Yhteishuoltajuus ja isä ei suostu viikko-viikko

[hjk]

Yksinhuoltajuus on helpompaa. Yhteishuoltajana ei voi ilmoittaa lasta edes kouluun tai avata pankkitiliä lapselle tai hankkia passia ilman toisen vanhemman suostumusta. Jos toinen vanhemmista jatkaa elämäänsä ja tapaakin lapsia vähemmän, voi käydä niin, että niiden nimien saaminen on työn ja tuskan takana.

Miksi pitäisi tavata lapsia vähemmän vaikka jatkaisikin elämäänsä?

Voit ilmoittaa kouluun - et erityiskouluun, mutta tavalliseen kyllä. Passin saat vuodeksi, vaikka toinen ei allekirjoittasi ja toisaalta, sitä allekirjoitusta ei ole pakko anella itse, tarvittaessa nimismieheltä lähettävät kirjeen toiselle. Meillä yhteishuoltajuus, mutta isä ei ole tavannut lasta vuosiin. Allekirjoituksia en ole tarvinnut, vain tiliin olisin, mutta avasin sitten itselleni tilin, johon lapsella käyttöoikeus. Eh ole hakenut huoltajuuden muutosta, kun nyt on rauhallista, niin miksi ärsyttää - jos alkaa vaatimuksia kuulua tai tarvin muistasyitä yksinhuoltajuutta (syytä en oel keksinyt), saan takuulla huoltajuuden , sillä isä ei toimi yhteistyössä ja lakiin on kirjattu mm. yhteistyövelvoite.

 

[yh]

Yksinhuoltajuus on helpompaa. Yhteishuoltajana ei voi ilmoittaa lasta edes kouluun tai avata pankkitiliä lapselle tai hankkia passia ilman toisen vanhemman suostumusta. Jos toinen vanhemmista jatkaa elämäänsä ja tapaakin lapsia vähemmän, voi käydä niin, että niiden nimien saaminen on työn ja tuskan takana.

Miksi pitäisi tavata lapsia vähemmän vaikka jatkaisikin elämäänsä?

Ei pitäisi, mutta aika usein käy näin. Mun koululainen ois ihan vapaa tapaamaan isäänsä suht usein, mutta siellä useampi lapsi, taaperoita ja vauva. He ovat usein kipeänä ja sitten sinne ei saakaan mennä jne.

 

[Keittiönoita]

Kaikki erot eivät pääty niin, että haluais asua noin likellä toista osapuolta. Esim. jos pettämistä ollut kuvioissa ja täytyy katsella ex-kumppanin auvoista elämää sen uuden kanssa jne.

Eivät päätykään. Mutta joku väitti, että viikko ja viikko systeemi ei voisi koskaan olla lapselle hyväksi. Kyllä se voi olla ihan hyvä ratkaisu, jos lapsen molemmat vanhemmat ovat valmiit siitä tekemään hyvän ratkaisun.

 

[vieras]

Tuo viikko-viikko systeemi on suoraan sanottuna perseestä, lapsilla pitää olla yksi pysyvä paikka jossa olevat eikä kaksi kotia.

Onko kokemusta?

Mulla on sen verran kokemusta, että siskonlikan kohdalla aikoinaan oli noin ja hyvin toimi. Kahden kodin ulko-ovien välinen etäisyys oli noin 15 metriä, kummassakin kodissa lapsella oma huone jne. Kun lapsi leikki pihalla, oli täsmälleen samat pihakaverit. Kun lapsi oli päiväkodissa, oli täsmälleen sama päiväkoti. Kun lapsi meni kouluun, oli täsmälleen sama koulu ja koulukaverit. Serkkujen luokse oli isän luota 30 metriä, äidin luota vain 20 metriä, mutta mummolaan taas vain 20 metriä, kun äidin luota oli 30 metriä.

Joo,moni tuntuu haukkuvan tuota vaihtoehtoa ja sillä kysyinkin onko tuolla aiemmalla kokemusta asiasta.
Itsellä joten voin vain kertoa kavereiden kokemuksista.
Ja hekin asuvat melko lähellä toisiaan.Päiväkoti ja koulu tulee olemaan sama oli sitten kummalla vaan.
Ja tosiaan molemmat noin halusivat.

 

[ninaTT]

Luin ekaa sivua ja ei voi muuta sanoa ku Tulipa ap:lle rumia kommentteja.

Eikö ap saa olla yhtään vihainen siitä, että toinen vanhempi luistaa kasvatusvelvollisuudestaan?

Toivottavasti saatte asiat sovittua. Ja kuten täällä jo sanottiin; tarjoa miehelle lähihuoltajuutta niin hän ei voi kieltäytyä näkemästä lapsiansa. Jos hän siten suostuisi viikko/viikkoon, niin voitte yrittää sopia niin, että luonapitovähennys kattaisi koko elarin joten sinun ei tarvitsisi maksaa mitään. Mies tietenkin saisi lapsilisät, mutta hänellä olisi sitten suurempi elatusvastuu.

 

[vieras]

Yksinhuoltajuus on helpompaa. Yhteishuoltajana ei voi ilmoittaa lasta edes kouluun tai avata pankkitiliä lapselle tai hankkia passia ilman toisen vanhemman suostumusta. Jos toinen vanhemmista jatkaa elämäänsä ja tapaakin lapsia vähemmän, voi käydä niin, että niiden nimien saaminen on työn ja tuskan takana.

Miksi pitäisi tavata lapsia vähemmän vaikka jatkaisikin elämäänsä?

Voit ilmoittaa kouluun - et erityiskouluun, mutta tavalliseen kyllä. Passin saat vuodeksi, vaikka toinen ei allekirjoittasi ja toisaalta, sitä allekirjoitusta ei ole pakko anella itse, tarvittaessa nimismieheltä lähettävät kirjeen toiselle. Meillä yhteishuoltajuus, mutta isä ei ole tavannut lasta vuosiin. Allekirjoituksia en ole tarvinnut, vain tiliin olisin, mutta avasin sitten itselleni tilin, johon lapsella käyttöoikeus. Eh ole hakenut huoltajuuden muutosta, kun nyt on rauhallista, niin miksi ärsyttää - jos alkaa vaatimuksia kuulua tai tarvin muistasyitä yksinhuoltajuutta (syytä en oel keksinyt), saan takuulla huoltajuuden , sillä isä ei toimi yhteistyössä ja lakiin on kirjattu mm. yhteistyövelvoite.

Niin,nuo kaikkihan johtuu vanhemmista ja kiinnostuksesta lapsiin.Jos jollekin ei sovi,se ei tarkoita että on kaikille huono vaihtoehto tuo viikko ja viikko.

 

[NPOK]

Luin ekaa sivua ja ei voi muuta sanoa ku Tulipa ap:lle rumia kommentteja.

Eikö ap saa olla yhtään vihainen siitä, että toinen vanhempi luistaa kasvatusvelvollisuudestaan?

Toivottavasti saatte asiat sovittua. Ja kuten täällä jo sanottiin; tarjoa miehelle lähihuoltajuutta niin hän ei voi kieltäytyä näkemästä lapsiansa. Jos hän siten suostuisi viikko/viikkoon, niin voitte yrittää sopia niin, että luonapitovähennys kattaisi koko elarin joten sinun ei tarvitsisi maksaa mitään. Mies tietenkin saisi lapsilisät, mutta hänellä olisi sitten suurempi elatusvastuu.

noniin, saatiin aiheen asiantuntija paikalle. keitän kahvia, ja odotan miten keskustelu kehittyy. saa toki hän olla vihainen, mutta miksi kostaa se lapsille? ei aikuinen niin tee.

 

[vieras]

Kaikki erot eivät pääty niin, että haluais asua noin likellä toista osapuolta. Esim. jos pettämistä ollut kuvioissa ja täytyy katsella ex-kumppanin auvoista elämää sen uuden kanssa jne.

Eivät päätykään. Mutta joku väitti, että viikko ja viikko systeemi ei voisi koskaan olla lapselle hyväksi. Kyllä se voi olla ihan hyvä ratkaisu, jos lapsen molemmat vanhemmat ovat valmiit siitä tekemään hyvän ratkaisun.

Just näin.Ja tapauskohtaisia nämä jutut miten onnistuu.Ja kuinka lapset/niiden tapaaminen kiinnostaa vanhempia.

 

[hjk]

Niin,nuo kaikkihan johtuu vanhemmista ja kiinnostuksesta lapsiin.Jos jollekin ei sovi,se ei tarkoita että on kaikille huono vaihtoehto tuo viikko ja viikko.

Siihen en ottanut kantaa, vaan tuohon, että yksinhuoltajuus on "parempi", kuin yhteishuoltajuus. Vaikka jostain syystä kyllä itse nyt vaatisin yksinhuoltajuuden, jos tietäisin, että ukkoa ei kiinnosta, ei tarvitsisi aina asiaa selittää ja sanoa virallisille tahoille, että ihan itse saavat halutessaan ottaa isään yhteyttä, mulla kun ei ole yhteystietoja enää - että semmoinen yhteishuolto meillä.

 

[ninaTT]

Luin ekaa sivua ja ei voi muuta sanoa ku Tulipa ap:lle rumia kommentteja.

Eikö ap saa olla yhtään vihainen siitä, että toinen vanhempi luistaa kasvatusvelvollisuudestaan?

Toivottavasti saatte asiat sovittua. Ja kuten täällä jo sanottiin; tarjoa miehelle lähihuoltajuutta niin hän ei voi kieltäytyä näkemästä lapsiansa. Jos hän siten suostuisi viikko/viikkoon, niin voitte yrittää sopia niin, että luonapitovähennys kattaisi koko elarin joten sinun ei tarvitsisi maksaa mitään. Mies tietenkin saisi lapsilisät, mutta hänellä olisi sitten suurempi elatusvastuu.

noniin, saatiin aiheen asiantuntija paikalle. keitän kahvia, ja odotan miten keskustelu kehittyy. saa toki hän olla vihainen, mutta miksi kostaa se lapsille? ei aikuinen niin tee.

En mä oikein nähny, miten ap yritti lapsille kostaa kun yritti saada isää pysymään alkuperäisessä sopimuksessa ja kantavan puolet vastuusta.

Ap ei vaa ehkä tullut ajatelleeksi kuinka paljon vanhempien riidat vaikuttavat lapsiin, ja että joskus on pakko joustaa vaikka äärimmilleen, lasten takia.

Onhan se jokaiselle shokki kun ei voi luottaa toiseen vanhempaan pätkääkään vaikka ennen kaikki tehtiin yhdessä ja luottamus pelasi.

 

[vieras]

Niin,nuo kaikkihan johtuu vanhemmista ja kiinnostuksesta lapsiin.Jos jollekin ei sovi,se ei tarkoita että on kaikille huono vaihtoehto tuo viikko ja viikko.

Siihen en ottanut kantaa, vaan tuohon, että yksinhuoltajuus on "parempi", kuin yhteishuoltajuus. Vaikka jostain syystä kyllä itse nyt vaatisin yksinhuoltajuuden, jos tietäisin, että ukkoa ei kiinnosta, ei tarvitsisi aina asiaa selittää ja sanoa virallisille tahoille, että ihan itse saavat halutessaan ottaa isään yhteyttä, mulla kun ei ole yhteystietoja enää - että semmoinen yhteishuolto meillä.

Aivan,nämä ovatkin tapauskohtaisia juttuja mikä millekin perheelle erossa sopii.

 

[Keittiönoita]

Luin ekaa sivua ja ei voi muuta sanoa ku Tulipa ap:lle rumia kommentteja.

Eikö ap saa olla yhtään vihainen siitä, että toinen vanhempi luistaa kasvatusvelvollisuudestaan?

.

Tottakai saa olla vihainen. Mutta vihaisena oleminen ei valitettavasti auta siihen, millaisia vaatimuksia toiselle vanhemmalle pystyy saamaan läpi. Tarkoitan siis tilannetta, jossa toinen osapuoli ei vapaaehtoisesti niihin vaatimuksiin suostu.

 

[kiukkuinen äiti]

Luin ekaa sivua ja ei voi muuta sanoa ku Tulipa ap:lle rumia kommentteja.

Eikö ap saa olla yhtään vihainen siitä, että toinen vanhempi luistaa kasvatusvelvollisuudestaan?

Toivottavasti saatte asiat sovittua. Ja kuten täällä jo sanottiin; tarjoa miehelle lähihuoltajuutta niin hän ei voi kieltäytyä näkemästä lapsiansa. Jos hän siten suostuisi viikko/viikkoon, niin voitte yrittää sopia niin, että luonapitovähennys kattaisi koko elarin joten sinun ei tarvitsisi maksaa mitään. Mies tietenkin saisi lapsilisät, mutta hänellä olisi sitten suurempi elatusvastuu.

noniin, saatiin aiheen asiantuntija paikalle. keitän kahvia, ja odotan miten keskustelu kehittyy. saa toki hän olla vihainen, mutta miksi kostaa se lapsille? ei aikuinen niin tee.

Miten ap on kostamassa lapsilleen?

 

[Keittiönoita]

Just näin.Ja tapauskohtaisia nämä jutut miten onnistuu.Ja kuinka lapset/niiden tapaaminen kiinnostaa vanhempia.

Näinpä. Mulla on vasta 22 vuoden kokemus yksinhuoltajuudesta ja 17 vuoden kokemus yhteishuoltajuudesta, mutta luulisin osaavani sanoa jotain näistä asioista Olen nähnyt eronneita vanhempia, joiden kohdalla käytännöllisesti katsoen ikään ei suku huoltajuusmuodosta ja tapaamisista riippumatta. Olen myös nähnyt eronneita vanhempia, joiden kohdalla kaikki sujuu paremmin kuin hyvin. Ja paljon niitä eronneita vanhempia, joiden kohdalla välillä sujuu ja välillä ei.

Sen olen huomannut, että mitä enemmän toiselta vaatii, sitä hankalammaksi tilanne voi muuttua. Toki on niitä lapatossuja, joilta pitääkin vaatia ennenkuin tajuavat, mistä on kyse. Eron jälkeen vaan kukaan ei enää haluaisi kuunnella mäkätystä ja nalkutusta - siitä kun piti päästä erossa eroon - ja naputtaminen asioista voi vain mutkistaa tilannetta.

Ei ole kivaa sekään, että joutuu itse antamaan periksi, kun toinen on jääräpää. Kannattaa kuitenkin muistaa, kenen takia sitä on periksi antamassa. Ei sen jääräpää exän vaan niiden lasten. Joskus se periksiantaminen voi olla se potku, joka muutaman vuoden päästä saa sen jääräpään tajuamaan, miten paljon toinen osapuoli onkaan joustanut, ja huomaamaan, miten typerä itse on ollut. Siinä on kasvun mahdollisuus sille jääräpäälle, jos niin haluaa. Mä kuulun niihin onnekkaisiin, joiden jääräpää exä muutaman vuoden kuluttua erosta tuon asian ymmärsi. Ymmärsi vasta sitten, kun kuunteli kavereidensa juttuja erosta ja eron jälkeisestä tappelusta.

 

[honey82]

kuin jotkut viittii ja haluu vikistä siitä ettei tasapuolisesti lasten kanssa etävanhempi ole..oisivat onnellisia että itte saavat siten enempi lastensa kanssa aikaa :| Tottakai lasten etu vanhempiaan tavata ja aikaa viettää , mutta aika järkkyä et "pakotetaan" toinen vanhempi tapaamisiin ,lapsihan siinä kärsii jos toinen aikuinen huonossa mielentilassa tapaa.
Mun mielestä kunnia asja ja ihana asja et saa huolehtia ja olla lasten kanssa ja nähdä niitten kasvun ja kehityksen . Oma vapaa aika muuten järkättävä. Ei tapaamiset sitä varten ole .
Juuh ,kaikilla ei sukulaisia lähellä jne...eipä oo meilkään ,mutta silti mielipide tämä

 

[Keittiönoita]

Miten ap on kostamassa lapsilleen?

Mä en käyttäisi sanaa kostaminen, mutta kyllä musta tuntuisi tosi pahalta lykätä lapsiani jollekin, joka ei lapsiani halua. Jos exäni olisi aikoinaan sanonut, että ei poikaansa halua luokseen ottaa, en tasan varmasti olisi väkisinkään yrittänyt junnua hänelle tunkea. Musta se olisi ollut väärin lasta kohtaan.

 

[honey82]

samaa mieltä.... :attn:

 

[joanna]

siis toi viikko ja viikko systeemi on ihan hanurista! lapsilla ei ole varsinaista kotia ollenkaan.
ja entäs kun koulut alkaa? vai asutteko samalla alueella?
jokatoinen vkonloppu on parempi vaihtoehto ja sitten voi nähdä myös arkena ja tietenkin lomat puoliksi. että saatte viettää molemmat aikaa lapsienkanssa.
mä olisin vaan tyytyväinen kaikesta ajasta minkä tyttö on mun luonani.

 

[Keittiönoita]

Ap:lle vielä...sulla on ilmeisesti pienipalkkainen työ, kun tarvitset lisätöitä elämiseen? Oletko katsonut, paljonko voisit saada asumistukea? Oletko harkinnut työpaikan vaihdosta? Oletko harkinnut lähtemistä opiskelemaan jollekin paremmin palkatulle alalle? Opiskelu tosin vetää perheen talouden muutamaksi vuodeksi todella tiukille, mutta sen jälkeen tilanne taas helpottaa. Ja voi helpottaa niin paljon, että ei tarvitse mitään lisätöitä tehdä.

Lapset ovat vain vähän aikaa pieniä ja pienet lapset ei kyllä mitään extreme-herkkuja vielä tarvitsekaan. Kun kuopuksesi menee kouluun, vimeistään silloin voisit aloittaa työn ohessa opiskelun.