N
N33
Vieras
Tilanteemme: Yhteisiä vuosia takana 12 vuotta, joista naimisissa 10. Kaksi kouluikäistä lasta.
Perjantaina riidan päätteeksi mies repi minut hiuksista lattialle (istuin sohvalla). Jäin typertyneenä lattialle, mies tuijotti minua kauhistuneena. Sanaakaan sanomatta pakkasin miehen kamat ja käskin lähteä. Olemme näiden vuosien aikana kyllä useasti riidellyt, tulisestikin, mutta mitään fyysiseen väkivaltaan viittaavaakaan ei ole koskaan ollut, ei siis ikinä, kummankaan puolelta.
Mies on tietysti viestitellyt ja yrittänyt soittaa, oven takanakin kävi (otin avaimet, asumme minun lapsuudenkodissa ja talo minun nimissäni) En ole vastannut puhelimeen, viesteihin, en mihinkään. Tytöt ovat olleet koko viikonlopun mummolla toisessa kaupungissa, tulivat nyt illalla ja painuivat suoraan nukkumaan, eivät kysyneet isää, mies tekee vuorotöitä ja siis tässä että on pois, ei ole mitään uutta..
Miksi olen järkähtämätön? Lapsuudenkodissani isäni alisti, nöyryytti ja pahoinpiteli äitiäni. Ei ollut siis "suoraa turpaan lyömistä", mutta sellaista inhottavaa tönimistä, nipistelyä, kädestä vääntämistä jne. Lapsena kun näin tätä, vannoin itselleni, että YKSI KERTA RIITTÄÄ. Lupasin mielessäni, että en mene samaan nöyryytyshelvettiin äitini kanssa "...lupaatko ettet koskaan enää..." jne. Inhosin isääni ja säälin SEKÄ inhosin äitiäni hänen suostuessaan vuosikaudet tuohon touhuun. Tukasta repimisestä on 2,5 vrk:tta ja kaikenlaista on liikkunut mielessä. Mies tietysti vannoo, että kerta oli ainoa ja sanoo, että on itse aivan shokissa tapahtuneesta. 12 vuotta eikä ikinä mitään, sitten yhtäkkiä tuollainen.
Voiko joku siis lyödä vain kerran?