Voisitko rakastua ex-narkkariin?

[ap.]

Tämähän on todella itsekeskeistä ja itsekästä ajattelua. Ei sua kiinnosta sen narkkarin pelastuminen, sua kiinnostaa se, että se olet sinä, joka olet hänet pelastanut. Uskaltaisin jopa veikata, että sulla on tässä taustalla selvittämättömiä asioita lapsuudesta. Et voinut pelastaa isääsi, joten haluat pelastaa muut.

Joopajoo, noniin... Kyllä mä ihan aidosti kuule ihmisille hyvää haluan! tuskin mun muuta tarvitsee sanoa. Eikä sillä ole mulle niin väliä pelastaako hän itse itsensä, vai itse itsensä + jonkun muun avulla kuin minun. Olen vain tyytyväinen jos siitä suosta nousee ja pääsee normaaleihin elämänkirjoihin ja voimaan aidosti hyvin taas yks ihminen. Vaikka kymmenen muuta jäiskin pelastamatta, niin se yks meinaa aina kuitenkin jotain..

 

[ap.]

Mutta nyt tästä häippäsenkin. Joten palaillaan!

 

[kahvikirahvi]

Rakastua - kyllä. Mielestäni ihmisen sisin ja luonne ennemmin kuin menneisyys ja tausta on asioita joihin rakastutaan, mutta en välttämättä voisi alkaa suhteeseen.
Ja suhteeseen alkaminen taas riippuisi siitä olisiko mies hakeutunut hoitoon ja alkanut parantaa itseään/ollut tovin kuivilla jo ennen kuin tapasimme. Mikäli ei, niin en lähtisi koko homman. Kenenkään nk rakastaminen ehjäksi ja terveeksi on asia joka kuuluu Not gonna happen-kategoriaan.

Luultavasti ajattelisin asiaa eniten siltä kannalta että mun kumppanin täytyisi kuitenkin olla turvallinen isä(tai äiti)puoli mun lapselle, enkä jotenkin näe että narkomaani - edes alkumetreillä kuiville räpiköivä olisi kaikkein paras henkilö.


Ja saattais vaikuttaa sekin miten paha huumeongelma olis, tai lähinnä se suonensisäisten käytön aktiivisuus mietityttäis.

 

[narkkarin ex]

jos sen miehen nimi alkaa v:llä, niin kannattaa miettiä kahdesti vähintään.Itse en alkaisi enää minkään sortin ongelmatyypin kanssa mihinkään, parempi pelastaa itsensä. EX- narkkari on ihan yhtä epäluotettava ja itsekäs.kuin käyttäjä. Exällä on jonkinlainen persoonallisuushäiriö, liekö huumeiden aiheuttamaa vai "ominaisuus", mene ja tiedä.

 

[Donald fuck]

Lyhyt ja ytimekäs vastaus: En voisi.

 

[Mrs Deppens]

En ikinä en koskaan. Aina se repsahduksen vaara. Eikä mieltäni muuta mitkään selityksen. Isäni oli koko ikänsä narkkari, alkoholisti ja sekakäyttäjä. Nähnyt melkoisen kirjon sitä elämää. Sinnitellään pinnalla hetken kunnes kaikki taas romahtaa.
Saatto hoidossakin loppumetreillä mietti että pitää olla hoitajien kanssa hyvää pataa että kiska pysyy auki. Tarkoitti morffaa. Ei kivulla niin väliä kunhan morffaa tulee tokaisi. Oujee.
No lähti onnellisena morffa huuruissa.

 

[vierasa]

Joopajoo, noniin... Kyllä mä ihan aidosti kuule ihmisille hyvää haluan! tuskin mun muuta tarvitsee sanoa. Eikä sillä ole mulle niin väliä pelastaako hän itse itsensä, vai itse itsensä + jonkun muun avulla kuin minun. Olen vain tyytyväinen jos siitä suosta nousee ja pääsee normaaleihin elämänkirjoihin ja voimaan aidosti hyvin taas yks ihminen. Vaikka kymmenen muuta jäiskin pelastamatta, niin se yks meinaa aina kuitenkin jotain..

Sä et edes oikeasti ole parisuhteessa narkkarin kanssa vaan sulla on sellainen fantasia, että sinun rakkautesi pelastaa narkkarin. Kyllähän siinä on silloin kyse juurikin sinusta, ei siitä narkkarista, koska se narkkari on täysin hypoteettinen olento tässä vaiheessa.

 

[Ciervo]

Surullista...

Surullista.

Surullista.

Tämän takia mä juuri haluaisin joskus auttaa tällästä ihmistä tai toivosin et jos kävis niin hyvin et mun rakkaus kykenis pelastamaan jonkun tälläsen ihmisen. Et se alkas voimaan hyvin, elämä avautus, tulis valoo elämään ja pääsis siihen normaaliin elämään kiinni mitä niin monet muutkin elää. Se ois upeaa. Jos rakkaus auttais jotakin ihmistä parantumaan. Mutta se on myös niin paljon itsestä kiinni, haluaako sitä tosissaan parantua, löytää toisen avulla esim. sen kyvyn miten sitä normaalia elämää eletäänkään ja oppia siihen. jne. Tuntus hyvältä tehdä hyvää ja nähdä miten rakkaus voi parantaa.

Joo minä taidan elää tälläsessä haave mailmassa...

:headwall:

Ei helvetin helvetti. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.

 

[Ciervo]

Ja kyllä, voisin varmaan rakastua tai ainakin ihastua ja olen ihastunutkin, mutta en ikinä voisi alkaa suhteeseen juuri (ehkä) kuiville päässeen rikollisen kanssa, koska minulla on lapsia.

Kamala ajatellakin, että on olemassa niin itsekkäitä äitejä ja isejä, että alkavat suhteeseen tuollaisen henkilön kanssa.

 

[PeskyPixie]

Oon joskus miettiny kyllä tuota päihdetyö vaihtoehtoa. Mutta emmä tiedä tuntuuko se sittenkään kuitenkaan niin mun jutulta, nähdä niitä sellasia huonoja ihmiskohtaloita jokapäivä.

Kai toi on ollu vaan sellanen mun oma fantasia, että kokisin ja näkisin mun rakkauden auttavan jotain ihmistä tosi paljon. Siitä tulisi niin hyvä fiilis, hyvä fiilis jo sen takia että sä oot rakastunu siihen ihmiseen mut sit myös sen takii et sä näät miten onnellinen siitä toisestakin ihmisestä tulee sen takia et se on rakastunu suhun ja sä oot auttanu sitä parantumaan esim. tollasista ongelmista vaikka se on itekkin joutunu tekee siinä työtä ja te ootte onnellisia yhdessä.

Ei mutta emmä ikinä lähtis tälläseen parisuhteeseen tai muuhunkaan, jos en sitä henkilöä oikeasti rakastaisi.

Se on parisuhteen peruskivi. Molemminpuoleinen rakkaus.

Oh my gooooood... Mä kyllä sun puolesta aloittaja hartaasti toivon että pysyt erossa tästä miehestä ja toisaalta hän myös sinusta. Tuo suhde ei mitenkään voi olla terveellä pohjalla, ei vaikka hän ei koskaan enää käyttäisi aineita.

 

[Jeesus pelastaa]

raitistunut narkomaani ei halua alentuvasti itseään kohtelevaa "pelastajaa" vaan ihan vain samalla tavoin toivoo tervettä ja hyvää parisuhdetta kuin muutkin. haluaisitko sinä että joku seurustelisi kanssasi vain kokeakseen itsensä pelastajaksesi? et varmastikaan.

jos haluat narkomaaneja auttaa, voit mennä (vapaaehtois)työhön ko.alan järjestöön.

 

["susu"]

Kiitos vastauksesta!

No heitetääs tähän näin että: 10v suonensisäsiä ja muutakin. + varkauksia + kai yksi petos kun sormia katkottu sen tai velkojen vuoksi + pahoinpitelyjä harvemmin mutta esim. yksi puukotus on taustalla.

Niin ja tämä on siis edelleen vaan ihan kuviteltu tilanne?

Mä sanoisin entisenä narkarina että vuosi kuivilla on vielä aika lyhyt aika. Itse oon ollut nyt 8v kuivilla, ja voisin sanoa että ehkä viimeisen kolmen vuoden aikana en oo enää aktiivisesti ajatellut ja himoinnut huumeita. Vielä vuos sitten saattoi tulla ehkä kerran kuukaudessa jossain vaikeessa tilanteessa mieleen että tekis mieli vetää vedot, mutta nykyään oon jo sitä mieltä että huumeiden käyttäminen enää tässä vaiheessa ois typerää. Mulla on mies, ollaan oltu jo 6vuotta yhdessä, mut hänkin on ex-narkkari niin tavallaan pystymme ymmärtämään toisiamme paremmin tässä riippuvuus-asiassa. Kyllä, katson edelleenkin että olen riippuvainen, ja tulen loppuelämäni olemaankin. Siitä tiedän että yksikin pieni retkahdus tuhoaisi tämän kaiken. Mun mies on ollut yli 10v kuivilla, hänelle se ois ihan kauhea muserrus jos joskus retkahtaisin. Se olisi hänelle pettämistäkin pahempaa. Mulla on siis paljon pelissä.

Sulle sanoisin että jätä väliin noilla tiedoissa. Kundi on ollut vuoden kuivilla, ja repsahtanut monta kertaa ennenkin? Käkö hän NA:ssa? Onko ollut jossain katkolla tai muuten hoidossa? Mistä tiedät pitääkö hänen raittiutensa? Tietääkö hän itsekään? Oletko valmis elämään koko ajan se pelko perseessä että hän retkahtaa?

 

[vierasa]

raitistunut narkomaani ei halua alentuvasti itseään kohtelevaa "pelastajaa" vaan ihan vain samalla tavoin toivoo tervettä ja hyvää parisuhdetta kuin muutkin. haluaisitko sinä että joku seurustelisi kanssasi vain kokeakseen itsensä pelastajaksesi? et varmastikaan.

jos haluat narkomaaneja auttaa, voit mennä (vapaaehtois)työhön ko.alan järjestöön.

Niin tässä on tosiaan sekin, että jos se narkkari on jo raitistunut niin eihän hän mitään pelastajaa tarvi. Jos haluaa ruveta pelastajaksi niin pitäs ottaa mies, joka on edelleen aktiivikäyttäjä ja yrittää sitten rakkaudella saada se lopettamaan käyttö. Kuulostaa vuosikymmenen huonoimmalta idealta.

 

[matrjoshka]

En haluaisi edes tutustua. Ihminen joka joskus on aloittanut huumeiden käytön on vastenmielinen, tyhmä, suurimmassa osassa tapauksissa tämmöinen elämänkoululainen jollaisia en halua ympärilleni myrkyttämään minun elämääni ja mielenrauhaani.

 

["vierailija"]

Olen rakastunut ja rakastanut silloista huumeiden käyttäjää. Hän kyllä pääsi niistä melko nopeasti irti, kun alettiin olla yhdessä.
Meillä oli hyviä vuosia, mutta kun erottiin niin hän luisui takaisin siihen maailmaan.

 

[vierasa]

Kukaan normaalijärkinen ei lähtisi varta vasten etsimään narkkaria puolisokseen, että voi parantaa sellaisen. Se on sitten eri asia, jos sattuu rakastumaan ihmiseen, joka on narkkari.

 

[Akaatti]

En haluaisi edes tutustua. Ihminen joka joskus on aloittanut huumeiden käytön on vastenmielinen, tyhmä, suurimmassa osassa tapauksissa tämmöinen elämänkoululainen jollaisia en halua ympärilleni myrkyttämään minun elämääni ja mielenrauhaani.

Minä en ainakaan koe olevani muita parempi ihminen, jotta voisin tuomita muiden elämän ja haukkua huumeiden käyttäjät tyhmiksi ja vastenmielisiksi.

Moni huumeidenkäyttäjä on ihan normaalin oloinen ja yhtä mukava kuin kuka tahansa muukin ihminen. Ei huumeiden käyttö tee ihmisestä automaattisesti mitenkään vastenmielistä ihmistä.

Sitten aloittajan kysymykseen, minua ei häiritsisi jos mies olisi huumeidenkäyttäjä tai siis tämän vuoksi en suhdetta jättäisi aloittamatta jos mies muuten olisi minun makuuni. En koe itsekään olevani täydellinen ihminen enkä muutenkaan koe oikeaksi jättää tutustumatta johonkin ihmiseen jos hänellä on joku ongelma, josta voidaan kyllä mahdollisesti päästä eroon jos hän niin haluaisi. On myös paljon huumeidenkäyttäjiä, joille huumeet eivät ole ongelma vaan on pikemminkin vain viihdekäyttöä samalla tavoin kuin joku muu käy baareissa ja juo lasin viiniä.

 

[kelpaa ainakin mulle]

Mulla miehenä ex-narkkari, 3 vuotta ollut kuivilla, käyttänyt kaikkea, enimmäkseen kuitenkin subutexiä.

 

["Vierailija"]

Tunteet eivät katso menneisyyttä, joten ehkä voisin rakastua, mutta en antaisi tunteille valtaa, eli en lähtisi suhteeseen ikimaailmassa. En tosin usko, että edes rakastuisin.
Olen nähnyt kyseistä maailmaa aika läheltä, ja kyllä se niin on, että usein retkahtavat uudelleen ja jos eivät, niin se on suuri asia siellä taustalla olemassa. Sitäpaitsi narkkaaminen vaikuttaa ihmiseen. Ei ne vaikutukset siihen lopu, kun narkkaaminen lopetetaan, näethän kunnon alkoholististakin, että hän on juonut vaikka olisikin lopettanut.

Jos siis kyse nimenomaan narkkaamisesta ja vankilatuomiosta, joku satunnainen viihdekäyttö tms. asia erikseen.

 

[ap.]

Rakastua - kyllä. Mielestäni ihmisen sisin ja luonne ennemmin kuin menneisyys ja tausta on asioita joihin rakastutaan, mutta en välttämättä voisi alkaa suhteeseen.
Ja suhteeseen alkaminen taas riippuisi siitä olisiko mies hakeutunut hoitoon ja alkanut parantaa itseään/ollut tovin kuivilla jo ennen kuin tapasimme. Mikäli ei, niin en lähtisi koko homman. Kenenkään nk rakastaminen ehjäksi ja terveeksi on asia joka kuuluu Not gonna happen-kategoriaan.

Luultavasti ajattelisin asiaa eniten siltä kannalta että mun kumppanin täytyisi kuitenkin olla turvallinen isä(tai äiti)puoli mun lapselle, enkä jotenkin näe että narkomaani - edes alkumetreillä kuiville räpiköivä olisi kaikkein paras henkilö.


Ja saattais vaikuttaa sekin miten paha huumeongelma olis, tai lähinnä se suonensisäisten käytön aktiivisuus mietityttäis.

Kiitos vastauksesta!

 

[ap.]

jos sen miehen nimi alkaa v:llä, niin kannattaa miettiä kahdesti vähintään.Itse en alkaisi enää minkään sortin ongelmatyypin kanssa mihinkään, parempi pelastaa itsensä. EX- narkkari on ihan yhtä epäluotettava ja itsekäs.kuin käyttäjä. Exällä on jonkinlainen persoonallisuushäiriö, liekö huumeiden aiheuttamaa vai "ominaisuus", mene ja tiedä.

Ei ala v:llä ja ihan suoraan sanoen en rupea edes sanomaan että millä kirjaimella alkaisi, koska ei se kuulu kellekkään ja sitten se juttu menee lapselliseksi arvausleikiksi jossa ei ole mitään järkeä ja koko keskustelusta katoaa se idea..

Mutta niin omastakin eksästä samanlaisia kokemuksia ja hän ei ees käyttäny varsinaisia huumeita. Lääkkeitä vaan ja alkoholia, eli sekakäyttöä... mut nuppi sillä tuntu pahemmin sekasin olevan, kun tällä yhellä narkilla.

Et mie sanosin sulle että mulle, et kysymys on molemmista. Kummallakin jätkällä paska luonne, mutta tuo ainanen sekakäyttö ja huumeidenkäyttö on myös turmellu aivoja, joten sen takii hermot menee helposti ja voi olla arvaamaton. Eksäni kärsi myös sekakäytön seurauksena vakavasta unettomuudesta ja masennuksesta. Tällästä se aivoille tekee, tuhoaa niitä... ei tarvii ees suonensisäsii välttämättä vetää, jotta on aivot paskana.

 

[ap.]

Mietti se kyl joskus et alkais vetämään piriä, eksä siis... luojan kiitos tais jäädä kyllä sekin tempaus tekemättä!

 

[joki]

[QUOTE="Vierailija";29263379]Tunteet eivät katso menneisyyttä, joten ehkä voisin rakastua, mutta en antaisi tunteille valtaa, eli en lähtisi suhteeseen ikimaailmassa. En tosin usko, että edes rakastuisin.
Olen nähnyt kyseistä maailmaa aika läheltä, ja kyllä se niin on, että usein retkahtavat uudelleen ja jos eivät, niin se on suuri asia siellä taustalla olemassa. Sitäpaitsi narkkaaminen vaikuttaa ihmiseen. Ei ne vaikutukset siihen lopu, kun narkkaaminen lopetetaan, näethän kunnon alkoholististakin, että hän on juonut vaikka olisikin lopettanut.

Jos siis kyse nimenomaan narkkaamisesta ja vankilatuomiosta, joku satunnainen viihdekäyttö tms. asia erikseen.[/QUOTE]

Jos on raitistunut, ei ainoastaan lopettanut, niin ei se asia enää siellä taustallakaan ole. Retkahtamisriski on, mutta raitistunut on minusta yhtälailla tavallinen kuin sellainen joka ei ole käyttänyt. Psyykeen kolhuistakin voi parantua täysin, psykoterapia yksi vaihtoehto ja jos tulee uskoon niin Jeesus eheyttää myös mielen, samoinkuin vapauttaa riippuvuudesta.

 

[ap.]

En ikinä en koskaan. Aina se repsahduksen vaara. Eikä mieltäni muuta mitkään selityksen. Isäni oli koko ikänsä narkkari, alkoholisti ja sekakäyttäjä. Nähnyt melkoisen kirjon sitä elämää. Sinnitellään pinnalla hetken kunnes kaikki taas romahtaa.
Saatto hoidossakin loppumetreillä mietti että pitää olla hoitajien kanssa hyvää pataa että kiska pysyy auki. Tarkoitti morffaa. Ei kivulla niin väliä kunhan morffaa tulee tokaisi. Oujee.
No lähti onnellisena morffa huuruissa.

Kiitos vastauksesta!

Ymmärrän hyvin kantasi...

Ei saisi nauraa, mutta kerran itsekin naurat niin ei varmaan haittaa että pistän perään vielä samanlaisen hymiön.

 

[ap.]

Sä et edes oikeasti ole parisuhteessa narkkarin kanssa vaan sulla on sellainen fantasia, että sinun rakkautesi pelastaa narkkarin. Kyllähän siinä on silloin kyse juurikin sinusta, ei siitä narkkarista, koska se narkkari on täysin hypoteettinen olento tässä vaiheessa.

Sinä olet sairas ihminen. Samoin inhottava. Ja sulla on selkeesti joku ongelma kun viestejäs lukee. Olla jatkuvasti inhottavana ja vastarannankiiskinä...

Homman nimihän on se, että sinulle tai kellekkään muulekkaan ei ole missään vaiheessa kuulunut onko henkilö edes todellinen! eikä se sulle kuulukkaan, eikä sillä ole mitään merkitystä. Me tässä keskustellaan vaan tästä asiasta että voisitko seurustella ex narkkarin kanssa vai et.

Sinä et tee tällä tiedolla mitään onko se henkilö todellinen vai ei. Se on minun henkilökohtainen asiani.

Ja tuota en edelleenkään kuvittele _kirjaimellisesti_ rakkauteni pelastavan ketään? en minä tyhmä ole. Onko nyt pakko tarttua ns. lillukanvarsiin ja maalata tästäkin asiasta negatiivinen!? halusin että voisin olla tukena ja olisin tyytyväinen jos rakkauteni auttaisi häntä myös. Ymmärrätkö? noh, kaikkia ihmisiähän ei voi saada ymmärtämään kun on silkka mahdottomuus tulla edes kaikkien kanssa toimeen! sinä taidat olla juuri sellainen. että me emme oikeen toimeen tulisi. niin, mutta sanon nyt kuitenkin vielä tässä sulle/ihan kaikille ettei asiaan tarviis enää palata että EN kuvittele rakkauteni pelastavan ketään, mutta kuvittelen että se voisi olla apuna siinä kun hän tekee työn ite! tajuatko.

et voi olla tajuamatta. nyt enää.