V
Venakko Milanna
Vieras
Eli ihan terve
no mitä on tervettä, syödä masis lääkkeet istua kotona ja työskennellä että on tasapainoinen ja kuvitella että on parempi kuin joku muu, seura muiden elämää ja viisastella täällä
. Vaikka todellisuus on oikeasti toinen mut ei kaikki siitä myöntäätuli vaan mieli sanoa
Jos en saa heti, saan sen myöhemminmä olen vaikka viikko tai kuukaus ihan kuin sekopää mut sen saan. Mut älkää ymmärtäkö taas väärin sanasta sekopää
. Mulla vaan mitä on päässä niin sen mun pakko saada
Tuo edellinen tarkoitti varmaan että elämä on helpompaa ja vähemmän stressaavaa kun ei aina saa ihan kaikkea mitä haluaa. Pystyy nauttimaan jo pelkästä haaveilusta, kestämään vastoinkäymisiä ja osaa arvostaa tosissaan niitä haaveita jotka sitten lopulta toteutuu. Oppii pistämään elämässään asioita tärkeysjärjestykseen ilman pakonomaista tarvetta saada kaikkea haluamaansa.
Jotenkin vaan kuvittelisin että jos aina saa kaiken ei lopulta millään ole edes mitään merkitystä. Kyllä sitä joskus itse miettii että asiat voisivat olla helpomminkin, mutta toisaalta taas on rentouttavaa kun voi arvostaa ja nauttia ihan tavallisestakin arjesta missä ei ole sen kummempaa hohtoa ja ne luksusjutut on sitten ihan oikeaa luksusta.
Tällä hetkellä iloa tuo kummasti jo se että poju sai juuri uudet apuvälinerattaat ja huomenna mennään ottamaan muotit uusista jalkatuista, muuttuu liikkuminen syksyn mittaan paljon helpommaksi. Vauvan sukat olen saanut neulottua valmiiksi ja tämän päivän aikana varmaan vielä siihen tumputkin kaveriksi, taidetaan illalla leipoa tytön kanssa. Tämä on ihan kivaa näinkin vaikka esim saan niiden ihanien kaupassa näkemieni vauvanrattaiden sijaan tyytyä 5v vanhoihin, esikoiselle aikanaan hankittuihin brioihin jne.
E
"eräs"
Vieras
V
Venakko Milanna
Vieras
Ooo
Luuletko että mä en tiedä ettei pillerit ratkaista mitään ongelma??? Haloo, olenko mä niin tyhmä taas teijän mielestä. Pakko vaan turvata pillereihin, jos on stressaava olo, ettei järki lähtee, en mä samalla päivänä pääse haloo terapeutille tai kukaan ei voi mua tulla silittämään mun päätä ja koko ajan puhua ettei ehkä mitään vakava. Jos mä voi pahoin ja tiedän että ehkä se on vaan väliaikaisesti, niin mä mielummin turvautun pillereihin, kun itken pahaa oloa ja lapset katso mua ihmeessä. Helppo on täällä huuta, olette niin, niin kuin täydelliset, se jo sano jotain ette te ole, ei täydellinen tai viisas ihminen voi jatkuvasti viisastella ja istua tässä keskustelussa, lukemassa muiden ongelmia tuntia. Mulla olisi muut tekemiset
Luuletko että mä en tiedä ettei pillerit ratkaista mitään ongelma??? Haloo, olenko mä niin tyhmä taas teijän mielestä
. Pakko vaan turvata pillereihin, jos on stressaava olo, ettei järki lähtee, en mä samalla päivänä pääse haloo terapeutille tai kukaan ei voi mua tulla silittämään mun päätä ja koko ajan puhua ettei ehkä mitään vakava. Jos mä voi pahoin ja tiedän että ehkä se on vaan väliaikaisesti, niin mä mielummin turvautun pillereihin, kun itken pahaa oloa ja lapset katso mua ihmeessä. Helppo on täällä huuta, olette niin, niin kuin täydelliset, se jo sano jotain ette te ole, ei täydellinen tai viisas ihminen voi jatkuvasti viisastella ja istua tässä keskustelussa, lukemassa muiden ongelmia tuntia. Mulla olisi muut tekemiset
Ihan ot, monta annosta alkoholia juot viikossa?
Eli laskeppa kaikki mitä juot viikossa, myös ne asiakkaiden tarjoamat shamppanjat yms.
Eli laskeppa kaikki mitä juot viikossa, myös ne asiakkaiden tarjoamat shamppanjat yms.
V
Venakko Milanna
Vieras
Tuo edellinen tarkoitti varmaan että elämä on helpompaa ja vähemmän stressaavaa kun ei aina saa ihan kaikkea mitä haluaa. Pystyy nauttimaan jo pelkästä haaveilusta, kestämään vastoinkäymisiä ja osaa arvostaa tosissaan niitä haaveita jotka sitten lopulta toteutuu. Oppii pistämään elämässään asioita tärkeysjärjestykseen ilman pakonomaista tarvetta saada kaikkea haluamaansa.
Jotenkin vaan kuvittelisin että jos aina saa kaiken ei lopulta millään ole edes mitään merkitystä. Kyllä sitä joskus itse miettii että asiat voisivat olla helpomminkin, mutta toisaalta taas on rentouttavaa kun voi arvostaa ja nauttia ihan tavallisestakin arjesta missä ei ole sen kummempaa hohtoa ja ne luksusjutut on sitten ihan oikeaa luksusta.
Niin ja taas sinä oot sinä ja minä on minä. Mä tiedän mistä nautin enemmän ja elän sen mukaan
. Et sä voi mua käskeä että mä istun ja neuloin sukkia. Koska se on mulle rasittava, tai ehkä se kinostus vaan alkaa kun olen yli 30nen, mistä sen tietä. Nyt se ei mua vaan kinosta se tekee minusta hullu
M
"muumio"
Vieras
Haha manis-depressivinen,
no nyt olen myymmällässä jo voi teille kirjoittakin vaikka koko päivää kun on aika
Onko täällä oikeasti lääkäreitä paikalla? Mulla ei ole mitään sellaista eikä ollut ikinä ja toivon koko syydämestä ettei tulee. Mä ymmärrän varma tulee mieleen jos mä kerron että olin vielä pari päivää sitten masentunut ja peloissa ja nyt yhtäkkiä super onnellinen ja eämän tyytyväinen.
Siinähän tuota itsekin sanot miten mielialasi seilaavat ja onhan sitä jo vuosi näkynyt kun seurannut viestejäsi täällä. Toki palstan perusteella ei mitään diagnooseja saa antaa. Mutta vahvistuu olo, että tarvitsisit apua. En siis pahalla tätä kirjoita.
no nyt olen myymmällässä jo voi teille kirjoittakin vaikka koko päivää kun on aika
Onko täällä oikeasti lääkäreitä paikalla? Mulla ei ole mitään sellaista eikä ollut ikinä ja toivon koko syydämestä ettei tulee. Mä ymmärrän varma tulee mieleen jos mä kerron että olin vielä pari päivää sitten masentunut ja peloissa ja nyt yhtäkkiä super onnellinen ja eämän tyytyväinen.
Siinähän tuota itsekin sanot miten mielialasi seilaavat ja onhan sitä jo vuosi näkynyt kun seurannut viestejäsi täällä. Toki palstan perusteella ei mitään diagnooseja saa antaa. Mutta vahvistuu olo, että tarvitsisit apua. En siis pahalla tätä kirjoita.
No mä olen itse käynyt terapiassa kohta vuoden, pääsy ei ole niin vaikeaa kun annetaan ymmärtää. Kun itse haluaa muutosta, niin ei voi olettaa muiden sitä sinun selkääsi kaatavan, vaan on itse tehtävä töitä. Uskallettava kohdata oma haavoittuvaisuus, omat kipukohdat, omat ongelmat. Terapeutille ei pääse soittamalla, että nyt tulisin. Se, että joutuu vähän jonottamaan on kai tavallaan tapa myös tulla sitoutuneeksi asiaan. Jos samalla huolettomuudella suhtautuisi siihen, että kävisi terapeutilla kuin shoppailemassa neuvoja, niin eihän siitä mitään tulisi.
Itsestä on kammottava ajatus, että ihmisille annetaan rauhoittavia ja mitä lie pillereitä kotiin, joilla voidaan lääkitä oman tarpeen mukaan milloin ja miten sattuu, mutta muuten jätetään hoito täysin hunningolle.
Itsestä on kammottava ajatus, että ihmisille annetaan rauhoittavia ja mitä lie pillereitä kotiin, joilla voidaan lääkitä oman tarpeen mukaan milloin ja miten sattuu, mutta muuten jätetään hoito täysin hunningolle.
V
Venakko Milanna
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Koivunkäpy;22133543:
Korkeintaan 8lasia shampanja, jos juon, mistä tulee niin sekava olo että olen täysin kännissä. Tai yks pullo itse, sitten tööt olen. Se ei ole joka viikkoinen harrastus, mut kun sanoi kuukaus meni lujasti, enkä näe mitään pahaa tästä ja luulen ei se ole kenestäkään pois mitä mä teen ja mitä juon tai miten reagoin
no mitä on tervettä, syödä masis lääkkeet istua kotona ja työskennellä että on tasapainoinen ja kuvitella että on parempi kuin joku muu, seura muiden elämää ja viisastella täällä
tuli vaan mieli sanoa
Ei tässä varmaan ole kysymys lääkkeistä tai kilpailusta siinä kuka on toista parempi. Enemmän varmaan nimeomaan siitä että unohtaisi lääkkeet ja muut vastaavat aineet sekä toiset ihmiset, tavarat sun muut ja keskittyisi ihan itseensä. Siihen milloin itsellä on hyvä olo, milloin ahdistaa ja miten saisi koettua sitä hyvää oloa enemmän ja jätettyä sitä ahdistusta sekä paniikkia taka-alalle. Harva ihminen kuitenkaan nauttii ahdoistuksesta ja paniikista, päinvastoin sen voi koea hyvin voimia vievänä tunnetilana.
Mutta ehkä tässä puhutaan ihan eri asioista. Ehkä se paniikki ja ahdistus mitä sinä koet ei ole lainkaan sellaista millaisena moni meistä muista sen käsittää. Ehkä se on sinulle vain hetkellinen mielentila jonkun vastoinkäymisen tai pelon kohdalla, menee ohi samointein etkä hetken päästä enää musiatkaan sitä. Mutta kun olet sen ylisanoin tänne kirjoittanut niin se jää väkisinkin ihmisten mieleen ja siksi sinun mielialoistasi saa hyvin hmm... häilyvän(?) kuvan.
Itsellenikin riittää varmaan jokapäivään niitä hetkiä kun tunnen jonkinlaista epätoivoa, erityisesti tuon tytön kanssa. Mutta teidän jo vanhastaan että ne hetket menevät pian ohi ja kun tilanne tasoittuu en enää edes muista noita juttuja. Siksi en myöskään viitsi tänne jokaista ongelmallista hetkeä ja sen mukanaan tuomia ajatuksia rustata, varmasti minustakin saisi aika mielipuolisen kuvan.
Varsinkin kun pääsääntöisesti kuitenkin tyttään että meillä menee päivät ihan mukavasti ja se hermoja raastava lapsikin on mitä ihanin tapaus. :heart:
Niin ja taas sinä oot sinä ja minä on minä. Mä tiedän mistä nautin enemmän ja elän sen mukaan
Ja vaihtohto nykyiselle elämälle onkin istua kutomassa sukkia? Mitään normaalia sillä välillä ei ole olemassa? Toisaalta tällä elämäntavalla sä et välttämättä elä sinne villasukkaikään saakka :|
V
Venakko Milanna
Vieras
[QUOTE="muumio";22133565]Haha manis-depressivinen,
no nyt olen myymmällässä jo voi teille kirjoittakin vaikka koko päivää kun on aika
Onko täällä oikeasti lääkäreitä paikalla? Mulla ei ole mitään sellaista eikä ollut ikinä ja toivon koko syydämestä ettei tulee. Mä ymmärrän varma tulee mieleen jos mä kerron että olin vielä pari päivää sitten masentunut ja peloissa ja nyt yhtäkkiä super onnellinen ja eämän tyytyväinen.
Siinähän tuota itsekin sanot miten mielialasi seilaavat ja onhan sitä jo vuosi näkynyt kun seurannut viestejäsi täällä. Toki palstan perusteella ei mitään diagnooseja saa antaa. Mutta vahvistuu olo, että tarvitsisit apua. En siis pahalla tätä kirjoita.[/QUOTE]
Juu ja luuletko että mua kinosta, älä mun puolesta stressaa jos sen tarvitsen niin haen, mä en ole sellainen ihminen joka tykkää kärsiä tai vähätellä. Olisit säkin onnellinen jos kuulisit että on kaikki hyvin, ei manis depressivisilla ihmisellä voi lakka pahaa oloa noin vaan yhtäkkiä kun se kuule hyviä uutisia, mut hei ajattelee mitään vaan se ei mun elämää häiritse, jos joku jostain ihmisestä jotain ajattelee, se tarkoita että se ihminen vielä hengessä, näin venäläiset sano
no nyt olen myymmällässä jo voi teille kirjoittakin vaikka koko päivää kun on aika
Onko täällä oikeasti lääkäreitä paikalla? Mulla ei ole mitään sellaista eikä ollut ikinä ja toivon koko syydämestä ettei tulee. Mä ymmärrän varma tulee mieleen jos mä kerron että olin vielä pari päivää sitten masentunut ja peloissa ja nyt yhtäkkiä super onnellinen ja eämän tyytyväinen.
Siinähän tuota itsekin sanot miten mielialasi seilaavat ja onhan sitä jo vuosi näkynyt kun seurannut viestejäsi täällä. Toki palstan perusteella ei mitään diagnooseja saa antaa. Mutta vahvistuu olo, että tarvitsisit apua. En siis pahalla tätä kirjoita.[/QUOTE]
Juu ja luuletko että mua kinosta
, älä mun puolesta stressaa jos sen tarvitsen niin haen, mä en ole sellainen ihminen joka tykkää kärsiä tai vähätellä. Olisit säkin onnellinen jos kuulisit että on kaikki hyvin, ei manis depressivisilla ihmisellä voi lakka pahaa oloa noin vaan yhtäkkiä kun se kuule hyviä uutisia, mut hei ajattelee mitään vaan se ei mun elämää häiritse, jos joku jostain ihmisestä jotain ajattelee, se tarkoita että se ihminen vielä hengessä, näin venäläiset sano
M
"muumio"
Vieras
En, koska mä olen lapsuudesta asti sellainen ja tunnen myös samoja ihmisiä paljon, sekä myös läheisiä. Se että olen hysteerikko on myös plussa vaikka raskasta on, mut plussa on se että osaan apua hakea heti ja voi vaikka lääkärille itkeä niin että jonon ohi se mua laita, niin kuin joskus tein ja teen jos on tarve.. Myös saan aina halumaasi, koska olen sellainen ihminen, jos esim haluan jotain niin se pakko saada nyt ja heti tai mä olen sellainen että mun mieskin pelkää
Niin ja jos elämässä tulee vastaan sellainen asia mitä etä saakaan mitä sitten? Kun ole tottunut siihen että jollain keinolla saat haluamasi, mieheltä, lääkäriltä jne. Mitä tapahtuu kun joskus tulee seinä vastaan, että jotain ei saakaan rahalla tai muulla, joku ei teekään niin kuin haluat? Silloin kuitenkin jotain varmasti tapahtuu...vai luulisitko että psyykesi kestää sen?
Niin ja taas sinä oot sinä ja minä on minä. Mä tiedän mistä nautin enemmän ja elän sen mukaan
Niin, no en tarkoittanutkaan että pitäisi tehdä samoja juttuja tai tykätä samoista asioista. Lähinnä vaan sitä että elämä voi olla ihan kivaa vaikkei aina saakaan kaikkea mitä haluaa ja on kiva löytää iloa pienistä asioista.
Mutta tosissaan, jos olet elämääsi tyytyväinen ja voit hyvin niin ehkä ei kannata kirjoittaa tänne ihan jokaisesta pikkuvastoinkäymisestä hirveän yliampuvia aloituksia. Niistä saa oikeasti aika ihmeellisen kuvan joka ei sitten välttämättä vastaa lainkaan todellista sinua.
K
"Kata"
Vieras
Muihin asioihin puuttumatta... jos tuollaiset vieroitusoireet on, niin se tarkoittaa sitä että ap:lle on syntynyt fyysinen riippuvuus kyseisiin lääkkeisiin. Kokemuksen syvällä rintaäänellä (tosin vain sivusta seuranneena) kannattaa hoitaa vieroitus nyt, eikä vuosien päästä. Aina vaan vaikeammaksi se menee.
Mä en jaksa lähteä mukaan tähän tappeluun, mutta sanon vaan sen, että monet alkoholistit ovat myös työholisteja. Heillä on pakonomainen tarve täyttää tyhjiötä elämässään. Joko paiskimalla liikaa hommia tai juomalla. Tai narkkaamalla. Mutta en ota kantaa siihen, onko Savanna tällainen. En tunne häntä.
M
"muumio"
Vieras
Juu ja luuletko että mua kinosta
Totta kai mielialat vaihtelee. vaihtelee minullakin, päivittäin. Ja tottakai stressaa jos on jotain epäilyä jostain vakavasta. Mutta tuo mielikuva oli pitemmältä, vuosien aikana muodostunut, kun on lukenut viestejäsi. Ja en ollut tuo alkuperäinen joka kirjoitti maanis-depressivisestä. Eikä se sitä tarkoitakaan heti jos mielialat vaihtelee. Mutta... jotenkin..kun kuitenkin täällä kerrot murheitasi, ilojasi, surujasi aika herkästi ja kyselet neuvojakin, mutta tässäkin ketjusssa kaikki ajatukset joita ihmiset kirjottaneet ihan hyvällä auttaaksesi sinua, olet tyrmännyt täysin ja vähätellyt, kuitannut hymyillä. En minäkään ajatuksiani ilkeydellä kirjoittanut. Mutta on kuitenkin jonkilaista tuntumaa näihin terveysalan asoihin ihan ammatkin puolesta.
V
Venakko Milanna
Vieras
Ei tässä varmaan ole kysymys lääkkeistä tai kilpailusta siinä kuka on toista parempi. Enemmän varmaan nimeomaan siitä että unohtaisi lääkkeet ja muut vastaavat aineet sekä toiset ihmiset, tavarat sun muut ja keskittyisi ihan itseensä. Siihen milloin itsellä on hyvä olo, milloin ahdistaa ja miten saisi koettua sitä hyvää oloa enemmän ja jätettyä sitä ahdistusta sekä paniikkia taka-alalle. Harva ihminen kuitenkaan nauttii ahdoistuksesta ja paniikista, päinvastoin sen voi koea hyvin voimia vievänä tunnetilana.
Mutta ehkä tässä puhutaan ihan eri asioista. Ehkä se paniikki ja ahdistus mitä sinä koet ei ole lainkaan sellaista millaisena moni meistä muista sen käsittää. Ehkä se on sinulle vain hetkellinen mielentila jonkun vastoinkäymisen tai pelon kohdalla, menee ohi samointein etkä hetken päästä enää musiatkaan sitä. Mutta kun olet sen ylisanoin tänne kirjoittanut niin se jää väkisinkin ihmisten mieleen ja siksi sinun mielialoistasi saa hyvin hmm... häilyvän(?) kuvan.
Itsellenikin riittää varmaan jokapäivään niitä hetkiä kun tunnen jonkinlaista epätoivoa, erityisesti tuon tytön kanssa. Mutta teidän jo vanhastaan että ne hetket menevät pian ohi ja kun tilanne tasoittuu en enää edes muista noita juttuja. Siksi en myöskään viitsi tänne jokaista ongelmallista hetkeä ja sen mukanaan tuomia ajatuksia rustata, varmasti minustakin saisi aika mielipuolisen kuvan.
Uskon että saa minusta sellaisen kuvan, mut mä en vaan jaksa näytellä niin kuin esim sun kirjoituksen mukaan, sä teet, eli vaikka mieli tekis johonkin kirjoittaa, huuta se pahaa oloa, puhua että joku rauhoittaa, sä et kirjoittaa koska et halua itsestä anna sellaisen kuvan, mitä mä esim täällä annan. Hyvin ymmärrän että minusta ei ole mikään hyvää ja tasapainonen kuva ole, mut kun mä jo sen sanoi mä en kuulun sellaiseen kategoriaan. Mä olen sellainen ihminen jos on joku hälytys mä hälytän täysillä, jos mä jotain haluan mä saan sen vaikka heti koska haluan. Mut koen että sellaisille ihmisille silti helpompi vaikka hetkellisesti vois olla todellakin raskasta. Mut minä olen mä, et sä voi vaan verratta minua itseään ja on tosi epänormaalia kokoajan vaan sanoa miten joku muu on tyhmä ja vain minä täydellinen, niin kuin sä itsestä ajattelet. Koska myönsit jo sen itsekin että sullakin tulee pahaa oloa jos on vaistonkäyminen ja mistä me kukin tietä miten sä reagoit tai mä, ei siitä voi mitata, vaikka mä kirjoitan pahaa oloa tänne ja sä et ja kukaan ei tiedä myös miten paljon sä stressiä kestät ja kuinka paljon mä
Milanna, sä kirjoitit: "ei manis depressivisilla ihmisellä voi lakka pahaa oloa noin vaan yhtäkkiä kun se kuule hyviä uutisia..."
Ottamatta mitenkään sun tilanteeseen kantaa, mun on korjattava tuo asia. Kaksisuuntaisessa nimenomaan on tyypillistä hetkessä vaihtuvat mielialat, suuresta masennuksesta tarmoon ja riemuun, ja ilman syytäkin.
Kaksisuuntainen on mielen vuoristorata, ylös ja alas nopeesti ja vauhdilla...
Ottamatta mitenkään sun tilanteeseen kantaa, mun on korjattava tuo asia. Kaksisuuntaisessa nimenomaan on tyypillistä hetkessä vaihtuvat mielialat, suuresta masennuksesta tarmoon ja riemuun, ja ilman syytäkin.
Kaksisuuntainen on mielen vuoristorata, ylös ja alas nopeesti ja vauhdilla...
V
Venakko Milanna
Vieras
[QUOTE="muumio";22133621]Niin ja jos elämässä tulee vastaan sellainen asia mitä etä saakaan mitä sitten? Kun ole tottunut siihen että jollain keinolla saat haluamasi, mieheltä, lääkäriltä jne. Mitä tapahtuu kun joskus tulee seinä vastaan, että jotain ei saakaan rahalla tai muulla, joku ei teekään niin kuin haluat? Silloin kuitenkin jotain varmasti tapahtuu...vai luulisitko että psyykesi kestää sen?[/QUOTE]
Ei kestää, sen mä tiedän, niin vastan sulle suoraan ja sanoi jo sen minkälainen olen? Vielä jotain kysyttävä?
Ei kestää, sen mä tiedän, niin vastan sulle suoraan ja sanoi jo sen minkälainen olen? Vielä jotain kysyttävä?
M
"muumio"
Vieras
No sitten ystävä kallis.. juuri sitä ajan takaa, että tekisit sille asialle jotain mitä tehtävissä on. Lapsellekin opetetaan kestämään pettymyksiä ihan pienestä pitäen ihan sanotaan, että lapselle pitää tulla pettymyksiä päivittäin jostan asioista, että oppii niitä sietämään. Miksi, siksi, että ennemmin tai myöhemmin ihmelle tulee elämässä asoita vastaan, mihin ei voi itse vaikuttaa ja jollakin lailla pettyy. Ja jottei elämä silloin täysin romahtaisi, niitä pitäisi opetellä sietämään.
Toki joskus ne romahdukset on niin isoja esim. lähimmäisen menettäminen ettei sitä kukaan voi opetellakaan, mutta en nyt tarkoita sellaisia. Ja ihan edelleen lämmöllä tämän kirjoita, siksi ettei sitä isoa romahdusta tulisi vaan voisit opetellä sietämään sitä etten aina saa mitä haluat. En toki tiedä miten mahdollista se aikuisena olisi..
V
Venakko Milanna
Vieras
Niin mut se ei kuulu mun kuvaan, mun mieli ei vaihtu noin vaan ilman syytä joka päivää tai viikko tai joka toinen viikko, mut ihan enää sama täällä ihmiset voivat vaikka ajatella että mulla on VIISI suuntainen mielialahäriö, niin onkin varma, 1. kun jotain tapahtu on pahaa mieli. 2kun kaikki hyvin on hyvää mieli. 3. joskus pakko mennä pakkoostoksille koska halua ja haluan. 4. joskus haluan bilettää. 5. ja joskus ei yhtään halua mennä bailamaan:xmas:
mun varma pitää bailata ja olla surullinen kokoajan, sitten olen= mielialansairas alkoholisti
jos olen kaikki ne 5 samana aikana, niin on =kaksiuuntainen mielialahairiö
mitä muuten on jos en bailaa ja olen aina surullinen=?
tai sitten bailan ja aina onnellinen=?
tai
en bailaa ja jatkuvasti onnellinen=? ei ehkä sekään normaalia
hui nyt mulla menee lujasti sorry:xmas: