Miksi ihmeessä haluaisin nukkua jossain perhepedissä?:O

[outoko olen]

Olemme 27-vuotias pariskunta ja meillä on 2kk ikäinen poika. Neuvolassa ja kavereiden kanssa on nyt tullut puheeksi tuo perhepeti-systeemi, jote en ole itse ikinä miettinyt. Mua miltei syyllistetään, kun en tahdo mitään perhepetiä.

Meillä on sellainen systeemi, että vanhemmat nukkuvat omassa sängyssään, omassa huoneessa ja lapsi omassa huoneessaan. Lapsen paikka ei meillä ole vanhempien vuoteessa lähtökohtiasesti. Olemme saaneet osaksemme kauhistelua ja arvostelua. Ihan vapaasti, mutta miksi ihmeessö meidän pitäisi nukkua heidän tavallaan?

Jaamme yöt siten, että mies herää joka toinen yö ja minä joka toinen, uivajetta tulee väkisinkin. Jos lapsi vielä nukkuisi samassa sängyssä, niin emmehän saisi nukuttua sitäkään vähää, tai ainakaan niin levollisesti. Nytkin jo molemmat herää joka rasahdukseen ja jos vauva olisi vieressä, emme osaisi levätä.

Ja muutenkin, me sovimme jo kauan aikaa sitten, että jos lapsi tulee, ei se nuku samassa sängyssä. Meille sopii tämä varsin hyvin. Sänky on meidän kahden paikka. Tietty päikkärit jne. asia erikseen, mutta yöksi ei lasta sänkyyn.

Jotenkin koen myös, että suhteemmekin voi paremmin, kun sänky on vain omassa käytössä. Siellä saamme olla rauhassa pariskunta.

 

["hhh"]

No siksi, että muuten mä en saisi nukuttua yhtään. Kun vauva on vieressä, se voi olla vaikka hereillä ja mä voin nukkua/torkkua. Jos mun pitäis vauvaa hyssyttää pystyasennossa jossain toisessa huoneessa, niin enhän mä ikinä nukkuis. Paljon helpompi laittaa sille tuttia yms. kun se on vieressä.

Joo kyllä mäkin haluaisin nukkua ihan vaan miehen kanssa, mutta sitä aikaa pitää nyt vähän odottaa.

 

[:(]

Kuulostatpa äärettömän kylmältä äidiltä
Mitäs sitten kun lapsesi kuolee kätkytkuoleman yksin huoneessaan?

 

["minä"]

Minä hämmästelen lähinnä sitä, että miten helv. tuo onnistuu? Kolme lasta on meillä ja kyllä niistä jokainen on, enemmin tai myöhemmin, nukkunut vieressä. Kuusivuotiaskin haluaa välillä äidin, välillä isän kainaloon. Pyrkimyksenä on, että ensin nukahdettas omaan sänkyyn ja yöllä viereen jos haluaa (näin pystyy niitä helliäkin hetkiä harrastamaan sängyssä illalla), mutta jos joku ilta toinen surullisen näkösenä tulee siihen, että saanko tulla viereen, niin ei mussa ole jöötiä laittaa sitä takas. Paitsi sillon kun tulee kaks viereen ja alkavat siinä tappelemaan, niin saavat lähteä.

 

["jeps"]

mä jotenkuten ymmärrän että vauvan kans nukutaan niin kauan että se on imetys loppuu..mutta mä en ymmärrä miten jotkut saa nukuttua samalla kun vauva on tissillä..hyvät unenlahjat vissiin.

se on puolestaan on aika käsittämätöntä että siinä sängyssä on isiä, äitiä, vauvaa ja taaperoa, niskat varmaan kaikilla ihan jumissa.

 

[v]

No et ilmeisesti imetä ainakaan öisin? Itse kun imetän, niin on paljon helpompi ottaa vauva yöksi viereen syötön ajaksi tai jos nukahdan, niin jääköön siihen. Minä ainakin kannustaisin vanhempia toimimaan niin, kuin vauvasta parhaiten tuntuu. Minun vauvani esim. heräilee useammin syömään, jos hän nukkuu vieressäni. Näin olen päätynyt tähän ratkaisuun. Jos vauvani taas nukkuisi paremmin vieressäni, niin toki hän voisi siinä nukkua. Lapsi on vauva vain kerran.

 

["joooo"]

En minäkään haluaisi, mutta aikuisenakaan ei aina saa mitä haluaa. Meidän 6kk ei ole antanut vaihtoehton, omassaan ei nuku, joten nukkuu ihan iholla.

 

[miunmau]

Meilläkin mies sai muuttaa makuuhuoneesta puoleksi vuodeksi, kun minä nukuin vauvan vieressä, ja hyvin nukuinkin. Puolivuotiaana vauva siirtyi omaan sänkyyn ja mies takaisin minun viereeni. Ei tullut univajetta ja nyt on mukava taas lötköttää ukon kainalossa, kun kerkesi jo ikäväkin vähän tulemaan

 

["vieras"]

Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee, mutta perhepedin etuna on juuri se, että kaikki saavat nukuttua paremmin kun ei tarvi lähteä toiseen huoneeseen eikä kuulostella unen läpi mitä toisessa huoneessa tapahtuu. vauva myös nukkuu rauhallisemmin kun hän vähintään kuulee vanhempiensa hengityksen. Meille paras ratkaisu oli se että vauva nukkui samassa makuuhuoneessa kuin me, mutta omassa sängyssään. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti, varsinkin kun rikkonaisten öiden perusteella tuo nyt valitsemanne tapa ei välttämättä ole se teillekään paras.

 

["pii"]

Meillä on nukuttu kummankin lapsen kanssa niin että ensin pinnasänky oman sängyn vieressä, helppo nousta syöttämään ja laiittamaan tuttia suuhun. Sen jälkeen on siirtyneet omaan huoneeseen nukkumaan. Meillä lapset nukkuu paljon paremmin omassa huoneessaan ja itsekkin nukkuu paremmin kun ei herää jokaiseen käännähdykseen ja ähähdykseen. Ei meillä ainakaan toimisi perhepeti.

 

["minä"]

lisäksi mä nukun paremmin kun vauva on lähellä, ei missään nimessä toisessa huoneessa. ei pysty nukkumaan ku pelottaa millon tulee pinnasängystä alas. juu, kun 7kk ikäinen alkaa näyttää sellasta taitoa, niin pikkasen pitää olla valppeilla...

 

[LisaMarie]

No jos se vauva nukkuis siinä vieressä, ei tarttis nuykkua koiranunta ja kuunnella unen läpi raksahduksia, voisi olla varma, että herää kun lapsi tarvii ruokaa.
Ei tarvi valvoa, kun ei tarvi kun laittaa tissi suuhun vauvalle ja jatkaa itse unia.
Eli saa itse nukuttua paremmin, kun ei tarvi yöllä laittaa valoja eikä nousta.

 

[...]

Toimiiko perhepeti jollakin 160cm:ssä sängyssä, kun tuntuu, että siinä ei pysty nukkumaan kunnolla aina edes kahdestaan?

 

["minä"]

lisäksi minä ihmettelen suuresti, MISTÄ löytää miehen joka suostuu joka toinen yö valvomaan lapsen kanssa? miehellä on herätys aamusin töihin puoli viis ja joka toinen viikko tulee töistä kotiin niin, että on nukkumassa aikasintaan puolen yön aikaan. Ja kun teillä on vain yksi lapsi, on sinulla ihan eri mahdollisuudet levätä päivällä kuin esim. mulla kun on kolme. Ei kävis mielessäkään että mies hoitas meillä öisin, jos en olis sitten ihan täysin loppu. Siitä tosin on ollu puhetta, että kun/jos tarvii yövierottaa ja mä oon väsynyt niiin se aloitetaan viikonloppua vasten niin, että joko mä valvon vauvan kanssa ja saan nukkua aamulla ja päivällä tai sit mies valvoo ja nukkuu päivällä.

 

[Taevahan Tosi]

Ei perhepeti sovi kaikille. Meille sopi nukkua perhepedissä koska muuten en itse olis nukkunu just ollenkaan mutta nyt kun katsoo taakse päin niin ehkä se ei herkkä uniselle miehelleni ollu paras vaihtoehto nukkumiseen.

 

[Neith]

Kuulostatpa äärettömän kylmältä äidiltä
Mitäs sitten kun lapsesi kuolee kätkytkuoleman yksin huoneessaan?

eipä se ole yks yhteen tuo, että jos lapsi nukkuu yksin niin se kuolee..
ei se lapsen vieressä nukkuminen ole mitään onnea ja autuutta.. karusti se menee niin että äiti ei nuku sitäkään vähää mitä voisi muuten, niskat ja selkä täysin ja totaalisesti jumissa ja yöllä unta kertyy pahimmillaan 3 tuntia ja sekin pätkissä.. jos on vähänkin enemmän pyörivä lapsi niin siinä ei nuku äiti eikä isä

 

["vieras"]

Mä pelkäsin vauva-aikana, että vauva olis jääny meidän alle tai tippunu sängystä. Pinnasänky oli siis meidän sängyn vieressä. Nyt kun 2-vuotiaalle saatiin oma huone niin yöllä se hipsii meidän sänkyyn. Ainakin saan nyt nukuttua paremmin kuin koskaan.

Tuskin se vielä aikuisena siinä nukkuu. Tilanteet vaihtuu ja mä en jaksaisi ton uhmakohtauksia, jos en saisi yhtään nukuttua.

 

["minä"]

Juu ei toimi 160cm leveessä ainakaan meillä. Meillä on 180cm ja ahasta alkaa olla 2+2, mutta nyt meillä onkin vähän erikoinen järjestely ku iskä nukkuu isojen kans ja mä pienen... Mutta meillä oli jossin vaiheessa 2+2 ollessa 2,7 metriä sänkyä. Kolme 0,9m runkopatjasänkyä vierekkäin. Ja nukuimme mahtavasti!! Mutta makkariin ei kyllä mahtunu sen lisäksi ees yöpöytää...

 

["noh"]

Ei meillä ole mitään perhepetejä harrastettu kenenkään lapsen kanssa. Omassa huoneessaan ovat aina nukkuneet ja muutaman kerran kipeänä otettu viereen ei muuten. Me nukumme kaikki hyvin ja kuopuskin on kohta koululainen. Jos lapsi saa päivisin huomiota ja hellyyttä (ei ole päivähoidossa) niin ei sitä läheisyyttä sitten enää tarvitse öisin antaa!

 

[Maira]

Varsinaiseen perhepetiin en minäkään alkais, parisänky on minun ja miehen, ei lapsen, eikä sinne lasta mahtuiskaa..Mut ekat 7kk poika nukku pinnasängyssä meidän sängyn vieressä ja just viime viikolla siirsin sen omaan huoneeseen kun alko menee siihen et me häirittiin sen unta.

Mut jokainen tyylillään, turha siitä on ketää sen kummemmin sättiä, nukku miten vaan.

 

[sirpaleina]

Mullakin on yksinkertainen selitys sille miksei lapsi nukkunut meidän vieressä kuin pari kertaa, kun oli vauva Vauva aikana ei voinut tyttöä pitää keskellä, en halunnut että yli 100kilonen sikeäuninen mieheni pyörähtää tytön päälle. Reunan puolella pitäminen tuntui niin epävakaalle ja itse sain nukkua koko yön kylkiasennossa, jos meinasin mahtua jotenkin nukkumaan.

Nykyään TYTTÖ EI OSAA nukkua meidän vieressä, joskus mä toivon että osaisi, mutta ei todellakaan... Kauhea touhuaminen alkaa jos otan viereen, ei omaksu meidän sänkyä ollenkaan omaksi nukkumapaikakseen... Että se siitä perhepedistä

 

[v]

[QUOTE="minä";22875681]lisäksi minä ihmettelen suuresti, MISTÄ löytää miehen joka suostuu joka toinen yö valvomaan lapsen kanssa? miehellä on herätys aamusin töihin puoli viis ja joka toinen viikko tulee töistä kotiin niin, että on nukkumassa aikasintaan puolen yön aikaan. Ja kun teillä on vain yksi lapsi, on sinulla ihan eri mahdollisuudet levätä päivällä kuin esim. mulla kun on kolme. Ei kävis mielessäkään että mies hoitas meillä öisin, jos en olis sitten ihan täysin loppu. Siitä tosin on ollu puhetta, että kun/jos tarvii yövierottaa ja mä oon väsynyt niiin se aloitetaan viikonloppua vasten niin, että joko mä valvon vauvan kanssa ja saan nukkua aamulla ja päivällä tai sit mies valvoo ja nukkuu päivällä.[/QUOTE]

Hmm... kyllä mullakin on mies, joka heräsi JOKA YÖ minun kanssani kun vauva heräsi. Tarvitsin apua imettämiseen joten mies heräsi kaveriksi ja myöhemmin kun en enää tarvinut apua oli jo niin tottunut siihen että hänkin herää, joten vähintäänkin nousi kysymään tarvinko apua. Ja kuka on sanonut että ap:n mie on menossa aamulla töihin. Voihan se olla ap itsekin tai ei kumpikaan.

 

[ap-]

[QUOTE="vieras";22875632]Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee, mutta perhepedin etuna on juuri se, että kaikki saavat nukuttua paremmin kun ei tarvi lähteä toiseen huoneeseen eikä kuulostella unen läpi mitä toisessa huoneessa tapahtuu. vauva myös nukkuu rauhallisemmin kun hän vähintään kuulee vanhempiensa hengityksen. Meille paras ratkaisu oli se että vauva nukkui samassa makuuhuoneessa kuin me, mutta omassa sängyssään. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti, varsinkin kun rikkonaisten öiden perusteella tuo nyt valitsemanne tapa ei välttämättä ole se teillekään paras.[/QUOTE]

Tämä tapa on meille paras kokonaisuuden kannalta ihan varmasti, emme HALUA kokeilla perhepetiä, koska meidän sänky on vain minulle ja miehelle.

Vauvamme nukkuu myös rauhallisesti omassa huoneessaan, hyvien unenlahjojensa perusteella ei liiemmin vanhempien hengitysääniä kaipaa.

Yömme eivät ole varsinaisesti rikkonaisia, koska vauva ?ukkuu hyvin. Tarkoitin nyt lähinnä sitä, että vauvan vanhemmat tuskin ylipäänsä nukkuvat aluksi yhtä hyvin kuin vauvattomat.

Emme me kärsi siitä, että pitää herätä ja mennä toiseen huoneeseen. En imetä, joten heräysvuorot on jaettu tasan miehen kanssa. Joka toinen yö saa aina nukkua koko yön periaatteessa katkoitta. Usein kyllä herään, kun mies lähtee vauvan luo ja toisin päin.

En sitten tiedä, miten myöhemmin käy sen suunnitelman, että sängyssä nukkuvat vain vanhemmat, kun lapsi tulee vanhemmaksi ja näkee painajaisia. Silloin ehkä pitää ottaa välillä viereen, ei kuitenkaan ihan huvikseen. LÄhtökohtaisesti kuitenkin lapsi laitetaan aina omaan sänkyyn nukkumaan.

 

["siis"]

Käykö sun mies töissä?

 

["jaa"]

mun mielestä perhepeti on eriasia kuin että pieni vastasyntynyt vauva saa olla äidin vieressä öisin. Kolmas lapsi nyt ja samoin oon toiminu kaikkien kanssa. Ensinnäkin mies on saanut nukkua yönsä koska on käynyt töissä. minä ollu kotona, ja varsinkin ekan kanssa jolloin ei ollut sisaruksia heräämässä aikaisin. Kyllä mä sitten pyydän apua jos oon niin väsyny tai lapselle ei äiti kelpaa. Saan olla ilonen ku mies nousee aamulla lasten kanssa ja minä saan nukkua vauvan kanssa aamulla. Mä uskon että nukun paljon paremmin ku saan olla vauvan lähellä ku että se ois toisessa huoneessa. Vajaa vuoden ikäsinä ollaan siirretty pojat omaan huoneeseen. Siinä vaiheessa on uni ollut jo niin levotonta että mä heräilin jokaiseen tuhinaan ja työnsin tissiä suuhun unissani vaikkei ois tarvinnukkaan Nyt ku pojat on 4 ja 2 ni hipsivät aina välillä meidän sänkyyn ja seki on meille ok. kuhan vauva ei sillon häiriinny. jos tulevat ihan keskellä yötä ja mä herään siihen ni sit kannetaan takasin omaan sänkyyn.