ylireagoinko; miehen alkoholinkäyttö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nipo täti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="yökyöpeli";28677530]Mä olen aina ihmetellyt tätä hameväen vouhotusta huolissaan olemisesta, kun mies on ottamassa mukia kavereiden kanssa. Siis mistä asiasta noin tarkalleen pitää olla huolissaan? Sen ymmärrän että äiti on huolissaan lapsestaan, mutta en sitä että aikuisesta miehestä pitää ollan yhtään kenenkään huolissaan.

Ainahan sitä ihminen voi jäädä auton alle, joutua ryöstetyksi tai tukehtua hampurilaiseen. Mutta kuinka todennäköistä se on, että tällaista sattuisi? Ei kovin todennäköistä, se vain on fakta. Ja eihän suhteen alkuvaiheessakaan koskaan olla huolissaan, niin miten se kauhea huoli sitten yhtäkkiä alkaa jossain vaiheessa? Miten vaimo ei ollut minusta huolissaan kun emme vielä edes tunteneet toisiamme? Pitäisikö olla huolissaan kaikista kaduntallaajista, jotka käyvät juhlimassa?

Tuo huolissaan oleminen on oikeasti kontrollointia. On helppo kätkeä kontrollointi ”huolehtimiseen”, joka siis näennäisesti on positiivista. Tosiasiassa nämä yöelämän ”vaanivat vaarat” ovat viina ja vieraat naiset. Näitä halutaan kontrollin kautta pyrkiä hallitsemaan.

Jos huoli vaaroista olisi aitoa, tällainen henkilö olisi huolissaan aina kun ei ole miehensä välittömässä läheisyydessä. Pankkiautomaatilla käymiseen liittyy ryöstön riski ja autolla ajaessa liikenneonnettomuuden riski. Maailma on täynnä riskejä, jos tuolle linjalle lähtisi. Sen ymmärrän, että jos puoliso lähtee vaikka kilparadalle kokeilemaan kaverin autoa, niin siitä voisi olla huolissaan.

Toki miehetkin ovat huolissaan vaimon lähtiessä rimpsalle. Mutta miehen puhe tässä on rehellistä. Hän kertoo että on huolissaan vokottelijoista, stalkkereista ja raiskaajista. Hän on huolissaan siitä, että oma kaunis vaimo saattaa herättää tarpeetonta huomiota muissa miehissä.

Olkaa siis naiset jatkossa rehellisiä miehellenne. Hänen kömpiessä neljän jälkeen sänkyyn, voitte ilmaista asian vaikka näin: ”Olin huolissani, että tuletko kotiin ollenkaan, vai menetkö vieraan vosun matkaan?”[/QUOTE]

Oletko koskaan kuullut tappeluista, pahoinpitelyistä, ampumisista, puukotuksista, putkareissuista tms. jutuista? Oletko koskaan kuullut, että MELKO usein ihmiset tekevät edellämainittuja asioita humalassa? Ja usko tai älä, olen sellaisen ihmisen puoliso, joka on kyseisiä asioita (ei luojan kiitos ampumisia tai puukotuksia) tehnyt humalassa. Näitä on tapahtunut ennenkuin minä olen astunut kuvioihin sekä taipaleemme alkumatkalla. Edelleenkään kyseiselle ihmiselle ei alkoholi sovi ja joka kerta, kun korkki aukeaa, olen HUOLISSANI! Oletko kenties kasvanut jätesäkissä, vai mikä on? Mistä tällasia juttuja oikeen tulee?! Ja ne vosut on kyllä melko kaukana häntäpäässä siinä HUOLI listalla.

Ja HUOM! minun ei tarvitse olla HUOLISSANI, että edellämainittuja asioita satuu niin kauan, kun korkki pysyy kiinni.
 
[QUOTE="mies";28677823]Yllättävän yleinen ajattelutapa suomalaisnaisilla. Miehen "alistaminen" omiin toiveisiin, haluihin, odotuksiin jne. Ei muuten onnistu täällä ;)

Projekti "Tasa-arvointegraatio" alkaa kantaa hedelmää :([/QUOTE]

Tämä on totta enkä ymmärrä useita ystäviäni näissä asioissa. Käskin mieheni juhlimaan syntymäpäiviään kun odotin esikoista viikoilla 37+jotain.. Ja vaikka olin itse selvinpäin lähes viisi vuotta (raskaudet ja imetykset), mulle ei poikien kalareissut tai saunaillat olleet ongelma.

Huonouninen olen kuten ap:kin. Mutta luotin puolisooni enkä epäillyt pettämisiä kun ei aihetta ollut. Meillä oikein toimiva ratkaisu oli se, että pyysin (=käskin) häntä yöpymään kavereillaan kun lähti dokaamaan. Kotiin sitten kun on grillillä käyty ja enimmät höyryt pois. Kaikki oli tyytyväisiä, minäkin nykyään kun samalla kaavalla pääsen itsekin menemään ;)
 
mun mielestä et ylireagoinut. Mä en pystyis kattoon säälittävää krapulasonnia sohvallani hetkeäkään, niin ällöttävää. Mut eipä ole kännäävät miehetkään kauaa seurassani viihtyneet.

Onneks muitakin vaihtoehtoja on itse kullekin.
 
[QUOTE="vieras";28679901]Tämä on totta enkä ymmärrä useita ystäviäni näissä asioissa. Käskin mieheni juhlimaan syntymäpäiviään kun odotin esikoista viikoilla 37+jotain.. Ja vaikka olin itse selvinpäin lähes viisi vuotta (raskaudet ja imetykset), mulle ei poikien kalareissut tai saunaillat olleet ongelma.

Huonouninen olen kuten ap:kin. Mutta luotin puolisooni enkä epäillyt pettämisiä kun ei aihetta ollut. Meillä oikein toimiva ratkaisu oli se, että pyysin (=käskin) häntä yöpymään kavereillaan kun lähti dokaamaan. Kotiin sitten kun on grillillä käyty ja enimmät höyryt pois. Kaikki oli tyytyväisiä, minäkin nykyään kun samalla kaavalla pääsen itsekin menemään ;)[/QUOTE]

Ap:lta kysyisinkin vielä kun omasta hyvästä kokemuksesta kerran puhun; miksi tämä ei ole vaihtoehto teillä?
 
Miten musta tuntuu että se kotiin saapuminen ja seuraava päivä ei ole JOKA KERTA kuvatun lainen? Vaan nyt on viimeksi tullut otettua vähän enemmän ja siitä sitten tämä avautuminen? Pelkkä arvaus tosin viesteistäsi päätellen.

Ja niille ketkä puhuvat konttaamisesta ja örveltämisestä niin en ole ap:n nähnyt niistä vielä mainitsevan sanallakaan. Kyllä se paha olo voi tulla vaikka ei olisi vielä lähelläkään neliveto kunnossa.
 
Viime aikoina on alkanut olemaan joka kerta tällaista kun lähtee ns. ulos. Satunnaisia ylilyöntejä kait voi sattua jokaiselle.

Osin meillä on toimittukin niin, että menee yöksi johonkin muualle jos on juhlimassa.

Jotkut viittasivat että pelkäisin pettämistä. Kyse ei ole siitä. Mies tekee reissutyötä, joten jos meinaa pettää, tilaisuuksia siihen on varmasti. :D Mustasukkainen en ole.
 
Mä nostaisin metelin tuosta, tai vähintään tekisin selväksi etten hyväksy tuollaista. Siis joskushan voi mennä käyttö yli, mutta jos se on joka kerta tuollaista (tai lähes), niin alkoholinkäyttö on liiallista. Alkoholi on myrkky, keho kärsii, sosiaaliset suhteet kärsii, lapset saa aivan väärän kuvan alkoholista ja juhlimisesta ja toi nyt vaan on yrjöttävää.
Mun mies yhdessä vaiheessa käytti vähän enemmän, ei noin paljoa kerralla, mutta tiheämmin. Mä tein juomapäiväkirjan hänelle,johon merkitsi joka ikisen annokse. Mies huomasi että sitä kuppia menee oikeasti aika paljon ja vähensi. Kiitti mua vielä myöhemmin, kun tuli jotain terveysongelmia, että oli paperilla tarkkaan, paljonko oli juotu.
 

Yhteistyössä