Vuodatusta työpaikka-asiasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sori
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sori

Vieras
Tällä on pitkä historia tällä jutulla. Mä olen ollut jo vuosia samassa työpaikassa määräaikaisena sijaisena. Työt ei varsinaisesti ole mitään pätkätöitä, vaan jatkuu aina katkotta eli saan jo pitää kesä- ja talvilomat jne. Eli tilanne ei ole niin huono kun monella muulla, tiedostan sen kyllä.

Sain muutama vuosi sitten lapsen. Pomo taktikoi äloman kanssa niin, että katkaisi yhdeksi päiväksi työsuhteen, eli menetin lomaoikeudet (sain toki lomat rahana, mutta olisin halunnu pitää ne ennen älomaa) ja palkallisen äloman eka kuukaudet. Kun sanoin tästä, että ei ole reilua, niin pomo suuttui ja kantaa edelleen kaunaa. Nyt tuosta on siis jo aikaa ja oon ollut jo pitkään töissä loman jälkeen. Ongelma on se, että pomo kantaa edelleen kaunaa siitä, että yritin pitää puoliani.


Paikkoja on ollut auki kolmeen kertaan, mutta mua ei ole valittu, vaikka olen pisimpään talossa ollut sijainen. Viimeksi jopa työkaverit keräs nimilistaa mun puolesta niin pomo vaan nauroi räkäsesti, että eikös se ole niin, että te ette päätä, hän päättää.

Jatkuvasti pientä piikittelyä pomon suunnalta mulle, ikäviä työvuoroja, joita vielä vaihtelee mielensä mukaan, kun koitan sanoa vastaan kommentti on vaan "sä olet sijainen, sulla ei ole vaihtoehtoja" :(
On jopa puuttunu mun ulkonäköön, vaikkei se työntekoon mitenkään vaikutakaan.

Asun syrjäseudulla eli työpaikan vaihtaminen ei ole oikein mahdollista. Ja mun on pakko käydä töissä, koska miehellä ei ole kun keikkatöitä tällä hetkellä ja jos mä jään pois niin mähän saan karenssia, eikös? Tuntuu vaan, että työasioita murehtiessa menee yöunet (tai on menny jo), mielenterveys ja koko elämisen ilo :(

Anteeks pitkä sepustus, toivottavasti edes joku lukee. On pakko saada johonkin purettua.
 
Voi että kun ikävä tilanne. Oletko liitossa, saisko sieltä apua ja tietoa mahdollisista oikeuksista? Käsittääkseni pisimpään ollut sijainen jota jatkuvasti käytetään kuuluisi palkata jos vakipaikka aukeaa. Itsekin pienen paikkakunnan pätkätöissä kulkevana tiedän kyllä tunteen. Täällä vaan ei ole vakipaikkoja avautunut tai avautumassakaan useampaan vuoteen :(
Tsemppiä!!
 
Ota yhteyttä luottariin, liittoon tai jos et kuulu niin työsuojelupiiriin.

Ei tuo kyllä asiallista käytöstä ole, mä olisin siihen jo puuttunut jos tulisit juttusille. :hug:
 
[QUOTE="meirami";22268728]Voi että kun ikävä tilanne. Oletko liitossa, saisko sieltä apua ja tietoa mahdollisista oikeuksista? Käsittääkseni pisimpään ollut sijainen jota jatkuvasti käytetään kuuluisi palkata jos vakipaikka aukeaa. Itsekin pienen paikkakunnan pätkätöissä kulkevana tiedän kyllä tunteen. Täällä vaan ei ole vakipaikkoja avautunut tai avautumassakaan useampaan vuoteen :(
Tsemppiä!![/QUOTE]

Sopivin valitaan, pomo on oikeassa. Työsuhteen pituus ei ole automaattinen peruste valita tai olla valitsematta. Mutta jos olisit sopivin, tuon voisi kyseenalaistaa?
 
Mulla samat fiilikset. Mäkin ollut tuolla sijaisena jo toista vuotta, mutta en saa koskaan vakipaikkaa. Ihan uusi ihmisiä otetaan vakihommiin, mun ohitseni. Muutenkin tuntuu, että ei mua edes arvosteta tuolla. Pitää joustaa ja joustaa, ja niin olen tehnytkin, mutta silti ei kiitosta eikä mitään muutakaan kuulu. Jos yritän pitää puoliani, saan kuulla siitä iän kaiken. Ihan kuin mulla ei olis edes ihmisarvoa. Jonkinsortin työpaikkakiusaamistakin on.
Ja niin, sama ongelma mullakin.. pienet piirit, lähistöllä ei ole muutakaan työtä. En kuitenkaan haluaisi alkaa ajamaan työmatkaa, joka olisi 80 kilometriä suuntaansa :(
Mäkin joka ikinen päivä mietin, joko annan periksi ja haen sairauslomaa. Töissä oleminen ahdistaa, töihin meneminen ahdistaa, vapaapäivänä ahdistaa. En pysty enää kunnolla nukkumaan, itkettää koko ajan, en jaksa mitään.
 
E n kyllä suosittele luottamusmiestä, liittoa tms. menee maine. Meidän duunissa yks määräaikainen teki niin, ja heti kun mahdollisuus vain tuli, niin potkun sai persuksiin.
 
[QUOTE="ltm";22268733]Ota yhteyttä luottariin, liittoon tai jos et kuulu niin työsuojelupiiriin.

Ei tuo kyllä asiallista käytöstä ole, mä olisin siihen jo puuttunut jos tulisit juttusille. :hug:[/QUOTE]

Sillon kun tuo loma-asia oli ajankohtanen, puhuin siitä kyllä luottamusmiehen kanssa, mutta ei mula ollut sillon vaan energiaa lähteä riitauttamaan asiaa. Nytkin oon koittanut vaan niellä kaiken ja välttää konfliktitilanteita niin, etten joudu pomon kanssa tekemisiin. Olen koittanut ammentaa positiivista energiaa muista elämän osa-alueista. Onhan mulla kotiasiat kunnossa jne. mutta nyt vaan tuntuu, että työjutut ottaa pään sisällä yliotteen :'(

Ja mitä tähän tän hetkiseen "kiusaamiseen tulee", niin pomo on työkavereiden kuullen korrekti ja asiallinen, nälvii ja piikittelee vaan sillon kun ollan kahden. Eli mun sana hänen sanaa vastaan, hänellä auktoriteettiasema, eli... Ei varmaan auta inistä.

Sanoin jo miehelle, että otan loparit, mutta hän kauhistui ajatusta. Ja kyllähän mä itsekin tiedän, että mun palkka todella tarvitaan talouden pyörittämiseen. Ei vaan tahdo jaksaa enää :'(
 
[QUOTE="asiantuntija";22268778]E n kyllä suosittele luottamusmiestä, liittoa tms. menee maine. Meidän duunissa yks määräaikainen teki niin, ja heti kun mahdollisuus vain tuli, niin potkun sai persuksiin.[/QUOTE]

Teillä ei sitten ollut ihan asiasta perillä oleva luottari. Asioita voi hoitaa muutenkin kuin kiukuttelemalla, ja jos ltm pyytää vuosittain esim henkilöstösuunnitelman, tiedetään missä mennään.

Henkilöstöhallinnon kanssa kannattaa pysytellä hyvissä neuvotteluväleissä, asioiden hoitaminen on helpompaa kaikille.
 
Sillon kun tuo loma-asia oli ajankohtanen, puhuin siitä kyllä luottamusmiehen kanssa, mutta ei mula ollut sillon vaan energiaa lähteä riitauttamaan asiaa. Nytkin oon koittanut vaan niellä kaiken ja välttää konfliktitilanteita niin, etten joudu pomon kanssa tekemisiin. Olen koittanut ammentaa positiivista energiaa muista elämän osa-alueista. Onhan mulla kotiasiat kunnossa jne. mutta nyt vaan tuntuu, että työjutut ottaa pään sisällä yliotteen :'(

Ja mitä tähän tän hetkiseen "kiusaamiseen tulee", niin pomo on työkavereiden kuullen korrekti ja asiallinen, nälvii ja piikittelee vaan sillon kun ollan kahden. Eli mun sana hänen sanaa vastaan, hänellä auktoriteettiasema, eli... Ei varmaan auta inistä.

Sanoin jo miehelle, että otan loparit, mutta hän kauhistui ajatusta. Ja kyllähän mä itsekin tiedän, että mun palkka todella tarvitaan talouden pyörittämiseen. Ei vaan tahdo jaksaa enää :'(

Tietääkö työkaverit tuosta? Voisihan sitä koittaa niin että et jää yksin pomon kanssa. Tai joka kerta kun jäät ja veetuilu alkaa, sanot asiallisen napakasti että tuo ei ole asiallista esimiehen käytöstä ja haluat sen loppuvan. Merkkaa nämä kerrat ja huomautuksen kalenteriin tms itsellesi muistiin, niistä voi huomauttaa vaikkei todistajia olekaan. Onko esimiehen esimies tietoinen alaisensa käytöksestä? Sekin voi olla yksi keino saada tuo loppumaan, kun ilmoittaa ettei aio sietää huonoa käytöstä.

Tai luottari voisi jutella tuon esimiehen kanssa. Tai ylempi pomo voisi muistuttaa kaikkia alaisiaan korrektista käytöksestä (jos on fiksua porukkaa).

Toivottavasti saat asiaa parempaan suuntaan! Yleensä vaan nuo pikkupomot tuppaa olemaan hankalia niin kauan kun niille sen sallii :( Tuo on vaan pian sellainen asia, että se kuuluu sekä luottarille että TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE (joka lain mukaan kuuluu olla kaikilla työpaikoilla).

:hug:
 
[QUOTE="onneton";22268756]Mulla samat fiilikset. Mäkin ollut tuolla sijaisena jo toista vuotta, mutta en saa koskaan vakipaikkaa. Ihan uusi ihmisiä otetaan vakihommiin, mun ohitseni. Muutenkin tuntuu, että ei mua edes arvosteta tuolla. Pitää joustaa ja joustaa, ja niin olen tehnytkin, mutta silti ei kiitosta eikä mitään muutakaan kuulu. Jos yritän pitää puoliani, saan kuulla siitä iän kaiken. Ihan kuin mulla ei olis edes ihmisarvoa. Jonkinsortin työpaikkakiusaamistakin on.
Ja niin, sama ongelma mullakin.. pienet piirit, lähistöllä ei ole muutakaan työtä. En kuitenkaan haluaisi alkaa ajamaan työmatkaa, joka olisi 80 kilometriä suuntaansa :(
Mäkin joka ikinen päivä mietin, joko annan periksi ja haen sairauslomaa. Töissä oleminen ahdistaa, töihin meneminen ahdistaa, vapaapäivänä ahdistaa. En pysty enää kunnolla nukkumaan, itkettää koko ajan, en jaksa mitään.[/QUOTE]

Varmaan kirjoituksen viimeinen kappale kertoi, miksi sinua ei valita vakituiseksi. Kaikki mitä kerrot tuo esiin jo useampia syitä, missä ne syyt piilevät. Et ole työnantajalle mikään mielenkiintoisin vaihtoehto ja se varmasti näkyy myös työyhteisössä. Ikävää sanoa näin, mutta toisaalta se on myös kerrottava, eikä ja vain sympatisoitava ja annettava vääriä signaaleja. Ainoastaan tämän tiedostaminen avaa silmät ja saa ihmisen miettimään asioita myös niiden toiselta puolelta ja korjaamaan omaa asennettaan ja ehkä muitakin valmiuksia päästä eteenpäin urallaan.
 
Nykyinen luottamusmies (eri ihminen, kun se, joka oli luottarina sillon älomajupakan aikaan) on puhunut pomon kanssa esim. mun ulkonäköön puuttumisesta. Pomo kiistää kaiken, kuinkas muuten. Pitääkö mun ottaa kännykkä tai sanelukone taskuun ja nauhottaa joku dialogi, että saan todisteita. Vai pitääkö vaan kärsiä kaikessa hiljaisuudessa ja joku päivä seota totaalisesti, kun kuppi menee lopullisesti nurin.
 

Yhteistyössä