tuo likka nykyään on :)
 
Meillä myös neiti 1v1kk vierastaa, jos vieras ihminen tulee ns. "liian lähelle". Esim. yhtenä päivänä isomummolassa käydessämme meni varmaan puolisen tuntia, ennen kuin neiti halusi lähteä tutkimaan paikkoja. Toisaalta taas perhekahvilassa käydessämme ei vierasta ketään,mutta siellä taitaa olla niin paljon kaikkea mielenkiintoista (uudet lelut + muut lapset).

Minusta tuossa ei ole mitään pahaa, eikös se kerro siitäkin, että lapsella on hyvä kiintymys vanhempiinsa.
 
Meidänkin tyttö (esikoinen) vierasti aika paljon, loppui muistaakseni siinä päälle 1vuotiaana. Poika vierastaa huomattavasti vähemmän, ja ehkä enemmän tietynlaisia ihmisiä (isokokoisia parrakkaita miehiä, heti syliin nappaavia tätejä). Tästä saattoivat jotkut ihmiset jopa melkein loukkaantua jos lapsi alkoi itkeä, mikä sinänsä on ihan typerää. Vierastaminen kuuluu lapsen kehitykseen, ja ilmenee niin yksilöllisesti. Vierastava lapsi ei tarkoita epäsosiaalista, tai ylisuojeltua niinkuin ainakin me saimme kuulla joiltakin (vanhemmalta polvelta)

Toiset lapset ovat asiassa herkempiä, kuin toiset ja mielestäni siihen vaikuttaa hyvin paljon ihmisten suhautuminen ylipäätään. Aikuinen jota lapsi vierastaa voi mielestäni itse tehdä asialle paljonkin=antaa lapselle aikaa, vaihe menee ohi kyllä eikä se suhde silti välttämättä jää yhtään etäiseksi. Meidän tyttö vierasti vielä enemmän, kun jotkut vain yrittivät ottaa syliin yms. Meidän kokemuksella voin ainakin sanoa, että tyttö on todella reipas, puhelias ja avoin 3v menee mielellään kerhoon,kyläilemään yms. Uusissa ja oudoissa tilanteissa tarkkailee ensin, ja menee sitten mukaan.
 

Yhteistyössä