Miksi lasten pitää nukkua omassa sängyssään, kun ovat yli vuoden ikäisiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja shihtzu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Kertoisitko miten tuo menee? Mä oon kiinnostunut sun järjenjuoksusta? opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin
 
Ei kai sillä mitään väliä oo jos vaan kaikki osapuolet saa nukuttua. Me ollaan miehen kanssa niin herkkäunisia, että valvottais koko yö jos jompikumpi tai molemmat lapset tulis väliin nukkumaan. vauvana nukkuivat niin kauan mun vieressä kun imetin öisin (eka 6kk ja toka 9kk) mutta siitä asti omissa sängyissään ja nyt 2v ja 5v omassa yhteisessä huoneessaan. Meillä on meidän parisängyn viereen laitettu peti lattialle siltä varalta että jompikumpi kömpii yön aikana meidän huoneeseen.Laitetaan siihen patjalle nukkumaan sitte eikä kenenkään unet häiriinny. Harvemmin kyllä kumpikaa tulee, lähinnä jos ovat sairaana tai nähneet painajaista.

Mutta mun mielestä muuten on ihan sama, missä lapset nukkuu kunhan aamulla kaikki on pirteitä.
 
Meillä on nukkunut alusta lähtien omassa sängyssä, ihan siksi, etten osaa nukkua kun lapsi on vieressä Aluksi pelkäsin että litistän hänet tai jos laitoin hänet pääni yläpuolelle "turvaan" heräsin vähän väliä etsimään häntä. Nykyään ongelmana on poikittain nukkuva lapsi, joka pienikokoisuudestaan huolimatta osaa lyödä ja potkaista todella kovaa, kun tekee sen unissaan. Lisäksi minä herään siihen, että pelkaa kadottaneeni lapsen peiton alle ja lapsi taas siihen ettei halua peittoa ollenkaa, eikä äidinkään tarvisi peittoa käyttää. Nukumme kaikki paljon paremmin, kun lapsi on omassa sängyssään. Puolitoistavuotiaana siirsimme omaan huoneeseen, kun huomasimme, että lapsi alkoi heräillä pienimpäänkin ääneen (yskimiseen, kuorsaukseen, ynnä muuhun vastaavaan) öisin.Tuntui, että lapsi kaipasi nukkumarauhaa. Viereen lapsi saa kuitenkin tulla aina halutessaan, tosin hyvin harvoin tulee.

Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee ja kokee. Mekin olemme saaneet hämmästyneitä katseita, kun siirsimme lapsen "vasta" puolitoista vuotiaana omaan huoneeseen (siitäkin huolimatta että asuimme kaksiossa), lapsi nukkuu edelleen kaksivuotiaana pinnasängyssä ja jopa siitä, että lapsemme menee nukkumaan "jo" seitsemän jälkeen illalla ja kun lapsi käy nukkumaan jompi kumpi vanhemmista istuu huoneessa kunnes hän nukkuu.
 
Meillä poju nukkui omassa sängyssään jo heti kun kotio sairaalasta tultiin. Mies niin sikeäuninen, et ei herää vaikka kissan päälle kääntyis unissaan ja mie taas niin herkkäuninen, et herään jokaiseen rasahdukseen. Tietty välillä oli poikkeuksia, et esim. poju nukahti kesken yösyötön viereen ja mie nukahdin siihen myös. Mut heti kun herösin, ni nostin takaisin omaan sänkyyn. Ja poju rupesi nukkumaan omassa huoneessaan puolen vuoden iässä. On nukkunut helposti oamssa sängyssään omassa huoneessaan ja kaikki nukutaan paremmin. Nykyisin viikonloppuaamuisin kömpii keskelle nukkumaan 6-7 välillä, mut ei siitä nukkumisesta enää sit tule mitään ku poju hyörii ja pyörii ja haluu vaan halailla ja silitellä ja höpötellä ja sit jos sattuu nukahtamaan, ni yleensä herään siihen, et jalat on miun suussa tai potkasee päähän tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Kertoisitko miten tuo menee? Mä oon kiinnostunut sun järjenjuoksusta? opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin

No jos mä jättäisin lapsen yksin puoleksi vuorokaudeksi... Ajaisin pois... "Opettaisin" nukkumaan yksin. Niin en mä näe miten lapseni sen vois muutoin käsittää, kuin että hän ei ole toivottu öisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Oi, ihana ajattelutapa. Sitte kun lapsi on teini-iässä, voitte yhessä nukkumaan mennessä kikatella " poika-juttuja "

Jos vaikka tekisivätkin niin, mitä pahaa siinä olis??
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Oi, ihana ajattelutapa. Sitte kun lapsi on teini-iässä, voitte yhessä nukkumaan mennessä kikatella " poika-juttuja "

Voishan sitä satunnaisesti niin tehdäkin :) Uskon kuitenkin, että viimeistään sukukypsänä ihmistaimi haluaa pois äitinsä sängystä ;) Mutta saa vielä 15-vuotiaana tulla vierelle jos näkee painajaisia :)

(ja muuten... alle 2v ja teini-ikäinenhän ovat ihan sama asia ja täysin verrattavissa :laugh:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Kertoisitko miten tuo menee? Mä oon kiinnostunut sun järjenjuoksusta? opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin

No jos mä jättäisin lapsen yksin puoleksi vuorokaudeksi... Ajaisin pois... "Opettaisin" nukkumaan yksin. Niin en mä näe miten lapseni sen vois muutoin käsittää, kuin että hän ei ole toivottu öisin.

Nukkuessa ajantaju katoaa, olet varmaan itsekin sen huomannut? Ei lapsi tunne olevansa yksin puolta vuorokautta. Hän nukahtaa ja oho, sitten onkin jo aamu.

Harva nukuttaa lastaan niin, että lapselle tulee tunne, että hänestä ei pidetä eikä hän ole toivottu. Nukuttipa viereensä tai lapseen omaan sänkyyn.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Kertoisitko miten tuo menee? Mä oon kiinnostunut sun järjenjuoksusta? opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin

No jos mä jättäisin lapsen yksin puoleksi vuorokaudeksi... Ajaisin pois... "Opettaisin" nukkumaan yksin. Niin en mä näe miten lapseni sen vois muutoin käsittää, kuin että hän ei ole toivottu öisin.

Nukkuessa ajantaju katoaa, olet varmaan itsekin sen huomannut? Ei lapsi tunne olevansa yksin puolta vuorokautta. Hän nukahtaa ja oho, sitten onkin jo aamu.

Harva nukuttaa lastaan niin, että lapselle tulee tunne, että hänestä ei pidetä eikä hän ole toivottu. Nukuttipa viereensä tai lapseen omaan sänkyyn.

Kyllä mä parisuhteessa ollessani tykkäsin nukkua rakkaani vieressä :) Ja havahduin öisin muutaman kerran. Oli ihana nukahtaa uudelleen siihen. Samoin lapsi havahtuu öisin ja kaipaa äitiänsä. Äiti voi opettaa, että minä en tule vaikka haluaisit, tai tulen tarpeen tullen mutta lähden pois... Tai sitten voi opettaa, että äiti on vierellä niin kauan kunnes et enää äitiä tarvitse.

En mä vois lastani huudattaa öisin ja toisaalta en oikein jaksais istua valveilla sängyn vieressä koko yötä. Kätevintä ja järkevintä on siis nukkua yhdessä.
 
meillä kun siirryttiin pinniksestä jatkosänkyyn, kävi niin että lapsi siirtyi todellisuudessa meidän sänkyyn. Vihdoin kun pahimmat yöheräilyt alkoi olla finito, jouduin valvomaan sitten välissä pyörivän muksun takia, selkä mustelmilla potkuista ja varoen etten liiskaa lasta alle. Thank God,muksu on nyt pari viikkoa nukkunu omassa sängyssä, joten minäkin saan nukuttua.

Nukuttamassa käyn kuitenkin, niin että oon samassa huoneessa siihen kunnes lapselle uni tulee. Eikä se oo multa pois, tai mieheltä pois, tai tee lapselle hallaa, se nyt sattuu meille sopimaan joten miksipäs ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

tätä peesaan. Ei oo sellasta ikää jollon pitää. Kyl ne siirtyy kun ovat valmiita. Ja mikä sen ihanampaa kun unilämmin poitsu kyljessä tuhisemassa.

Näinpä juurikin. Meillä tyttö 2v. siirtyi itsenäisesti omaan sänkyyn muutama kuukausi sitten. Nykyisin nukkuu toisinaan vieressä, ehkä kerran-pari kuukaudessa ja kipeänä ollessaan. Pinnis tosin on edelleen sivuvaununa, laita alhaalla ja pohja ylhäällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Kertoisitko miten tuo menee? Mä oon kiinnostunut sun järjenjuoksusta? opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin

No jos mä jättäisin lapsen yksin puoleksi vuorokaudeksi... Ajaisin pois... "Opettaisin" nukkumaan yksin. Niin en mä näe miten lapseni sen vois muutoin käsittää, kuin että hän ei ole toivottu öisin.

Nukkuessa ajantaju katoaa, olet varmaan itsekin sen huomannut? Ei lapsi tunne olevansa yksin puolta vuorokautta. Hän nukahtaa ja oho, sitten onkin jo aamu.

Harva nukuttaa lastaan niin, että lapselle tulee tunne, että hänestä ei pidetä eikä hän ole toivottu. Nukuttipa viereensä tai lapseen omaan sänkyyn.

Kyllä mä parisuhteessa ollessani tykkäsin nukkua rakkaani vieressä :) Ja havahduin öisin muutaman kerran. Oli ihana nukahtaa uudelleen siihen. Samoin lapsi havahtuu öisin ja kaipaa äitiänsä. Äiti voi opettaa, että minä en tule vaikka haluaisit, tai tulen tarpeen tullen mutta lähden pois... Tai sitten voi opettaa, että äiti on vierellä niin kauan kunnes et enää äitiä tarvitse.

En mä vois lastani huudattaa öisin ja toisaalta en oikein jaksais istua valveilla sängyn vieressä koko yötä. Kätevintä ja järkevintä on siis nukkua yhdessä.

Jaa, kun asiaa noin ajattelee, niin on tuossa kyllä pointti.
 
Meillä 3v sekä 10kk nukkuvat yhdessä omassa huoneessaan.

Isompi tosin useimpina öinä viimestään aamutumaan kipittää meidän väliin, mutta mä en oikein tykkää siitä koska hän on varsin levoton nukkuja ja vaikka meillä aikuisilla onkin 160cm leveä sänky käy se nopeasti hyvin pieneksi kun tuollanen metrin pätkä tulee sinne pyörimään, potkimaan ja huitomaan kääntyilessään.
Vauvakin saisi periaatteessa edelleen nukkua meidän välissä, mutta hän alkoi nukkua siinä todella levottomasti myös ja heräili todella usein tissittelemään yön aikana (sellaset 5-10 kertaa yössä keskimäärin), joten katsottiin aiheelliseksi muuttaa hänet isoveljen kanssa smaan huoneeseen ja nyt ollaan yösyönneistäkin päästy eroon.

Meillä kaikenkaikkiaan kaikki nukkuu paremmin kun jokaisella on oma paikka minne päänsä kallistaa. Mä rakastan itseäni ja perhettän niin paljon että haluan taata itselleni edes jossainmäärin sääliset yöunet ettei ole täälä kun mikäkin sekopää ja karju pää punasena väsymyksestä.


ps. vauvakin on tainnut vihdoin oivaltaa että hän voi ihan oikeasti nukahtaa itse. Hyvästi jumppapallolla nukuttamiset, hyvästi sylissä hytkyttämiset ja kapaloon käärimiset :heart: Enää tarvitsee saada ajatukse yhteneväisiksi siitä onko järkevää herätä aamuyöstä 3-5 välillä kukkumaan, tänään vauva sai huomata että se ei välttämättä ole mikään maailman paras ajatus :D :laugh: :heart:
 
Meille syntyi toinen laps joka siis alkuun nukkui myös (ja nukkuu edelleen) meijän välissä ja sänky kävi hyyyyvin ahtaaksi. Meillä ei silloin ei nukkunu muut ku isi ja vauva öisin :P Esikoinen (1v8kk) ja äiti häiritsivät toisiaan pyöriskelyillään. SIKSI meillä esikoinen siirtyi omaan sänkyyn, mutta edelleen samassa huoneessa nukutaan kaikki :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mun mielestä yksivuotias on vielä kovin pieni viettämään puolet vuorokaudesta yksin :whistle: Eli meillä 1v7kk nukkuu vielä äitin kanssa. Saa nukkua niin kauan ku lystää. En haluais opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin.

Kertoisitko miten tuo menee? Mä oon kiinnostunut sun järjenjuoksusta? opettaa lapselle etten tykkää hänestä öisin

No jos mä jättäisin lapsen yksin puoleksi vuorokaudeksi... Ajaisin pois... "Opettaisin" nukkumaan yksin. Niin en mä näe miten lapseni sen vois muutoin käsittää, kuin että hän ei ole toivottu öisin.

Nukkuessa ajantaju katoaa, olet varmaan itsekin sen huomannut? Ei lapsi tunne olevansa yksin puolta vuorokautta. Hän nukahtaa ja oho, sitten onkin jo aamu.

Harva nukuttaa lastaan niin, että lapselle tulee tunne, että hänestä ei pidetä eikä hän ole toivottu. Nukuttipa viereensä tai lapseen omaan sänkyyn.

Kyllä mä parisuhteessa ollessani tykkäsin nukkua rakkaani vieressä :) Ja havahduin öisin muutaman kerran. Oli ihana nukahtaa uudelleen siihen. Samoin lapsi havahtuu öisin ja kaipaa äitiänsä. Äiti voi opettaa, että minä en tule vaikka haluaisit, tai tulen tarpeen tullen mutta lähden pois... Tai sitten voi opettaa, että äiti on vierellä niin kauan kunnes et enää äitiä tarvitse.

En mä vois lastani huudattaa öisin ja toisaalta en oikein jaksais istua valveilla sängyn vieressä koko yötä. Kätevintä ja järkevintä on siis nukkua yhdessä.

Näin määkin ajattelen just. Meillä on lapsen oma sänky jatkona meidän parisänkyyn, niin ei tule niin ahdasta.Tuntuisi ihan oudolta laittaa omaan huoneeseen yksikseen.
 
Siksi että vanhemmat saa omaa aikaa ja voivat katsoa tv:tä tai lukea kirjaa sängyssä.
Eihän vanhemmatkaan tuppaudu lapsen huoneeseen nukkumaan.
Kaikille oma nukkumisrauha.
 
Ei kai sitä pidä, tai ainakaan meidän lapset ei (onneksi!) ole siitä kuuleet. 3,5v ja 4,5v ovat tuolla mamman sängyssä tuhisseet jo toista tuntia, ihana päästä kohta viereensä nukkumaan! :heart:

(enkä taida edes uskaltaa tunnustaa mistä olen joskus haaveillut...)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siksi että vanhemmat saa omaa aikaa ja voivat katsoa tv:tä tai lukea kirjaa sängyssä.
Eihän vanhemmatkaan tuppaudu lapsen huoneeseen nukkumaan.
Kaikille oma nukkumisrauha.

Vuosien unettomuuskierteen kokeeneena suosittelen, että sänky pyhitetään nukkumiselle (ja mahdollisesti rakastelulle ;) ) Opettaa lapsenkin huonoille tavoille jos kattelee sängyssä telkkaria tai muutoin elää muuta elämää siellä :)

Meillä on kaksi huonetta; yhdessä oleskellaan päivisin, hereillä, puuhaillaan ja touhutaan. Toisessa nukutaan. Molemmat ovat meidän yhteisiä vaikkakin mun hallinnan alaisia :D
 
Sama kai se on missä nukkuu, eikös oleellisinta ole että kaikki nukkuvat hyvin. Jos meillä 1 lapsista nukkuu meidän sängyssä, löydän kaikki 3 sieltä. Silloin käykin niin että itse poistun jomutuksen takia muualle nukkumaan keskellä yötä :D Helpommin myös ehkä yökyläilyt sujuvat muualla paremmin, jos on oppinut nukahtamaan itsekseen/omaan sänkyyn.
 

Yhteistyössä