Voi olla että mullakin on asenne ongelma miehen työtä kohtaan..

[NeitiNasu]

... mutta ei se itskeään kyllä sitä asiaa paranna lupaamalla pääsevänsä kotiin kymmeneltä, ja olemalla yhä vielä selvästikin pois kotoa. |O
Piru vieköön, mä lähden ihan just nukkumaan, oli missä oli. :ashamed:

 

[rii-aa]

Minkälaisessa työssä on? Siis jos ei vaan ole päässyt lähtemään ajoissa, soittaa tietysti voisi tai muuten ilmoittaa...

Meillä on kanssa joskus joutunut jäämään yöksi illan jälkeen, ei soittanut, kun ajatteli meidän jo nukkuvan, ja aamuviiden jälkeen jo tulisi kotiin kuitenkin. Säikähdin kun heräsin eikä ukkelia näkynyt. Kaamea koneiden melu oli taustalla kun soitin-ei yhtään ymmärtänyt, miksi olin vihainen, kun hän vaan olisi antanut meidän nukkua

 

[vieras]

anna paskan olla.niin minäkin annan olla.tyhjään murehtia tyhjänpäiväisiä munankantotelineitä

 

[NeitiNasu]

Minkälaisessa työssä on? Siis jos ei vaan ole päässyt lähtemään ajoissa, soittaa tietysti voisi tai muuten ilmoittaa...

Meillä on kanssa joskus joutunut jäämään yöksi illan jälkeen, ei soittanut, kun ajatteli meidän jo nukkuvan, ja aamuviiden jälkeen jo tulisi kotiin kuitenkin. Säikähdin kun heräsin eikä ukkelia näkynyt. Kaamea koneiden melu oli taustalla kun soitin-ei yhtään ymmärtänyt, miksi olin vihainen, kun hän vaan olisi antanut meidän nukkua

Kyllä tää on niin tavallista, että olisi poikkeuksellista jos se oikeasti joskus pääsisi silloin, kun lupaa. Lupaa aiemmin, että mä inhoaisin sen työtä vähemmän: näin se on mennyt koko viime talven, ja yhä näköjään jatkuu vielä.

 

[rii-aa]

anna paskan olla.niin minäkin annan olla.tyhjään murehtia tyhjänpäiväisiä munankantotelineitä

No oh hoh :hug:

 

[vieras]

Paras vaan kun olisit tyytyväinen, että miehellä on töitä näinä aikoina. Saatpa palstailla rauhassa.

 

[NeitiNasu]

Paras vaan kun olisit tyytyväinen, että miehellä on töitä näinä aikoina. Saatpa palstailla rauhassa.

Joo, olenkin. Mutta jos vaihtoehdot on mies jonka työ on perseestä, ja työtön mies, valitsen sitten työttömän. Kaikella kunnioituksella vaan kaikkia kohtaan. Samaan en lähde, mitä viime talvi elettiin.

 

[vieras]

MItä ihmettä sun mies sitte tekee?Kai kaikilla jonkinlainen työaika on?

 

[Carlos74]

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

 

[NeitiNasu]

MItä ihmettä sun mies sitte tekee?Kai kaikilla jonkinlainen työaika on?

Niin luulis. Varsinkin kun saa itse valita. |O

Ei mutt nyt mä meen jumpitteleen itsekseni. Mieskin ilmeisesti saapui juuri.

 

[NeitiNasu]

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

Mä elän omaa elämääni ihan kiitettävästi, mutta juuri nyt elän sitä siinä määrin hyvin että takaovi on koko ajan auki: ellei mies järjestä töitään niin että on itseasiassa joskus paikalla, saa luvan lähteä. Mä haluan normaalin päivärytmin, omaa aikaa, aikaa yhdessä. Jos ei järjesty, sitt annetaan olla.

 

[matkatyömiehen eukko]

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

Mulla on vaimona sama tilanne-ja oikeastaan olen yksinolosta (tai jos nyt voi sanoa yksinoloksi neljän lapsen kanssa olemista ) jopa nauttimaan. Arki pyörii kyllä näinkin. Sitten kun on mies kotona, ollaan perheenä-en minä töiden takia viitsi valittaa... Jos kapakassa notkuisi, olisi eri juttu.

Työllään mahdollistaa minun kotona olon vielä parin vuoden ajan, sitten palailen omaan työhöni

 

[NeitiNasu]

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

Mulla on vaimona sama tilanne-ja oikeastaan olen yksinolosta (tai jos nyt voi sanoa yksinoloksi neljän lapsen kanssa olemista ) jopa nauttimaan. Arki pyörii kyllä näinkin. Sitten kun on mies kotona, ollaan perheenä-en minä töiden takia viitsi valittaa... Jos kapakassa notkuisi, olisi eri juttu.

Työllään mahdollistaa minun kotona olon vielä parin vuoden ajan, sitten palailen omaan työhöni

Vaikka suomi on vapaa maa, ja tämä keskustelu palsta kaikille avoin, tähän ketjuun on ihan turha tulla kiillottamaan sädekehää kenenkään pään ympärille: oman, tai sen miehen, joka sitkeästi reissutöitä tekee. Mä olen elänyt sitä arkea itse lapsena, ja mä olen elänyt sitä avovaimona, vaimona ja äitinä melkein 7 vuoden ajan, kahden eri miehen kanssa. Ja nyt on vaan kertakaikkiaan mitta täynnä. Se ei ole mitään elämää, että "on oppinut nauttimaan " yksin olosta, jos haluaisi nauttia siitä mitä on yhdessä. Sekään ei ole mitään elämää, että kuukauden kohokohta on isin käyminen kylässä kotona. Meidän perheessä sellainen elämä ei enää tule kysymykseen.

 

[Aaban]

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

Mulla on vaimona sama tilanne-ja oikeastaan olen yksinolosta (tai jos nyt voi sanoa yksinoloksi neljän lapsen kanssa olemista ) jopa nauttimaan. Arki pyörii kyllä näinkin. Sitten kun on mies kotona, ollaan perheenä-en minä töiden takia viitsi valittaa... Jos kapakassa notkuisi, olisi eri juttu.

Työllään mahdollistaa minun kotona olon vielä parin vuoden ajan, sitten palailen omaan työhöni

Vaikka suomi on vapaa maa, ja tämä keskustelu palsta kaikille avoin, tähän ketjuun on ihan turha tulla kiillottamaan sädekehää kenenkään pään ympärille: oman, tai sen miehen, joka sitkeästi reissutöitä tekee. Mä olen elänyt sitä arkea itse lapsena, ja mä olen elänyt sitä avovaimona, vaimona ja äitinä melkein 7 vuoden ajan, kahden eri miehen kanssa. Ja nyt on vaan kertakaikkiaan mitta täynnä. Se ei ole mitään elämää, että "on oppinut nauttimaan " yksin olosta, jos haluaisi nauttia siitä mitä on yhdessä. Sekään ei ole mitään elämää, että kuukauden kohokohta on isin käyminen kylässä kotona. Meidän perheessä sellainen elämä ei enää tule kysymykseen.

Reissutyöt eivät vaan oikeasti kaikille ole ongelma. Että ei sen sädekehän killotusta tarvitse olla...

 

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

Mulla on vaimona sama tilanne-ja oikeastaan olen yksinolosta (tai jos nyt voi sanoa yksinoloksi neljän lapsen kanssa olemista ) jopa nauttimaan. Arki pyörii kyllä näinkin. Sitten kun on mies kotona, ollaan perheenä-en minä töiden takia viitsi valittaa... Jos kapakassa notkuisi, olisi eri juttu.

Työllään mahdollistaa minun kotona olon vielä parin vuoden ajan, sitten palailen omaan työhöni

Vaikka suomi on vapaa maa, ja tämä keskustelu palsta kaikille avoin, tähän ketjuun on ihan turha tulla kiillottamaan sädekehää kenenkään pään ympärille: oman, tai sen miehen, joka sitkeästi reissutöitä tekee. Mä olen elänyt sitä arkea itse lapsena, ja mä olen elänyt sitä avovaimona, vaimona ja äitinä melkein 7 vuoden ajan, kahden eri miehen kanssa. Ja nyt on vaan kertakaikkiaan mitta täynnä. Se ei ole mitään elämää, että "on oppinut nauttimaan " yksin olosta, jos haluaisi nauttia siitä mitä on yhdessä. Sekään ei ole mitään elämää, että kuukauden kohokohta on isin käyminen kylässä kotona. Meidän perheessä sellainen elämä ei enää tule kysymykseen.

Ei kai kukaan ole sädekehää kiillottanutkaan, en minä ainakaan ole sellaista huomannut kenenkään kirjoituksesta. Saa kai hyvä ihme ihmisillä olla erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta, vai?

 

[hoi!]

No jopas! Aika tiukka täti olet kyllä. Outoa että on varaa tuollasesta narista, ja kiva on miehen kuunnella.. sulla on aina joku pielessä. Jos ukkos jäis työttömäksi, tasan vinkuisit kohta siitäkin täällä. Sä moitit sitä ihan aina. Osaako se sun mielestä mitään oikein?

 

[nti hulina]

eihän kukaan ole mitään kiilotellu,se mikä sopii toiselle ei välttis sovi sulle..

 

[Keittiönoita]

Meidän perheessä sellainen elämä ei enää tule kysymykseen.

No sitten ukko kuriin. Jos voi itse vaikuttaa työaikoihinsa, niin pistät kovan kovaa vastaan. Jos ei voi vaikuttaa vaan työnkuvaan kuuluu joustaminen työajoissa, työpaikka vaihtoon. Jos sekään ei onnistu, niin sitten ukko vaihtoon.

Mulla on itselläni sellainen työ - oli jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä -, että töistä lähdettiin, kun työt oli tehty. Joskus meni aamuyöhön, kun joutui odottamaan esim asiakkaan omaa osuutta hommaan. Mutta jos jonkun homman piti olla tiettynä päivänä pulkassa, se kans oli sitä, vaikka olisi pitänyt asua työpaikalla viikko.

 

[NeitiNasu]

No jopas! Aika tiukka täti olet kyllä. Outoa että on varaa tuollasesta narista, ja kiva on miehen kuunnella.. sulla on aina joku pielessä. Jos ukkos jäis työttömäksi, tasan vinkuisit kohta siitäkin täällä. Sä moitit sitä ihan aina. Osaako se sun mielestä mitään oikein?

Se oli tässä välissä työtön, ja se oli ihanaa. Me käytiin yhdessä rannalla ja mattopyykillä, ei meillä ikinä ole ollut aikaa sellaseen paitsi tänä kesänä. Ja siksi otti osa-aika työn että saa valita mahdollisimman mukavat työajat, mukavat sekä itsellensä, että meille muille. Ja silti, vaikka saa valita itse, valitsee ylipitkät päivät, ja kaunistelee mulle työaikansa, jonka lopputulos on se että mä odotan sitä aiemmin, se tulee myöhemmin.
Ei tässä muuta. Tiukka mä olen ollut aina.

 

[NeitiNasu]

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

Mulla on vaimona sama tilanne-ja oikeastaan olen yksinolosta (tai jos nyt voi sanoa yksinoloksi neljän lapsen kanssa olemista ) jopa nauttimaan. Arki pyörii kyllä näinkin. Sitten kun on mies kotona, ollaan perheenä-en minä töiden takia viitsi valittaa... Jos kapakassa notkuisi, olisi eri juttu.

Työllään mahdollistaa minun kotona olon vielä parin vuoden ajan, sitten palailen omaan työhöni

Vaikka suomi on vapaa maa, ja tämä keskustelu palsta kaikille avoin, tähän ketjuun on ihan turha tulla kiillottamaan sädekehää kenenkään pään ympärille: oman, tai sen miehen, joka sitkeästi reissutöitä tekee. Mä olen elänyt sitä arkea itse lapsena, ja mä olen elänyt sitä avovaimona, vaimona ja äitinä melkein 7 vuoden ajan, kahden eri miehen kanssa. Ja nyt on vaan kertakaikkiaan mitta täynnä. Se ei ole mitään elämää, että "on oppinut nauttimaan " yksin olosta, jos haluaisi nauttia siitä mitä on yhdessä. Sekään ei ole mitään elämää, että kuukauden kohokohta on isin käyminen kylässä kotona. Meidän perheessä sellainen elämä ei enää tule kysymykseen.

Ei kai kukaan ole sädekehää kiillottanutkaan, en minä ainakaan ole sellaista huomannut kenenkään kirjoituksesta. Saa kai hyvä ihme ihmisillä olla erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta, vai?

Toki. Mä ihan vähän rohkenen vaan epäillä näiden tyytyväisten reissareiden puolisoiden puheita: mä olen itsekin tähän asti sujuvasti todistellut sitä, kuinka tyytyväinen olen elämään juuri tälläisenään. Ja mun kokemuksen mukaan jokainen tekee niin, suurimmaksi osaksi silkkaa tyytymättömyyttään. Mutta voi toki olla oikeastikin tyytyväisiä, ei siinä mitään.

 

[vieras]

Valitettavia tilanteita. Onneks mun vaimo on oppinut elämään omaa elämää yhteisessä parisuhteessa. En nimittäin osaa sanoa edes päivää milloin tulen monesti kun töihin lähden. Viikon sisään kuitenkin yleensä töistä kotiin palaan

meilläkin mies tekee reissuhommia, omalla toiminimellä. illalla saattaa päättää että aamulla lähtee reissuun ym. reissut kestää päivästä viikkoon.
tähän olen jo hyvin tottunut, tosin itselläni säännöllinen päivätyö ja lapset päiväkodissa. välillä mies on paljonkin kotona, ja tekee töitä kotoa käsin. välillä on taas paljon reissussa. en valita niin kauan kun töitä tekee eikä baareissa keiku.
ap:lle voimia!

 

[NeitiNasu]

Meidän perheessä sellainen elämä ei enää tule kysymykseen.

No sitten ukko kuriin. Jos voi itse vaikuttaa työaikoihinsa, niin pistät kovan kovaa vastaan. Jos ei voi vaikuttaa vaan työnkuvaan kuuluu joustaminen työajoissa, työpaikka vaihtoon. Jos sekään ei onnistu, niin sitten ukko vaihtoon.

Mä oon pakannut sen kamat tässäkin osoitteessa jo.. no, en kehtaa edes sanoa. Mutta oon päättänyt oottaa hammasta purren sen perheneukka ajan, jos saatais siellä vähän näkövinkkeliä toistemme ajatuksiin. Sais tulla vaan pian se aika, kiitos. =)
Hyvää yötä!! :wave:

 

[Carlos74]

Kyllä mäkin mielellään olisin kotona päivät pitkät jos siitä joku mulle maksais, vaan eipä ole sellasta tahoa vielä löytynyt. Ja kun en viitsi yhteiskunnan elätiksi alkaa, töitä on tehtävä, ja ne kun monesti tällä alalla on reissutöitä. Ja kyllä mullekin elämässä on pääasia mun perhe, olen monta kertaa sanonut vaimolle, että ilmoittaa mulle sitten kun ei enää jaksa yksinään hoitaa kaikkea arjen askareita. Tai oikeestaan mielellään ennen sitä "viimeistä pisaraa".

 

[vieras]

Toki. Mä ihan vähän rohkenen vaan epäillä näiden tyytyväisten reissareiden puolisoiden puheita: mä olen itsekin tähän asti sujuvasti todistellut sitä, kuinka tyytyväinen olen elämään juuri tälläisenään. Ja mun kokemuksen mukaan jokainen tekee niin, suurimmaksi osaksi silkkaa tyytymättömyyttään. Mutta voi toki olla oikeastikin tyytyväisiä, ei siinä mitään.

no, tällaista elämää olemme miehen kanssa eläneet jo 10 vuotta, ja edelleen minulla ei ole mitään miehen reissuhommia vastaan. johtuu myös siitä että välillä on kausia jolloin mies on harvoi ja vähän teissuissa, ja silloin oikein odottaa että millon se taas lähtee
vietetään kuitenkin kaikki lomat ja juhläpyhät ym yhdessä, koska mies saa itse valita milloin tekee töitä ja miten paljon (oma tmi)

 

[NeitiNasu]

Kyllä mäkin mielellään olisin kotona päivät pitkät jos siitä joku mulle maksais, vaan eipä ole sellasta tahoa vielä löytynyt. Ja kun en viitsi yhteiskunnan elätiksi alkaa, töitä on tehtävä, ja ne kun monesti tällä alalla on reissutöitä. Ja kyllä mullekin elämässä on pääasia mun perhe, olen monta kertaa sanonut vaimolle, että ilmoittaa mulle sitten kun ei enää jaksa yksinään hoitaa kaikkea arjen askareita. Tai oikeestaan mielellään ennen sitä "viimeistä pisaraa".

Mun mies on sitä verta uskollinen työnteolle että ei usko ennen sitä viimeistä pisaraa, tai ei ymmärrä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Onneks sillä alkaa nyt sitt opiskelut taas talveksi, niin jos unohtuisi toi työlle eläminen, hetkellisesti, tai jäisi ainakin vähemmälle.