Voi p*ska, mitähän mä nyt teen...

[vieras]

Mä tiedän, että mies on saattanut laittaa sen sinne tahallaan todetakseen, että tarkistelenko hänen taskujaan. quote]

Aika pirullinen mies. Onko teillä muutenkin tämmöistä?

 

[Magister]

Mä laittaisin sanomatta mitään sen kortsun johonkin näkyvälle paikalle, vaikka hänen tyynylleen

Mä poimisin sen sieltä omaan käsilaukkuuni ja jättäisin laukun tahallisesti auki vaikkapa keskelle pöytää.

Voisi saada mies uusia ajatuksia..

Wau! Tää on hyvä ehdotus.. :kieh:

 

[Rouva B]

Voimia ap:lle, minä myös olisin lähtenyt (ja olen lähtenyt) tuollaisesta suhteesta. Löysin siis myös kortsuja lompakosta ja kännykän salailu oli toinen merkki.
Mie en pystys elämään ihmisen kanssa, johon ei voi luottaa. Se on kun pitäis vihollista vierellään.


Tuosta kännykkäjutusta olen minäkin sitä mieltä, että mitäs sitä salailemaan.
Mekin miehen kanssa käytetään sitä puhelinta mikä osuu lähemmäksi. Myös tekstareita lähettelen ihan oman ukkelin puhelimesta. Ja kaverit ja sukukin soittelee kumman puhelimeen sattuu.

Ennen vanhaan oli lankapuhelimet ja nekin oli yhteisiä.
Miks siis kännykästä on yhtäkkiä tullu jotakin huippusalaista, henkilökohtaista ja extreme-yksityistä?
Sehän on vain puhelin. Ja on melkein turhamaista, että yhtä puhelinta saisi mukamas nykyään käyttää vain yksi ainoa henkilö.

-B

 

[ap]

Mun on pakko miettiä myös ikäviä, maallisia asioita ennen kuin lähden jos lähden. Mä esim jään täysin tyhjän päälle, valmistuin ammattiin just ennen kuin mentiin naimisiin enkä ehtinyt tehdä päivääkään töitä ammatissani. Olen ollut kotona nyt 10 vuotta ja sehän on selvää, että aika on ajanut ohi koulutuksen suhteen eli en ole täydentänyt tietotaitojani eikä kukaan täyspäinen työnantaja palkkaa pienten lasten äitiä joka on käynyt koulunsa vuosia sitten. Mulla on tosi pieni kotihoidontuki jolla olis ketkuteltava sitten vielä hetki ja jos en uudelleen kouluttaudu niin ainakin vanhan ammatin tietoja olis kyllä ajantasaistettava.
Ja sit on se tosiasia, että JOS en saa miestä kiinni itse teosta tai hän ei itse tunnusta niin mä jään ikuisiksi ajoiksi vainoharhaiseksi hulluksi.

 

[Bonita harmaana]

Mun on pakko miettiä myös ikäviä, maallisia asioita ennen kuin lähden jos lähden. Mä esim jään täysin tyhjän päälle, valmistuin ammattiin just ennen kuin mentiin naimisiin enkä ehtinyt tehdä päivääkään töitä ammatissani. Olen ollut kotona nyt 10 vuotta ja sehän on selvää, että aika on ajanut ohi koulutuksen suhteen eli en ole täydentänyt tietotaitojani eikä kukaan täyspäinen työnantaja palkkaa pienten lasten äitiä joka on käynyt koulunsa vuosia sitten. Mulla on tosi pieni kotihoidontuki jolla olis ketkuteltava sitten vielä hetki ja jos en uudelleen kouluttaudu niin ainakin vanhan ammatin tietoja olis kyllä ajantasaistettava.
Ja sit on se tosiasia, että JOS en saa miestä kiinni itse teosta tai hän ei itse tunnusta niin mä jään ikuisiksi ajoiksi vainoharhaiseksi hulluksi.

Mulla on tois paha olla sun vuokses. Olen käynyt noita asioista läpi omassa elämässäni, mutta edelleenkin elän samassa suhteessa kuin silloinkin. Olen tyyytyväinen mutte kovin onnellinen. En enää koskaan voi luottaa toiseen kuten ennen. Se syö naista. Jos olisin tiennyt sen silloin, olisin valinnut toisin. Pelkäsin miten pärjäisin rahallisesti ja ajattelin lasta. Tuon jälkeen olemme saaneet vielä toisenkin lapsen. Elämä on tasoittunut, mutta se tärkein väliltämme puuttuu, juuri tuon luottamuksen puuttumisen vuoksi.
Tiedäthän, että saisit erossa tasinkoa jos miehesi on sinua äveriäämpi-saisit myös lapsilisään korotuksen jos olisit yksinhuoltaja. Se mikä on varmaa on elatustuki mitä miehesi joutuisi sinulle maksamaan. Asumistuki on olemassa ja aina löytyy joku joka haluaa auttaa vaikka lahjoittam,alla astioita. Selvitä asiasi ja suunnittele valmiiksi ennen lopullista lähtöä, asunnon saaminen kestää ja voisit rauhassa hommata huonekalut ym sukulaisilta/ystäviltä tai vaikka palstalta? Sossusta saat myös apua akuuttiin tarpeeseen. Kotihoidontukesi olisi huomattavsti isompi jos muuttaisi Ja on ne muutkin selvinneet, mikset siis sinäkin. Miksi jäisit kynnysmatokt erilleen miehetsäsi; kysy Kelasta asiassta jo valmiiksi. Miksi jäisit kynnysmatoksi sellaiselle joka ei sinua arvosta? En näe syytä, millä miehesi voisi selvitä valheistaan. Tiesitkö, että monet pettäjät eivät koskaan tunnusta tekojaan koska se "toinen" on joko maksullinen nainen tai hänellä on homosuhde. Se on suurin syy siihen miksi mies vaikenee tosiasioidenkin edessä. Miehsi pitää sinua tyhmänä, kun alkaa raivoamaan sinun kysyessäsi asiasta. Näinhän ne toimivat , pettäjät. Isäni ja mieheni ova toimineet samoin. Olen lapsena saanut katsoa äitini kärsimystä narsistisen isäni kanssa ja omassa liitossani kärsinyt itse. En toivo kellekkään tätä kohtaloa. Oi kuinka paljon olen toivonut pyyteetöntä ja kaiken kattavaa onnea ja rakkautta. Joillain tuntemillani ihmisillä sellainen ihmissuhde on, ja kateellisena mutta onnellisena heidän onnestaan seuraan sivusta ja salaa toivon.... Jos uskaltaisin lähteä niin minullakin voisi olla mahdollisuus uuteen elämään ja onneen. Ehkä jonain päivänä minäkin rohkaistun.... Voimia sinulle, arvosta itseäsi ja lapsiasi-mies pettää sekä heitä ja heidän äitiään kun lähtee mieron tielle.

 

[ap]

Bonita; sä sanoit nyt sen mitä mä en ole uskaltanut sanoa. Mä oon koko ajan alitajuisesti miettinyt, että mitäs jos se suhde ei olekaan toiseen naiseen vaan mieheen. Maksullinen nainen on niin säälittävä ajatus sinänsä, että se ei edes tuntuis niin pahalta kuin suhde jossa on tunteita mukana. Mun tajuntaan ei ole koskaan mahtunut, että miksi sellainen mies joka saa kotonakin, käyttää maksullisia palveluita. Kai sieltä sit vaan saa jotain sellaista mitä ei kotona ole tarjolla, onko se sitten erilaista toimintaa vai jännitystä. Ehkäpä oma vaimo on vaan niin puuduttava monen vuoden jälkeen, että on valmis maksamaan saadakseen jotain muuta. No, hyväksyttävää se ei ole, olipa suhde mikä tahansa ja kehen tahansa.
Saanko kysyä, että jäikö miehesi kiinni pettämisestä vai oliko kaikki epäilyksen asteella? Mä ymmärrän täysin sen, ettei pitkästä suhteesta ole helppoa lähteä vaikka tilanne olis mikä. Neuvoja lähtemiseen on helppoa antaa niin kauan kuin tilanne osuu omalle kohdalle. Oon mä itsekin täällä palstalla sanonut joskus että "jätä se sika, ansaitset parempaa" ja niin varmaan kaikki ansaitseekin. Vaa'assa on vaan niin monta muutakin asiaa kuin tunteet vaikkei ne kaikkein vähäisimpiä olekaan.
Mä jään miettimään asioita. Mä oon niin oudossa kylmähermoisuuden tilassa, että nyt tuntuu siltä et jaksan kyllä odottaa sitä, että mies tulee varomattomaksi ja jää kiinni ilman, että mun tarvii muuta kuin osua oikeaan aikaan paikalle.
Kiitos kaikille ajatusten selventämisestä!

 

[minä]

imperial, pakko kysyä; onko sun mielestä toisen tekstiviestin lukeminen pahempi asia kuin se, että se toinen mahdollisesti omalla käytöksellään asettaa vaakalaudalle perheensä? Mun mielstä ei. Niinhän se on ollut kautta aikojen,. että kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa...

Jokainen tyylillään, mut meillä puhelimet on täysin omat ja toinen ei niitä ronklaa, vaikka mikä epäily olisi.

näkee, että tämä imperial on mies. Pettäminen tai sen epäilys kyllä saastuttaa suhteen ja kyllä suhteelle on laitettava suurempi arvo, kuin yksityisyydelle. Kumpikihan on kuitenkin sitoutunut toiseen. Luottamus on tärkeää, mutta epäluulo taas nakertaa mielen.

 

[petetty myös]

uttuja tunteita, tuttu kohtelu mieheltä..
Mikä siinä onkin, että kaikki pitää saada itse selville, ennenkuin suostuu myöntämään-jos silloinkaan..
Minä tein salapoliisityötä kaikessa hiljaisuudessa yli puoli vuotta. Muutaman kerran kysyin mieheltä, pettääkö, onko hänellä toinen. Vastauksena vain loukkaantunutta raivoa, ja minä olin hullu ja vainoharhainen jne..
Taskujen ratsaamista, kännyn kyttäämistä.. Opin muistamaan kaikki jutut jotka hän kertoi poissaoloistaan, ja sitten joskus kysyin asioista ohimennen sopivan tilaisuuden tullen uudestaan, ja mies kertoikin eri tarinan itse jo unohdettuaan edellisen kertomuksen.
Jossain vaiheessa tiesin jo täysin hänen valehtelevan ihan kaiken, mutta odotin, tutkin.. Kunnes hän kävi huolimattomaksi ja sain todisteeni. Niin kännykästä, puheluerittelystä, tietokoneelta, ja hänen ristiin puhumisistaan, räjäytin kaikki kerralla. Hiljainen oli mies, ei syyttänyt hulluksi jne. Pyysi minua jäämään, minä lähdin. Se valehtelu oli jo mennyt sille tasolle, ettei mikään ollut totta, olin elänyt valheessa lähes vuoden, ei sitä olisi mikään enää korjannut.
Nyt exällä jo kolmas nainen menossa tuon jälkeen, mikään ei ole ollut pysyvää, tuskin tulee sitä olemaankaan. Voin väittää, että jos olisimme jatkaneet, hän olisi pettänyt yhä uudelleen.
Varsinainen paskiainen kuoriutui siitä unelmieni miehestä..

 

[Kumiukko]

Mä laittaisin sanomatta mitään sen kortsun johonkin näkyvälle paikalle, vaikka hänen tyynylleen

Mä poimisin sen sieltä omaan käsilaukkuuni ja jättäisin laukun tahallisesti auki vaikkapa keskelle pöytää.
Voisi saada mies uusia ajatuksia..

Wau! Tää on hyvä ehdotus.. :kieh:

Kaikist paree olis palauttaa se kumi käytettynä äijälle takaisin

 

[Mansikka87]

johan tuo mun mielest on ihan selvä juttu.. :/ siit autost löytyneest kortsun osasta jos suuttui niin selvä homma.. silleen ne miehet käyttäytyy kun salaavat jotain, suututaan, sit ollaan niin unelmamiestä että... ja lopuks syytetään akkaa että se on niin vainoharhanen ja urkkii puhelimet,taskut ym..

 

[Mansikka87]

kaveri sai pettävän ukkonsa kiinni kun hommas pre paid liittymän ja rupes laittelee viestii isännälleen.. ja joo lapsellista tai ei, mutta pyysi myös kaveriaan iskemään tän isännän baarista, ja kyllä mukaan se lähti miehet on sikoja.. naiset kyllä osaa olla paljon ilkeempiä..

 

[vieras]

kaveri sai pettävän ukkonsa kiinni kun hommas pre paid liittymän ja rupes laittelee viestii isännälleen.. ja joo lapsellista tai ei, mutta pyysi myös kaveriaan iskemään tän isännän baarista, ja kyllä mukaan se lähti miehet on sikoja.. naiset kyllä osaa olla paljon ilkeempiä..

Taidat olla joku uus nikki? täällä on myös Manskikka85,kannattaa varmaan vaihtaa nikkiä ni ette mee sekasin

 

[isoäiti mölykylästä]

imperial, pakko kysyä; onko sun mielestä toisen tekstiviestin lukeminen pahempi asia kuin se, että se toinen mahdollisesti omalla käytöksellään asettaa vaakalaudalle perheensä? Mun mielstä ei. Niinhän se on ollut kautta aikojen,. että kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa...

munkin on pakko ihmetellä ihan samaa, että jollekin puhelimen yksityisyys on tarkeämpää kuin se että mies pettää. puhelin on kuitenkin sellainen väline, joka aika tehokkaasti paljastaa pettämisen.

 

[kannanottaja]

Mun on pakko miettiä myös ikäviä, maallisia asioita ennen kuin lähden jos lähden. Mä esim jään täysin tyhjän päälle, valmistuin ammattiin just ennen kuin mentiin naimisiin enkä ehtinyt tehdä päivääkään töitä ammatissani. Olen ollut kotona nyt 10 vuotta ja sehän on selvää, että aika on ajanut ohi koulutuksen suhteen eli en ole täydentänyt tietotaitojani eikä kukaan täyspäinen työnantaja palkkaa pienten lasten äitiä joka on käynyt koulunsa vuosia sitten. Mulla on tosi pieni kotihoidontuki jolla olis ketkuteltava sitten vielä hetki ja jos en uudelleen kouluttaudu niin ainakin vanhan ammatin tietoja olis kyllä ajantasaistettava.
Ja sit on se tosiasia, että JOS en saa miestä kiinni itse teosta tai hän ei itse tunnusta niin mä jään ikuisiksi ajoiksi vainoharhaiseksi hulluksi.

Huoh. Tsemppiä nyt noitten taloudellisten asioiden kanssa. Valitettavasti et tosiaan ole ainut palstalainen samassa tilanteessa..

 

[Rötväles]

Jos pääset puhelimeen käsiksi niin seuraa viestilokia, sitä et paljonko puhelimella on lähetetty ja vastaanotettu viestejä. Samaten puheluminuutteja, ei kai se ukko näitä lokitietoja sieltä poistele? Sit nimimuisti, onko sinne ilmestynyt outoja nimiä: jos ei ihan suoraan pirjoja ja anneleita niin sitten "veijoa" tai "peraa"...

 

[ulla]

Tuosta kännykkäjutusta olen minäkin sitä mieltä, että mitäs sitä salailemaan.
Mekin miehen kanssa käytetään sitä puhelinta mikä osuu lähemmäksi. Myös tekstareita lähettelen ihan oman ukkelin puhelimesta. Ja kaverit ja sukukin soittelee kumman puhelimeen sattuu.

Ennen vanhaan oli lankapuhelimet ja nekin oli yhteisiä.
Miks siis kännykästä on yhtäkkiä tullu jotakin huippusalaista, henkilökohtaista ja extreme-yksityistä?
Sehän on vain puhelin. Ja on melkein turhamaista, että yhtä puhelinta saisi mukamas nykyään käyttää vain yksi ainoa henkilö.

-B

Me taas ei käytetä toisten puhelimia ilman lupaa, ei vastata niihin, eikä varsinkaan katsella viestejä. Syynä on se, että esim. mulla on omia ystäviä, jotka saattaa kertoa omia luottamuksellisia asioitaan eikä ne varmasti tykkäis, että mieheni niitä lukisi. Sama toisinpäin. Lisäksi saattaa olla työhön liittyviä asioita tms. jotka ei oo toisten silmille tarkoitettuja. Henkilökohtainen omaisuus on henkilökohtaista, posti on henkilökohtaista ym. enkä ymmärrä ihmisiä, jotka ei kunnioita toisten yksityisyyttä.

 

[-]

Tuosta kännykkäjutusta olen minäkin sitä mieltä, että mitäs sitä salailemaan.
Mekin miehen kanssa käytetään sitä puhelinta mikä osuu lähemmäksi. Myös tekstareita lähettelen ihan oman ukkelin puhelimesta. Ja kaverit ja sukukin soittelee kumman puhelimeen sattuu.

Ennen vanhaan oli lankapuhelimet ja nekin oli yhteisiä.
Miks siis kännykästä on yhtäkkiä tullu jotakin huippusalaista, henkilökohtaista ja extreme-yksityistä?
Sehän on vain puhelin. Ja on melkein turhamaista, että yhtä puhelinta saisi mukamas nykyään käyttää vain yksi ainoa henkilö.

-B

Olen tästä kyllä ihan samaa mieltä. Meillä toimitaan niin, että kysytään kyllä yleensä lupa, jos halutaan toisen puhelinta käyttää, mutta ihan erikseen sanotaan, että jos siellä on jotain salaisia kaverin avautumisia tms.