Kumpi meistä on kohtuuton?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Väsynyt äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="mies";23583743]Lasten takia oli vain pakko jaksaa. En tiedä olisinko jaksanut enää kauaa. Se vain harmittaa ettei muista lasten ensimmäisistä 2 vuodesta oikein mitään. Pitää kuvista ja videonpätkistä katsoa miten kehitys eteni ja mitä on tapahtunut. Tällä hetkellä menee ihan hyvin. Tosin ei noista asioista voi vaimon kanssa keskustella, ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää mitä minä kävin noina aikoina läpi. Olen pyrkinyt unohtamaan tuon ajan elämmässäni ja katsoa vain eteenpäin.[/QUOTE]

Kiva että teillä menee nyt hyvin ja pystyt katsomaan vain tulevaisuuteen. Minä itse kamppailen ajatuksen kanssa, että kuinka paljon pitää sietää ja kestää puolisolta ja hänen sukulaisiltaan (omia ei ole, eli ei ole vartailupohjaa).
 
Olipas mukava lukea masentuneiden puolisoiden kokemuksia. Kyllä, todellakin tiedostan että oma paha oloni vaikuttaa myös mieheeni ja asiasta olemme kyllä puhuneet.

Olen varmasti keskimääräistä suvaitsevaisempi mitä tulee pornoon ja miehen omaan kivaan ja siien olen miestäni kannustanutkin. Se vaan ei kuulemma millään tavalla korvaa toisen ihmisen kanssa harrastettavaa seksiä. Olemme kokeilleet vaikka ja mitä, kuukausia täysin ilman seksiä, olen päästänyt mieheni maksullisiin naisiin (ja joo, asia tuli minun aloitteesta eikä mies todellakaan tähän painostanut) miehellä on jos jonkinnäköistä seksilelua ja pystymme asiasta puhumaan avoimesti. Miehellä kuulemma vain tekee fyysisesti niin pahaa olla lähelläni, jos tietää ettei voi saada minulta ollenkaan seksiä, häntä alkaa haluttamaan pienikin kosketus. Ja miehellä on kuulemma vaikeuksia laueta itsetyydytyksellä, en tiedä miten paljon asiaan vaikuttaa se, että hänet on ympärileikattu. Olemme ihan jumissa tässä tilanteessa, koska ei se minun puoleltani paljon haluja takaisin tuo kun vain "hoidan velvollisuuteni" koska niin kuuluu tehdä.

En todellakaan osaa sanoa, millaisena näen tulevaisuuden mieheni kanssa.

Minusta tuntuu, etten enää tiedä mikä kuuluu normaaliin parisuhteeseen, mikä ei, miten missäkin tilanteessa pitäisi toimia.

Emme ole vielä ehtineet miehen kanssa jutella asiasta, mutta ajattelin ehdottaa hänelle sitä mitä joku ehdotti, että hän saa seksiä aina levätyn yön jälkeen.

Parisuhdeterapiasta olemme keskustelleet, mutta koska mieheni ei ole siinä satasella mukana, en usko että siitä olisi hyötyä jos miehen sinne väkisin raahaan. Koitan nyt kalastella keinoja selviytyä tilanteesta kotikonstein, eli neuvoja otetaan vastaan.
 
Kirjoittamasi perusteella miehesi on seksiaddikti. Hän on hyvin itsekkään kuuloinen seksin suhteen.
Vaikka oletkin kannustanut miestäsi käymään maksullisissa, niin vaimoaan kunnioittava mies ei näin siltikään tee, vaikka mieli tekisikin.
 
Ihmettelen minäkin että miehesi on suostunut menemään maksullisiin naisiin. Suhteessa on pitkiäkin aikoja jolloin ei voi aina seksiä harrastaa mutta silti puoliso ei mene maksullisiin. Meilläkin on niitä sairauksieni takia ollut ja mies on tukenut minua niinä vaikeina aikoina.
 
Voi hyvä ihme, missä on itsekunnioituksesi. Olet masentunut, ok, mutta älä nyt ihan kokonaan menetä itsekunnioitustasi. Ymmärrän, että haluat vain selvitä nyt kaikesta, mutta tiedän myös, että kun lääkityksesi on kohdillaan ja unta alkaa tulla lasten kasvaessa, käy helposti niin, että vihaat miestäsi. Mietit, miksi hän ei tukenut ja odottanut sinun voivan paremmin. Jos puoliso on sairas, ei vaadita seksiä ja mennä sitten maksullisiin...

Tulet vielä olemaan vihainen- sitten KUN voit paremmin. Tsemppiä. Unettomuus on raskasta, mutta selvittävä on töistä ja opiskeluista. Itsekin saan nukuttua katkonaisesti viitisen tuntia joka yö..välillä aivot ihan narikassa.
 
[QUOTE="Aloittaja";23577856]Tosin, mies ei suostu siihen, että joutuisi edes pari kertaa viikossa hoitamaan aamulla hoitoon viennin, keskusteltu on.[/QUOTE]

:O Mies ON kohtuuton!
 
Enpä jotenkin yllättynyt kommenteista,että äiti on jälleen kerran se täys paska ja kyllä miestä pitää ymmärtää,kun ihan töissäkin käy eikä seksiäkään saa.

Sain diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä viisi vuotta sitten,maniajakson aikaisen loppuunpalamisen seurauksena. Kolmen vuoden ajan masennus ja maanisuus vuorottelivat,lääkitystä venkslattiin moneen otteeseen ennen kuin se osui kohdilleen.

Tuo kolme vuotta oli äärimmäisen rankkaa aikaa,perheelle,varsinkin miehelle. Mutta silti,SILTI hän seisoi tukenani,pyöritti kotia kun itse en siihen kyennyt,piti minua pystyssä tai jarrutti menoani,aina tilanteesta riippumatta.

Nyt olen ollut kaksi vuotta oireeton ja toivon että sairausjaksot eivät uusiutuisi ainakaan lähivuosina,kun lapset ovat vielä pieniä.

Luuletteko tosiaan että ihminen HALUAA sairastua? Että hän HALUAA olla voimaton,saamaton,onneton ja väsynyt? Eihän se ole kenenkään oma valinta! Tämä on elämää,aina se ei ole ruusuilla tanssimista.

JOS OMA PUOLISONI SAIRASTUISI,NIIN TOTTA HELVETISSÄ TEKISIN KAIKKENI HÄNTÄ AUTTAAKSEEN,VAIKKA KÄVISIN TÖISSÄ!!!!!!!! Nämä akat täällä jättäisivät ilmeisesti miehensä oman onnensa nojaan tai heittäisivät pihalle kun ei seksiä heru ja ukko on vaan vähän väsynyt ja laiska. HÄVETKÄÄ IDIOOTIT!!
 
Herranjumala. Mies on siis joku seksihullu karvakäsi! Jätä äkkiä tuollainen hyypiö! Et tule koskaan saamaan häneltä sellaista tukea, jota puolisolta kuuluu saada. Jo kulttuuriero sen sanelee.
 
[QUOTE="mies";23583720]Ne jotka täällä vaahtoaa siitä että kyllä terve ihminen jaksaa käydä töissä ja hoitaa lapsia yöllä. Kokeilkaa vaikka pari vuotta siten että samalla kun käytte töissä heräilette yöllä 1-2 tunnin välein. [/QUOTE]

Mielestäni kukaan ei ole täällä ehdottanut, että mies ottaisi kaikki yöt vastuulleen. Suurin osa on ehdottanut, että esim. viikonloppuyöt hoitaisi mies ja vaimo sitten viikolla, kun miehen täytyy herätä töihin. Onko sinusta, noin miehen näkökulmasta, sitten kohtuullista, että ap:n mies on vastuussa lapsista vain yhtenä yönä viikossa ja vaimo on aivan nääntymisen partaalla? Ja seksiä mies vaatii haluttomalta vaimolta useamman kerran viikossa?
 
[QUOTE="mä";23584074]Kirjoittamasi perusteella miehesi on seksiaddikti. Hän on hyvin itsekkään kuuloinen seksin suhteen.
Vaikka oletkin kannustanut miestäsi käymään maksullisissa, niin vaimoaan kunnioittava mies ei näin siltikään tee, vaikka mieli tekisikin.[/QUOTE]

Näin se taitaa olla. Nyt vasta tuli todella paha mieli ap:n puolesta. Miten hänellä ikinä tuossa tilanteessa edes on mahdollisuus parantua... :(
 
[QUOTE="mä";23584074]Kirjoittamasi perusteella miehesi on seksiaddikti. Hän on hyvin itsekkään kuuloinen seksin suhteen.
Vaikka oletkin kannustanut miestäsi käymään maksullisissa, niin vaimoaan kunnioittava mies ei näin siltikään tee, vaikka mieli tekisikin.[/QUOTE]

Peesi. Käsittämätöntä että rahaa löytyy miehen maksullisissa käymiseen, mutta ei ulkopuoliseen apuun, kuten siivoajaan.
 
[QUOTE="minä";23584765]Peesi. Käsittämätöntä että rahaa löytyy miehen maksullisissa käymiseen, mutta ei ulkopuoliseen apuun, kuten siivoajaan.[/QUOTE]

Tuo maksullisissa käynti tapahtui n. Vuosi sitten todella tiukin ehdoin kun kokeilimme olisiko totaalisesta seksittömyydestä apua minulle. Silloin rahatilanne oli aivan toinen, eikä todellakaan ollut mikään pitkäaikainen ratkaisu.

Ja siihen miehen seksiaddiktioon, voi olla että hänellä jonkilainen addiktio on, mutta kun luin seksiaddiktion virallisia määriksiä, niin ei oikein mikään kohta osunut kunnolla.

Ja tuosta karvakäsi-kommentista, ihanko tosissaan ajattelit ettei kyseessä olisi ihan suomalainen mies? Valitettavasti olit väärässä.

En edes tiedä, miksi tätä keskustelua jatkan, onneksi on muutama järkeväkin kommentti joukossa, niistä saan voimia ja paljon ajattelemisen aihetta.
 
Voi ap. Eilen olin vielä sitä mieltä, että sinä olet se kohtuuton, jollain asteella.

Mutta tuo kirjoituksesi miehesi seksikäyttäytymisestä... Voi sua. Vaikka kuinka koittaisin vapaamielisten lasien takaa katsoa, niin kyllä minusta huorissa käyminen vaikka toisen luvallakin on suhteen lokaan viemistä. Miten sä voit ikinä kunnioittaa miestäsi tuollaisen jälkeen? Ja kunnioitus ja arvostus on kyllä se, mitä mies liitossa arvostaa.
 
[QUOTE="Aloittaja";23584877]Tuo maksullisissa käynti tapahtui n. Vuosi sitten todella tiukin ehdoin kun kokeilimme olisiko totaalisesta seksittömyydestä apua minulle. Silloin rahatilanne oli aivan toinen, eikä todellakaan ollut mikään pitkäaikainen ratkaisu.

Ja siihen miehen seksiaddiktioon, voi olla että hänellä jonkilainen addiktio on, mutta kun luin seksiaddiktion virallisia määriksiä, niin ei oikein mikään kohta osunut kunnolla.

Ja tuosta karvakäsi-kommentista, ihanko tosissaan ajattelit ettei kyseessä olisi ihan suomalainen mies? Valitettavasti olit väärässä.

En edes tiedä, miksi tätä keskustelua jatkan, onneksi on muutama järkeväkin kommentti joukossa, niistä saan voimia ja paljon ajattelemisen aihetta.[/QUOTE]

En ole tuon karvakäsi-kommentin kirjoittanut. Typerä komentti kaiken kaikkiaan.

Silti olen sitä mieltä, että vaimoaan kunnioittanut mies ei olisi maksullisiin tuossa tilanteessa mennyt. :( Toki itse tiedät tarkalleen miten miehesi suhtautuu seksittömyyteen, mutta kirjoittamasi perusteella hän ei pysty olemaan ilman seksiä edes vaimon sairastumisen vuoksi (porno, seksilelut, maksullisissa käyminen, painostus, jne.). Ei seksittömyys kenellekkään kivaa ole, mutta ei seksiaddikti pystyy siihen ilman fyysistä pahaa oloa tarpeen vaatiessa.
 
[QUOTE="mies";23583720]Täällä olis yks mies joka on kokenut tuon miehen näkökulmasta. Vaimo sairastui masennukseen meidän kaksosten syntymän jälkeen. Kumpikin oli huonoja nukkujia joten yöherätyksiä tuli about 20 per yö. Kaksosten ollessa kyseessä molempien oli herättävä lähes aina. Ne jotka täällä vaahtoaa siitä että kyllä terve ihminen jaksaa käydä töissä ja hoitaa lapsia yöllä. Kokeilkaa vaikka pari vuotta siten että samalla kun käytte töissä heräilette yöllä 1-2 tunnin välein. Omasta kokemulsesta voin sanoa että aika äkkiä siinä muuttuu zombieksi joka vain menee eteenpäin ajattelematta mitään. Itse hoidin kolmen vuoden ajan käytännössä lapset, kotityöt ja ansiotyön. Koskaan en ole kiitosta enkä ymmärrystä saanut, en vaimolta, en sukulaisilta, en keltään. Kaikki vain surkuttelivat vaimon tilannetta. Voin sanoa että se aika oli minun kannalta yksinäisintä aikaa minun elämässä.[/QUOTE]

Meillä taas on vähän toisin päin. Tai siis, minä sairastuin masennukseen sen jälkeen, kun meidän lapsemme sairastui vakavasti. En saanut koskaan minkäänlaista ymmärrystä tai tukea keneltäkään muulta läheiseltä, ystävältä tai sukulaiselta. Mieheni ei hoitanut kaikkea yksin, mutta joutui kyllä panostamaan hirveän paljon kotitöihinkin, en varmaan vuoden aikana tiskannut esimerkiksi kuin kaksi kertaa kuussa (tosin pyysin mieheltä, että hankittaisiin tiskikone, mutta hän ei halunnut). Ainoa joka ymmärsi, kuinka huonosti minä voin, oli se puoliso. Niin ja sitten kyllä myös oma lääkärini ja terapeuttini. Mutta sain koko ajan aivan valtavaa syyllistämistä jopa ystäviltä, kun minä olin niin väsynyt koko ajan, ja mieheni teki niin paljon. Minulle se masennusaika oli hyvin yksinäistä aikaa, ainoa jolle voin puhua oli terapeutti ja minusta se oli jotenkin surullista. Että ainoa joka kuuntelee, kuuntelee siksi että siitä maksetaan hänelle.
 
[QUOTE="minä";23584936]En ole tuon karvakäsi-kommentin kirjoittanut. Typerä komentti kaiken kaikkiaan.

Silti olen sitä mieltä, että vaimoaan kunnioittanut mies ei olisi maksullisiin tuossa tilanteessa mennyt. :( Toki itse tiedät tarkalleen miten miehesi suhtautuu seksittömyyteen, mutta kirjoittamasi perusteella hän ei pysty olemaan ilman seksiä edes vaimon sairastumisen vuoksi (porno, seksilelut, maksullisissa käyminen, painostus, jne.). Ei seksittömyys kenellekkään kivaa ole, mutta ei seksiaddikti pystyy siihen ilman fyysistä pahaa oloa tarpeen vaatiessa.[/QUOTE]

En tiedä jäikö noista nyt väärä kuva aiemmin kirjoittamani perusteella, mutta siis minulla ei ole mitään vastaan jos mies katsoo pornoa, käyttää seksileluja jne. niihin olen häntä kannustanutkin ja jos jonkilaista välinettä ollaan hankittukin, mutta siis kyse on siitä että mies kokeilee kerran tai kaksi ja sitten ne jää taas käyttämättä. Ei siis saa kiksejä muusta kuin mun kanssa puuhailusta. Maksullisistakin vain sanoi, että kiva kokemus mut ei sen kummenpaa, ei kiinnosta enempää. Masturboi ehkä pari kertaa kuukaudessa. Eli varsinaisesti hänellä ei ole pakonomaista tarvetta mihin tahansa seksuaaliseen kanssakäymiseen vaan se seksin tarve kohdistuu nimenomaan minuun.
Mies ei ole esimerkiksi koskaan harrastanut irtosuhteita, eikä seksikäyttäytyminen ole ollut mitenkään holtitonta, ne paineet kohdistuu vain ja ainoastaan minuun.

Ei varmaan ole kenellekään jäänyt epäselväksi, että hemmetti vieköön olen yrittänyt ymmärtää ja tukea miehen tarpeita mutta eikö minunkin pitäisi jo alkaa jotain tukea saamaan ennenkuin alan vihamaan miestäni?
 
[QUOTE="Aloittaja";23584877]Tuo maksullisissa käynti tapahtui n. Vuosi sitten todella tiukin ehdoin kun kokeilimme olisiko totaalisesta seksittömyydestä apua minulle. Silloin rahatilanne oli aivan toinen, eikä todellakaan ollut mikään pitkäaikainen ratkaisu.

Ja siihen miehen seksiaddiktioon, voi olla että hänellä jonkilainen addiktio on, mutta kun luin seksiaddiktion virallisia määriksiä, niin ei oikein mikään kohta osunut kunnolla.

Ja tuosta karvakäsi-kommentista, ihanko tosissaan ajattelit ettei kyseessä olisi ihan suomalainen mies? Valitettavasti olit väärässä.

En edes tiedä, miksi tätä keskustelua jatkan, onneksi on muutama järkeväkin kommentti joukossa, niistä saan voimia ja paljon ajattelemisen aihetta.[/QUOTE]

Komppaan kyllä tuota toista. Susta ehkä masentuneena ja ahdistuneena tuntui oikealta se ratkaisu, että annat luvan maksullisiin naisiin, mutta tuossa on tosi iso riski sille, että inhoat itseäsi sen vuoksi sitten kun olet terve, ja inhoat miestäsi sen vuoksi myös. Tyhmä veto mieheltäsi suostua sellaiseen. Millainen ihminen suostuu sitä paitsi seksittömyyden vuoksi maksullisiin, muttei selvittämään seksittömyyden syytä?
 
[QUOTE="Aloittaja";23585012]Ei varmaan ole kenellekään jäänyt epäselväksi, että hemmetti vieköön olen yrittänyt ymmärtää ja tukea miehen tarpeita mutta eikö minunkin pitäisi jo alkaa jotain tukea saamaan ennenkuin alan vihamaan miestäni?[/QUOTE]

Sain aikaisemmasta kirjoituksesta sen kuvan, että esim. pornoa kuluisi enemmänkin, jne. Mutta se ei nyt kuitenkaan ollut jutun pointti, vaan juuri tuo mitä itsekin kirjoitat. Sinun tehtäväsi ei nyt olisi ymmärtää ja tukea terveen (ja sinun mukaan ei-seksiaddiktin) miehen tarpeita. Vaan sen TERVEEN miehen tulisi ymmärtää ja tukea sinun, SAIRAAN vaimon tarpeita (riittävää unta, tukea ja elämää ilman painostusta seksiin).

Ja, ikävä kyllä, joko miehesi on A ) tyhmä, B ) välinpitämätön, tai sitten C ) itsekin sairas (esim. riippuvainen seksistä sinun kanssasi), kun ei sitä tajua. Se, että sinulla itselläsi on todellisuuden taju tämän asian suhteen hieman hämärtynyt on täysin ymmärrettävää, koska sinä olet masentunut. :(
 
[QUOTE="vera";23577509]seksin tarve on yhtä voimakas tarve kuin vaikka se että ihminen tarvitsee ruokaa... minä voisin elää vähemmälläkin ruoalla jos saisi seksiä lisää... ymmärrän oikein hyvin miestäsi, tarve se on siinä missä muutkin.[/QUOTE]

Onhan niitä keinoja tyydyttää itsekkin itsensä. Miten joku voi edes haluta seksiä kumppanin kanssa, jos tietää, että kumppania ei vois vähempää kiinnostaa?
 
Huoh. Mitä helvettiä ton toisen lapsen puiminen tässä auttaa? Ja aapeella on jo hoitaja ;)
Et taida ihan ymmärtää miten vakava mielen sairastuminen oikeasti on.

Itse olen sitä mieltä että sun miehesi pitäisi ymmärtää sun sairaus, ja sitä mukaa auttaa sinua kotitöissä, ja myös osallistua enemmän lasten hoitoon (yöheräämiset), sitä kauttahan sinä olet virkeämpi, ja seksikin voi olla jonkun ajan päästä ihan kiva ajatus sinulle. Se olisi aika win-win tilanne jos miehesi ymmärtäisi että kun tukisi sinua, asiat alkaisi menemään parempaan suuntaan ja parisuhdekkin voisi paremmin...

Tässä sentään asiallinen vastaus. Kyllä palsta taas näyttää suvaitsemattoman, empatikyvyttömän ja ymmärtämättömän puolensa, kun jotkut "fiksut" tuolla aiemmin laukovat vastauksiaan...
Kyllä avioliitto ja perheen hoitaminen on kahden kauppa. Mielestäni ei ole mitenkään kohtuutonta, että ap:n mies ottaisi jonkin aikaa enemmän vastuuta kotitöistä ja yöheräämisistä. Tietysti miehen työ on myöskin tärkeä, mutta tässä tilanteessa näen ap:n jaksamisen tärkeämpänä. Sillä jos ap uupuu täysin ja joutuu esim. sairaalaan, mitenkäs miehen ja lasten silloin käy? Eiköhän ole kaikille parempi, että mies tukee ap:n jaksamista ja ottaa joksikin aikaa enemmän vastuuta, ettei päädytä mihinkään vielä vaikeampaan tilanteeseen. Olen sitä mieltä, että järkevä ihminen tajuaa, milloin ja missä tilanteessa perheen etu menee omien mielihalujen, kuten tässä tapauksessa miehen seksinnälkä, edelle... Avoin keskustelu miehen kanssa olisi paikallaan. Ap, onko miehesi ollut mukana hoitajasi vastaanotolla? Hänen kannattaisi joskus käydä kanssasi juttelemassa, koska hoitava tahosi osaisi varmasti valottaa sairauttasi ja tilannettasi hänelle. Yksilökäyntien lisäksi parikäynnit ovat joskus todella hyödyllisiä.

Entä onko teillä isovanhempia tai ketään muita, jotka voisivat auttaa? Tulla silloin tällöin yöksi tai päivällä hoitaa lapsia, jotta saisit nukkua. Kovasti tsemppiä ja voimia sinulle!
 
Itse suosittelisin perheterapiaa.
Siellä voi kumpikin tuoda esiin omat näkemyksensä turvallisesti ja kolmannen osapuolen ollessa läsnä.
Perheterapiassa voi myös käsitellä makuuhuoneen ongelmia.
Voitte myös oppia toisistanne paljon uutta ja saada ymmärrystä toinen toisillenne ja suhteenne solmut voivat mahdollisesti avautua ja sinunkin masennus saattaisi edes vähän helpottaa....
 

Yhteistyössä