Vuodot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lotta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Heippa kaikille pitkästä aikaa!

Täällä on vuodot kokonaan loppunu ja menkkoja ootellaa. Vaikka aloinki jo miettii että jaksaako sittenkää oottaa niitä yhtiä menkkoja ennen ku alkaa yrittää uutta raskautta. Ku kävin juuri lääkärillä ja kysyin mitä mieltä se on niin se sano että ei tarvi välttämättä oottaa että uusi raskaus ei ala jos vielä edellisestä on jotenki paikat ""vinksallaa"" ja vaikka tulis heti raskaaksi niin kyllä sen lasketun ajan pystyy hyvin nykyaikana laskee. Että on sen verran paljon tekniikka kehittyny, ennen vanhaanhan se oli ihan eri juttu, ku ei ollu niin hyviä ultra laitteita yms.

Se katso sitten tuonne alapäähän ja totesi että kaikki on tullu pois ja kaikki on ok. Puhuttii sen kans kauan noista tutkimuksista. Ja se laitto mulle sitten lähetteen gynekologin vastaanotolle että aletaan tutkii miks jo kolmas raskaus menee kesken. Ainaha siihen ei löydy mitään selitettä eikä vikaa. On vaan huonoa tuuria. Niin se tuoki sano. Toivottavasti pääsen pian sinne tutkimuksii niiin ei tarvi ootella. Ja se sano että vaikka tulisinki raskaaksi nytten ennen sitä gynekologia niin on hyvä kuitenki käydä siellä niin seurataan tarkkaa sitä raskautta. Tulipa tässä tekstiä. Hyvää päivänjatkoa teille kaikille! Ja voimia elämään.

ps. olisi kiva kirjoitella teidän kanssa täällä ketjussa kun on nyt vähä tutustunut. Vaikkaki onki odottajien puoli. Mutta kyllähä meki odotetaan että millon alkaa uusi raskaus joka menisi hyvin loppuu saakka ;)
 
Tessa: Se on tosi hyvä merkki, että vuoto on loppunu! Täällä peukut pystyssä!

KAisa: Voi kun kiva lääkäri sulla! Mä oon miettiny, et käskeekö nuo vanhat gynet vaan odotella ne menkat, ja nuoremmat ei? Oliko sulla minkä ikänen tohtori? Mulla oli viime keskenmenossa nimittäin ihan kamala lääkäri(todella ilkeä), joka sanoi mm. että odottele nyt ainakin parit kuukautiset, kun ei sun pää kumminkaan kestäis uutta keskenmenoa vielä jne... Eli onkohan niillä noita ""omia syitäänkin"" noilla joillakin...
 
Melinda*: Voi olla että vanhemmat gynet käskee ootella ne menkat ku niille on jääny päähän se että pitää oottaa. Nuoremmat ei sit niinkää. Tuo lääkäri on jotai 33-38w. Ellen kovin pahasti arvele väärin. Mutta oikein kiva ja asiallinen oli, ekaa kertaa tapasin hänet. Ompa kauhee lääkäri ollu sulla, heti niinku se tietäis että sulle tulee vielä keskenmenoja. Inhottavaa. Eiköhä ne yhtää aattele sitä potilasta ja vielä ku on kyse km:sta niin tuntuis että ne tietää kuinka vaikeaa sitä on ja mitä paljon sitä asiaa suree ja sitten ne vaan laukoo tuollaisia asioita. Mistä hyvinkin moni loukkaantuu ja pahoittaa mielensä enempi vaa. Joillekki lääkäreille tekis mieli sanoo suorat sanat että haista *****!! Mutta onko ne sitten erilaisia täällä pienissä kaupungeissa (missä ite asun) ja jossain isommissa? Tieten poikkeuksia löytyy aina. Mutta täällä ""maalla"" ne voi olla mukavampia ja ystävällisimpiä. Oon kuullu muiltaki tätä että kait siinä on jotain perää. Mutta jokaisella kuuluisi olla mukava ja asiallinen lääkäri!!
 
Heips,
kannatan kaisan ajatusta, että jatketaan täällä kuulumisten vaihtoa. Ja ollaanhan me sitten myös apuna, jos joku muu joutuu samaan tilanteeseen tai on epävarma vuodoista. Niin jo tänne jotenkin leimauduin.

Kaisa: kuulosti mukavalta gyneltä. Minullakin mukavia kokemuksia takana sekä yksityisellä että julkisella puolella. Tosi hyvä, että seurataan ja tutkitaan kunnolla. Että säästyisi se neljäs. Mutta ainakin raskaaksi tulo on mahdollista. Sitä itsekin ajattelen, että positiivista on, että puolen vuoden sisällä olen ollut kahdesti jo raskaana. Toivoa siis vielä on.

Minäkään en ajatellut odottaa niitä kuukautisia, mutta kun tätä tiputtelua (nyt jo erittäin vähäistä, mutta havaittavaa kuitenkin, suojalla tosin pärjää) vielä on, niin petihommiin ei ole uskallettu. Enkä edes uimaankaan. Kai ainakin näin ajoissa keskenmenneen tapauksessa voi aloittaakin samantien. Minullekin viimeksi gyne sanoi, että ei se mikään ehdoton juttu se yhden kierron odotus ole.

Mulla vähän ajatus pätkii, joten unohdin varmaan jotain kommentoida, mutta se on tämä loppuviikon väsymys... nyt lenkille!
 
No Tessalle unohdin kommentoida!

Toivotaan tosiaan, että tuo on vain ""säikähdys"", kuitenkin aika vähäiseltä kuulostaa. Mutta kyllä se takaraivoon jää. Minulla ekassa km:ssä tuli ihan vähäistä kirkasta veristä vuotoa rv 6+2 ja tietysti sitten pelästyin. Neuvolaan soitettaessa sanoivat, että voi olla normaalia tai voi olla olematta - ei voi tietää. No, varhaisultrassa sitten vasta tilanne selvisi. Tuo vuoto aiheutti kuitenkin sen, että olin jo henkisesti valmistautunut (osittain) jo km:äänkin. Eli ei sitä mielestä pois saa, kun kerran pelko tulee.

Mutta kuten sanottua, sinulla tosi vähäistä, joten uskotaan ja toivotaan, että vain säikähdys! Kertoilehan sitten kuulumiset.
 
Joo, jatketaan vain täällä, kun tänne jumitettiin. Kyllä me kohta sitten taas tänne kuulutaan ihan oikeastikin. Ja kuten mie jo sanoikin, niin ollaan sitten tukiryhmänä tiputteluvuotojuttujen kanssa hermoileville. Ja Melinda onneksi jatkaa onnellisesti odotusta, joten on meillä esimerkki harmittomastakin vuodosta.

Oma vuoto on jo hiipumaan päin, että saapi nähdä kuinka kauan tätä jatkuu. Päätin sitten jatkaa heti sekstailua, kun vuoto vaan loppuu. Tässä alkaa olemaan niin pitkä tauko sillä puolella, että alkaa pitkästä aikaa ihan oikesti tekemään mieli. Mikäs sen mukavempaa.
 
Nostelen tätä meidän ketjua.

Lotan kanssa samat tuntemukset täällä. Aamulla teen vielä raskaustestin (suosittelivat ainakin edellisessä km:ssä, että jonnin ajan kuluttua testaa, että näyttää negaa, ettei mitään ole jäänyt) ja jos se on täysin puhdas ja vuoto ei uudelleen ala, niin huomenna lauantain kunniaksi sitten piiitkän tauon jälkeen petipuuhiin :-)

Minulla tarkastuskäynti gynelle vasta reilun viikon päähän, joten sitä ennen vain luotettava omiin arvailuihin, että kaikki ok ja uusi yritys voi alkaa...

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Hei kaikille ja aluksi suuri osanotto niille, jotka ovat kokeneet keskenmenon. Olen ajoittain lukenut tätä palstaa ja tiedän tunteen. Sain itse kesäkuussa keskenmenon viikolla 12. Silloin oli pitkään ollut tunne, ettei kaikki ollut kunnossa. Nyt uusi raskaus menossa ja viikolla 8 alkoi eräänä iltana verensekainen vuoto. Säikähdimme mieheni kanssa tosi paljon. Seuraavana päivänä soitin neuvolaan, josta sanottiin, ettei kuullosta vielä hälyyttävältä. No pientä vuotoa seurasi monena aamuna, lähinnä wc-käyntien yhteydessä pyyhkiessä. Yritin saada aikaa ultraan yksityiselle, koska muuten ultra vasta tällä viikolla. Aikoja ei kuitenkaan ollut, joten päätin odottaa. Jos tulee keskenmeno, niin en voi asiaan vaikuttaa.

Pelonsekaisin tunteen menin sitten eilen ensimmäiseen ultraan. Kerroin sairaalassa vuodoista ja oli kyllä jännä hetki, kun tutkimus aloitettiin. Samantien tämä ihana nainen sanoi, että kyllä täältä joku saatiin heti näkymään. Oli kaksi kättä ja kaksi jalkaa ja sydän löi ja tuo pieni olento liikutteli itseään. Melkoinen hetki. Halusin kertoa, että vaikka pientä vuotoakin on, voi kaikki silti olla hyvin. Toivon kaikille onnea yritykseen ja onnea raskauteen. Välillä on vaikeaa, mutta kyllä se onni osuu kohdalle.
 
Hei,
ihana tarina Happy ja antaa valoa kaikille. Tai ehkä on väärin sanoa ihana tarina, kauheaahan tuo on ollut, mutta ainakin loppu on kiva. Onnea paljon sinulle raskauteen ja kiitos tarinasta!

Tuolta kermit-ketjun puolelta laitan tähänkin vinkiksi linkin Eve Hietamiehen lehtijuttuun, jossa 9 keskenmenon jälkeen lääkityksen avustuksella syntyi terve lapsi. Eli tässä ollaan vielä ihan ""vihreitä"". Huh,
http: //www.apu.fi/ihmiset/article122469-1.html

Kaikille voimia pimenevään syksyyn!
 
Niin, omaa napaa vielä sen verta, että eilen sitten otin kaiken taas elämästä irti. Eli raskaustesti (acon) näytti täysin nollaa ja vuoto on loppunut, joten yli kuukauden tauon jälkeen seksi maistui :-) Ja sitten vielä menin uimaankin. Ai kun teki hyvää.
 
Täällä alkaa vuoto vedellä viimeisiään, että varmaan viikonloppuna viimeistään voisi alkaa petipuuhat, jos hyvin käy.

Olo ei ole enää yhtään raskautunut, oikeastaan olen ihan nauttinutkin olostani. Olenkin tässä miettinyt, että on todella väärin sellaisille, jotka saavat keskenmenoja, että joutuvat sitten vielä moninkertaisesti kokemaan nuo alkuraskauden väsymykset ja äklötykset, kaiken sen muun lisäksi.

Kyllä tässä on ihan ok olo. Itse en jotenkin pysty suremaan menetystä, en koe sitä sellaisena. Mutta mun päällimmäinen tunne on epäonnistuminen, vaikka järki sanoo, ettei asia todellakaan ole niin. En vielä pysty menemään tapaamaan raskaana olevia ystäviäni, en halua lähteä rääkkäämään mielenterveyttäni.

Täällä voidaan ihan hyvin siis. Äitini tuossa juuri sanoikin, että on se ihan kiva, ettei tule vain noita kevätlapsia, kun syksyllä on niin paljon helpompia horoskooppimerkkiä. Että joku osaa olla optimisti, tai ihan täysi hörhö :)
 
Iltaa kaikki pitkästä aikaa..
Yritin etsiä tätä ketjua eilen mutta en löytäny vaikka menin aina vaan sivuja taakse päin. Hyvä että löyty nyt.
Mä oon jo vähä niinku unohtanu koko km:n. Enkä ole sitä sen enempi miettiny, vaikkaki odottanut kutsua/aikaa sinne gynelle. Menkkoja ei ole vielä kuulunu (eikä tarviskaan). Km:sta aikaa nyt noin 2,5 vkoa. Kyllähä tuo kirpaisee melko lailla, ku tuli tietoo toissa päivänä että mieheni veljen vaimo saa vauvan maalis-huhtikuussa. Ja mun veljen vaimo saa tammikuussa. Pitääpä vaan toivoa itelle samaa onnea!! Ja teille kaikille myös!! Kertokaa vaan kuulumisia, vaikka ei oliskaa niin ihmeellistä!
 
Hei,
Vuoto takana ja elämä edessä=)
Koiran pentumme kotiutui viime viikonloppuna ja siitä on ollut paljon iloa, toivottavasti vielä monen monta vuotta eteenpäin. Aiemmat koirani ovat eläneet 7v (eläinlääkäri käski lopettaa toistuvien virtsakivien takia) sekä vajaa 2v (kuoli synnynnäiseen sydänvikaan=( )

Tänään sitten pääsyttiin miehen kanssa pitkästä aikaa peti puuhiin kun viimisen labran tulos soitettiin ja sanoi arvon olevan alle 1 ja voi jatkaa normaalia elämää. Tarkoitus oli keskeytettyä, joka lipsahti ( tiedän, ettei keskeytettyä saisi käyttää ehkäisynä). Nyt olen miettinyt onko siitä haittaa? Jotku sanoo odottaneensa kierron ja toiset ei.


 
NO niin..nyt asiat vähän eteni ku tuli kutsu sairaalaa gynelle 18.11. Mukava ku pääsi ennen joulua. Nyt mulla on vaan hirvee kurkku kipu ja nenä vähä vuotaa. Kunnon lenssu!
Haniliini: Oon utelias ja kysynki mikä arvo sulla oli alle 1? Mistä labran kokeesta on kyse? Oottako käyny usein muute papa kokeessa? Mä kävin ekaa kertaa toukokuussa ja oli luokka 1 ja puhtausaste 1. Eli normaaleja. Pitääpä jatkaa ruoan laittoa ku potut tuolla kiehuu. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!!
 
Mulla oli tuossa papa käyntejä 6kk välein kun oli luokkaa 2, rakas entiseni antoi lahjaksi pettämisien lisäksi myös kondylooman=/. Noh, olin lisä tutkimuksissa ja ottivat koepaloja ja oli hyvälaatuisia vielä. Nyt seuraava kerta kesällä eli vuoden tauko. Sain tietää kondyloomasta ekassan papassani joka oli 4v sitten.

Raskaus hormoni arvo tmv.. ota niistä selvää. Ultrassa jäi epäselväksi oliko ulkopuolinen vai ei, joten kolme verikoetta takana.

Niin, kuuluuko oikeesti pitää kuukauden tauko? papereissa luki vain ettei saa vuodon aikana.. ja lekuri sanoi että voi jatkaa normaalia elämää. Entä tuo jälkitarkastus, mitä siinä tehdään?

Tiedän olen hieman höpsö, mutten pysy oikeen kärryillä näissä jutuissa kun lekurit selvittää kaiken niin etten ymmärrä mistään mitään. Mulle ne puhui vain että arvo on 17, ja viimeksi ""arvo on 1"".
 
Haniliini: 17 on jo tosi matala(mulla oli viimeks sikiö kuollu kun oli km ja oli vain 70) ja se alle 1 tarkoittaa sitä, että veressä ei oo enää raskaushormoonia... Ne on siis tosi korkeet ne arvot, jos kaikki ei oo tullu pois, mulla oli mm. nyt rv 6 yli 65 000(ja noussu tietty tosta, kun ei mennyt kesken).

Tosta yhen kierron odottamisesta lääkärit sanoo sekä niin, että pitäisi odottaa(mulle sanottu) ja toiset taas sanoo, että ei tarvi. Tuo ilmeisesti se uudempi tieto... Mulle vaan sanottiin joskus kans, että keskenmenon uusiutumisriski suurenee, jos heti tulee raskaaksi, kun kohtu ei oo välttämättä valmis uuteen raskauteen ja toiset taas sanoo, että ei vaikuta siihen. Siis että uus raskaus ei ala, jos kohtu ei oo valmis... Noh, monet ei taida malttaa odottaa, eikä se varmaan oo mikään maailman loppu. Että tsemiä uuteen yritykseen:)
 
Tämä ketju tosiaan välillä katoaa jonnekin, vaikka kuinka olisi kirjoitettu.

Me olemme aloittaneet seksielämän ilman taukoja, tai jos se yksi kerta viikossa on seksielämää :) Melkein silti toivoisin, ettei ihan vielä tärpää, että voisi rauhassa sitten aloittaa uuden raskauden, ilman turhia murehtimisia. Ja vähän on sellaiset fiilikset, että ovis oli ja meni.

Ei tällaisessa ""tavallisessa"" keskenmneossa mitään veriarvoja tarkkailla. Viimeksi kävin jälkitarkastuksessa yksityisellä, kun kunnallisessa oli pahasti kesälomat päällä. Sisätutkimus silloin vain tehtiin ja toivotettiin onnea jatkoon, 60e.

Joopa joo. kyllä tuo keskenmenoa alkaa olemaan taakse jäänyttä elämää. Elämä jatkuu entiseen malliin ja sitten vuoden alusta aletaan masentumaan, jos ei uutta raskautta kuulu. Nythän oli yritystä miltein puoli vuotta takana, mutta toiveikkaana ajattelen keskenmenon jälkeen tärppäävän paremmin. Niin edellisellä kerralla kävi.
 
Hihhei, ketju löytyi taas!

Eilen viimeksi etsin tätä ja mistään en löytänyt. Luulin jo, että tämä on kadonnut ajasta ikuisuuteen.

Mukavaa, että alamme taas olla ""kuivilla"". Itse kävin eilen jälkitarkastuksessa neuvolan suosituksesta, mutta gynen mukaan se ei olisi ollut ihan välttämätöntä. Jokatapauksessa hyvä, että kävin, niin on mieli rauhallisempi. Kaikki siis nyt ok. Ja uutta on jo laitettu yrittäen, viikon päästä sitten näkee, miten ensimmäisen kerran kävi. Mutta totuus on, että ei tässä kannata turhia toiveita herätellä, kun viimeksikin meni se 0,5 vuotta ennen uutta raskautta.

Noista veriarvoista. Minulle vain viimeksi suositeltiin, että teen ihan tavallisen kaupan raskaustestin jonkun ajan kuluttua ja varmistun, että nega tulee. Niin tein sitten nytkin ja puhdas oli. Samaa tietysti kontrolloidaan niillä lekurin testeillä, mutta ilmeisesti harvemmin niin tarkkaan on tarvetta ja turhaakin se normaalitilanteessa taitaisi olla. Mutta toiminta riippunee paljon paikasta.

Nyt kun ollaan pahimmasta taas toivuttu, niin saako kysyä vähän taustoja.

Itse olen pääkaupunkiseudulta, ensimmäistä yritämme ja ikää on 29 v. Työelämää on jo takana useampi vuosi ja kaikinpuolin tilanne olisi erittäin otollinen lapselle. Vaan eihän se sitä kysy...
 
Joo välillä aina menee hukkaa tää ketju, mutta onneks löytyy. Mä oon 22 ja mies kohta 25. Reilu vuosi yritetty ekaa, ja siis kolme km. Tällä hetkellä opiskelen englantii. Asutaa täällä pohjois-pohjanmaalla vai mikä tää nyt onkaa. :)
 
Tervehdys!

Mulla alkoi kirkas vuoto sunnuntaina, kun raskausviikkoja piti olla 8+0. Vuotoa kesti vaan pari tuntia ja loppui kuin seinään, kipuja ei ollut. Ajattelin toiveikkaana, että jospa se johtuisi vaan kuukautisten ajankohdasta.

Maanantaiaamuna kuitenkin soitin terkkariin ja pääsin lääkärille, joka kirjoitti mulle lähetteen naistenklinikalle ultraan ""keskenmeno?"". Naistenklinikalla hoitaja sitten puolestaan ohjasi meidät kätilöopistolle... Nkl:kin olisivat ultranneet, mutta mahdollisessa keskenmenossa kaikki tapaukset hoidetaan kuulema kätilöopistolla. Lisäksi olisin voinut mennä kättärille suoraan, ilman lähetettä, jos olisin tiennyt. Tuollaisissa tapauksissa ei kuulema tarvita lähetettä, eikä ajanvarausta!

Kättärillä pääsin heti ultraan, jossa lääkäri ei meinannut löytää koko kohtua ensin. Oli niin vaikeassa asennossa. Sitten piiiiitkä hiljaisuus (ei oo muuten kiva odotella siinä, kun lääkäri on vaan hiljaa ja tutkii...). Lopulta kysyi ihmeissään, että paljonko niiden viikkojen piti olla?? Hetken ehdin jo toivoa, että raskaus olisikin pidemmällä kuin luulin, mutta lääkärin mukaan vastasi korkeintaan viikkoja 6. Toinenkin lääkäri siihen sitten haettiin ihmettelemään, joka löysi oikean paikan heti ja näytti ja selitti monitorista tosi tarkkaan meille kaiken. Mies oli ihana, istui vieressä ja silitti mun päätä ja oli ihan kauhuissaan mitä mulle tehtiin... (kertoi jälkeenpäin, että miten häntä hirvittää tuo, mitä naiset joutuvat kestämään ja että miksi sen opiskelijankin piti olla mukana..)

Niin, siis tuulimunaksihan se paljastui. Pelkkä sikiöpussi, muttei alkiota.. :( Ja verta kohdussa. Huomenna joudun sitten takaisin lääkkeellisen tyhjennykseen. Onneksi mies tulee mukaan. Olin tosi surullinen ja itkin, mutta paha olo helpotti tosi nopeasti. Ehkä mua lohduttaa se, että meidän vauva ei kuollut mun sisään, sillä mitään alkiota ei koskaan ollutkaan. Luonto vaan huijasi meitä ja olin tavallaan ""valeraskaana"". Onko tää kauhean kylmästi ajateltu teistä?? Kun mies ja ne pari ystävää jotka tiestivät raskaudesta ovat olleet ihmeissään ""kuinka hyvin mä tän otan"".

Ehkä se pahin olo iskee tajuntaan vasta huomenna sen hoidon yhteydessä. Pitää vaan toivoa, että se tepsii enkä joutuisi kaavintaan.

Nyt olen onnellinen, etten ehtinyt kertoa vanhemmilleni vaikka olisin niin halunnut aikaisemmin. Siskoni sai vasta keväällä keskenmenon, juuri kun oli ehtinyt kertoa kaikille rv 12, joten en vaan halua aiheuttaa turhaan pahaa mieltä. Tiedän, että ne murehtisivat ja huolehtisivat itsensä kipeiksi.

Tulipa pitkä vuodatus!! Ainiin, kuten tekstistä tulikin selville, asutaan Helsingissä ja ollaan työssäkäyviä. Minä 28 ja mies 27.

Tsemppiä kaikille keskenmenon saaneille ja onnea kaikille raskautuneille!

 

Yhteistyössä