Voiko 5-vuotiaan edellyttää jaksavan kävellä 3,5 kilometriä yhtä soittoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "assi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Varmaan aika yksilöllistä. En viitsisi lasta pakottaa kävelemään, kurjaltahan se tuntuu.

Me alettiin tekemään tytön kanssa vajaan 4 kilsan lenkkejä kun hän oli 4 v, ihan hänen omilla ehdoilla. Hyvin tuntui tyttö jaksavan, varmaan asiaan vaikuttaa se että asumme maalla ja matkan varrella saa hypellä kivillä ja kannoilla ja heitellä kiviä puroon jne. Tyttö täyttää kohta 6 ja käy isänsä kanssa nykyään pidemmilläkin metsäkävelyretkillä.
 
ei tod oo liian pitkä matka. meiän esikko tykkäs jo pienenä kävellä pitkiä matkoja, 2,5-vuotiaana käveli 10 kilsaa ja meno on jatkunut siitä asti. meillä oli ennen just tuo matka kauppaan ja käytiin monta kertaa viikossa kaupassa.. ja meillä esikko, nykyste 4-vuotias, kävelee nykyste yhteen menoon n.6kilsaa mummoloihin.. ja sit vierailun jälkeen takaste..
 
Mä luulen, että monen lapsen kohdalla toi on enemmänkin motivaatio- kuin oikeasti jaksamiskysymys. Onhan se lapselle oikeasti ihan pirun tylsää vaan kävellä.. Eri asia juosta metsiä myöten, kiipeillä matkalla lumivuorilla jne. Sama matka menee silloin ihan hujauksessa :)

Meiän poika kyllä mukisematta kulkee 3.5 kilometrin matkan ainakin kerran viikossa, kun käydään esikoista saattamassa kouluun.
 
Musta tuommoinen matka on aikuisellekin pitkä kauppamatka, jos sieltä pitää oikeasti kantaa myös ostoksia. 5-henkisessä perheessä kun tavaraa piisaa.

800 metriä aamulla tai päiväkotipäivän päätteeksi, mikä on lapselle oikeasti raskas päivä, voi olla myös pitkä matka. Meillä 5 v kävelee iltapäivisin reilun kilometrin matkan eskarista kotiin, ja kyllä siihen menee valtavasti aikaa ja välillä sujuu paremmin ja välillä huonommin.
 
poika käveli kevyesti tuollaiset matkat,mutta jos olis ollut päivittäin tuo matka edestakas mentävänä niin varmaan olisi marinoita ja vinkunoita tullut.Ei minusta mikään paha matka,mutta toiset lapset eivät ole kovin innokkaita kävelijöitä.
 
no mun 5,5-vuotias ei ikinä kävelisi tuollaista matkaa. missään olosuhteissa.

kävely on ollut aina sille maailman tylsin juttu, ei vaan kävele niin ei. tarhamatka, n. 300 metriä saa jo valituksen aikaiseksi silloin hyvin harvoin kun sinne pitää kävellä, autolla mennään yleensä.
 
no mun 5,5-vuotias ei ikinä kävelisi tuollaista matkaa. missään olosuhteissa.

kävely on ollut aina sille maailman tylsin juttu, ei vaan kävele niin ei. tarhamatka, n. 300 metriä saa jo valituksen aikaiseksi silloin hyvin harvoin kun sinne pitää kävellä, autolla mennään yleensä.

no huh, vähänkö hemmoteltu kakara, jos autolla ei voi kävellä 300 metriä!
 
[QUOTE="huh";22555207]no huh, vähänkö hemmoteltu kakara, jos autolla ei voi kävellä 300 metriä![/QUOTE]

niin no jatkan siis autolla töihin tarhalta, siksi lapsi pääsee autolla.
 
Mun mielestä todellakin voi edellyttää! Mun 2-vuotias kävelee 2 kilsaa leikkikentälle, leikkii siellä aikansa ja kävelee 2 kilsaa takaisin, helposti. Ja täällä meilläpäin sit taas kävellään jo ekalta kouluun ja suurimmalla osalla koululaisista on n.3 kilsan matka kouluun täältä. Meilläkin siis lapsi käveli ekalla 3,5 kilsaa suuntaansa kouluun. Se on ihan siitä kiinni, mihin haluat lapsesti totuttaa.
 
Kun mä nyt tähän sanon, että mun 2v kulkisi tuollaisen matkan riemusta kiljuen, tasajalkaa hyppien, välillä takaperin kävellen ja haluaisi vielä jatkaa kun pitäisi jo mennä kotiin, niin joku ottaa ja loukkaantuu. Toiset lapset vaan tykkää ihan tavallisesta kävelylenkistä, toiset ei millään haluaisi ottaa yhtään ylimääräistä askelta. En mä nyt itkua vääntävää lasta väkipakolla kävelyttäisi jos lapsi voisi vaikka kesällä pyöräillä tai talvella olla pulkassa tms.
 
no meil on lapset oppinu vauvasta pitäen et ollaan kävellen /rattailla paljon liikenteessä eli meillä toi ei ois ongelma.

meillä matkaa kauppaan 2 km ja toiset 2 km takas ja sit kun viel siel kaupassa kävellään niin ei meil valiteta.. ja lapsewt on kävelleet tuon matkan jo 4 v.

mut meidän pph ihmetteli sitä kun mun 3 vuotias tyttö käveli 3 vuotiaana 1 km matkan pph:lle joka aamu. totes et on se hyvä et lapsi oppii reippaksi ja kävelemään.
 
Ihmiset ovat yksilöitä. Joskus motivaatiossa voi olla ongelmia. Eipä tuo paukkupakkanenkaan kauhiast houkuta kävelemään....

Tyttö kuitenkin jaksaa kävellä? Mites pulkka, jos siitä olis apua?
 
Lapset on erilaisia, toinen jaksaa ja toinen ei. Omiani en ole kyllä edellyttänyt kävelemään tuollaista matkaa yhtäjaksoisesti. Koululaisellekin on pitkä kävelymatka. Eli en edellyttäisi, että lapsen pitää noin pitkä matka kävellä.
 
mulla toi pienempikin jätkä (3v) kävelee helposti jo 5km matkoja.innoissaan.se riippuu ihan miten lapset tottuu,meillä ei olla käytetty rattaita ollenkaan enään kun lapset täyttäny 2v ja kävelevää porukkaa ollaan.
 
Matka ei ole liian pitkä sen ikäiselle.
Lapset valittaa kävelystä myös meillä, jos ei ole muuta ajateltavaa kuin kävely.
Jos taas on mielenkiintoiset puhumiset ja "nähtävyydet" matkalla, ei valitusta kuulu.
 
[QUOTE="a.p";22554318]Kyseessä on siis 3,5 km yhteensä (1,7 km per suunta). Lapsi saa kävellä aivan rauhassa, heittäytyi välillä hankeen tekemään lumienkeleitä. Mä yritän kannustaa lapsiani liikkumaan, mennään todella harvoin autolla, mutta rupesin vain miettimään, olenko ollut kohtuuton.[/QUOTE]

Minusta ei sitte oo liikaa 5v. Meillä esim kirjastoon 2km/suunta ja tuo just 3 täyttäny sen kävelee mennen tullen. Tosin ei putkeen kuten ei teilläkään. Hyvähän se on että kannustaa liikkumaan. Jos kerran narisee jo tarhamatkallakin ni taitaa totakin vaan kitistä vaikka jaksas kyllä.
Kesällä toi oli sen 2v7kk ja veteli sellasta 5km matkaa. Jos poika sanoo että väsyttää niin se istuu välillä ja sitten jatkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä kyllä riippuu ihan täysin päivästä, minne ollaan menossa ja mihin aikaan. 3- vuotias pyöräilee kyllä 2,5 km puistoon, juoksee siellä pari tuntia ja pyöräilee takaisin kotiin, kun viikonloppuisin ulkoillaan, mutta sama matka päiväkotiin aamulla ennen seitsemää ja iltapäivällä päiväkodin jälkeen on liian pitkä toistaiseksi. Kauppaan meillä on 300 metriä matkaa, ja välillä sekin on liikaa, kun matka on suoraa tienreunustaa. Toisaalta itsekin jos olen matkalla töihin yksin, kuljen mieluummin vähän pitempää reittiä joka kulkee puiston kautta, kuin lyhyintä reittiä (joka on melkein kilomerin lyhyempi) jolloin joutuu kulkemaan pitkiä suoria tienvierustoja ja siltoja ja menen mieluummin autolla kauemmaksi kaupaan, kun kävelen siihen lähimpään sen tylsän asvalttikäytävän. Ottaisin pulkan ta i pyörän 5- vuotiaallekin vielä motivaattoriksi.
 

Yhteistyössä