Ehkä ero tulossa, nyt tapasin ihanan miehen, neuvoja!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"aapee"

Vieras
Meillä on mennyt miehen kanssa pitkään huonosti, ja noin 3-4 kk olen harkinnut vakavissani eroa, tai miehen kanssa molemmat olemme. Viimeksi riidan jälkeen puhuimme erosta pari vk sitten, sovimme kuitenkin lapsen takia yrittävämme, koska emme haluaisi luovuttaa liian helposti, ja hajottaa perhettämme.

Mutta totuus on, ettei meillä ole ollut enää edes seksiä kuukausiin, kun tunteemme ovat niin viilenneet. Ja suoraan sanottuna olisin aika ihmeissäni jos ne lämpenisivät vielä. Uskon eron olevan edessä, ongelmamme ovat sen verran suuria.

Eilen tapasin kaverini luona hänen miesystävänsä kaverin, jonka kanssa synkkasi heti loistavasti. Mies haluaisi tapailla, ja minäkin, mutta en haluaisi erota niin että kolmas osapuoli on vaikuttamassa asioihin. Kerroin miehelle tilanteeni, ja hän ymmärsi ja arvosti päätöstäni, vaikkakin oli pettynyt.

Tiedän kyllä mitä pitää tehdä, ja tiedän että täällä ollaan myös sitä mieltä ettei pidä aloittaa sivusuhdetta ennen kuin ero on läpikäyty.

Mutta silti on nyt jotenkin ristiriitainen olo, tunteet myllertää kovasti, tämä mies oli aivan ihana.

En kaipaa haukkuja, en ole tässä todellaan tehnyt mitään väärää, tottakai sitä on alttiimpi ihastumiselle, kun ei ole enää tunteita omaan kumppaniin.

Kokemuksia, mielipiteitänne?
 
Mites olis aapee, jos sopisit nykyisen miehesi kanssa, etta kayttayisitte niinkuin silloin ,kun olitte viela syvasti rakastuneita. muutaman paivan vain ja ihan vain leikisti. \tekisitte niita tekoja ,mita teitte seurustelun parhaina aikoina ja sanoisitte myos niita sanoja joita kaytitte silloin kun rakkaus oli viela voimakkaasti elamassanne. Tekisitte tuon vain ihan huvin vuoksi. vaikka vain yhden viikon.Mita sanot?
 
En nyt ehkä edes ymmärrä mitä sä ap haluat kuulla tai ajat takaa? Ehdottomasti ensin vanhat kuviot katsotaan loppuun tai lopetetaan ja sitten siirrytään eteenpäin. Sen verran luulisi löytyvän kunnioitusta sitä (tulevaa entistä) kumppaniaan kohtaan.
 
[QUOTE="vieras";23637718]En nyt ehkä edes ymmärrä mitä sä ap haluat kuulla tai ajat takaa? Ehdottomasti ensin vanhat kuviot katsotaan loppuun tai lopetetaan ja sitten siirrytään eteenpäin. Sen verran luulisi löytyvän kunnioitusta sitä (tulevaa entistä) kumppaniaan kohtaan.[/QUOTE]

En tiedä oikein itsekään mitä ajan takaa. Ehkä vaan halusin kuulla juuri tämän. :-)
 
Jos nykyinen miehesi ei ole väkivaltainen, juoppo, pelihullu, velkaantuva, niinsanon, että ei se vaihtamalla parane. Sama arki on edessä sit tän uudenkin kumppanin kanssa.
 
Mites olis aapee, jos sopisit nykyisen miehesi kanssa, etta kayttayisitte niinkuin silloin ,kun olitte viela syvasti rakastuneita. muutaman paivan vain ja ihan vain leikisti. \tekisitte niita tekoja ,mita teitte seurustelun parhaina aikoina ja sanoisitte myos niita sanoja joita kaytitte silloin kun rakkaus oli viela voimakkaasti elamassanne. Tekisitte tuon vain ihan huvin vuoksi. vaikka vain yhden viikon.Mita sanot?

Minkä takia? Sehän olisi teeskentelyä. En koe että minulla olisi enää syytä käyttäytyä noin, liikaa on tapahtunut. En usko tuohon kyllä.
 
Tietysti voi olla parhaaksenne erota, mutta älä anna uuden ihastuksen vaikuttaa eroon mitenkään. Kannattaa harkita ihan muilla perusteilla kuten sillä, millainen suhteenne on ja mitä tunnette toisianne kohtaan.
 
Miten olisi parisuhdeviikonloppu? MEilläkin oli todella huonoa aikaa parisen vuotta. Puhuttiin erosta, mutta päätettiin aina jatkaa. Koska mitään väkivaltaa ei ole ollut, eikä alkoholismia.

Nyt kävimme Kataja ry:n järjestämällä parisuhdeviikonlopussa. Ja se vahvisti molempia että haluamme tosiaan jatkaa, vaikka on ollut niin todella vaikeata .
 
Se, että olet nyt tavannut yhden illan tuttavuuden joka on niin ah aivan ihana ja ymmärtäväinen.. ei kerro koko totuutta. Kun arki tulee esiin, niin teillä on samat ongelmat kuin nykyisessä suhteessa. selvitä ensin ongelmat tässä nyk. liitossa. Uuteen suhteeseen ns pakeneminen ei auta jos edellisessä liitossa ei ole selvitetty kaikkia asioita
 
Eron jälkeen suhteen osapuolten tulisi kumpikin olla omillaan vähintään se kaksi vuotta tai siihen asti, että lapset ovat tarpeeksi isoja ja kohta muuttamassa kodistaan pois.
Näin vältytään laastarisuhteilta ja lasten elämän hankalaoittamisesta uusioperheiden uusien suhteiden luomalta vääristyneeltä perhekuvioilta....
 
[QUOTE="vieras";23637737]Jos nykyinen miehesi ei ole väkivaltainen, juoppo, pelihullu, velkaantuva, niinsanon, että ei se vaihtamalla parane. Sama arki on edessä sit tän uudenkin kumppanin kanssa.[/QUOTE]

Ei ole noita, mutta suunnittelee työskentelyä ulkomailla, josta meillä on ollut paljon riitaa, en kestäisi niin pitkää erossaoloa. Mies on muutenkin ollut koko ajan paljon poissa, tuntuu että muut asiat ovat tärkeämpiä kuin läheiset. Lisäksi monia muita juttuja, mies loukkaa minua usein sanoillaan, minusta hän ei arvosta minua tarpeeksi, eikä osoita rakkauttaan käytöksellään, tuntuu että olen jo pitkään ollut hänelle itsestäänselvyys. Yhteistä aikaa tai tekemistä olen saanut suorastaan anella.

Olen tuntenut olevani yksinäinen tässä suhteessa, henkisesti. Mies on sellainen kuin on, minä myös, en voi vaatia toista muuttumaan, minulla ei ole oikeutta siihen. Haluamme vain suhteelta eri asioita. Tottakai saa ola omia menoja, muttei niin että nähdään tunti päivässä, ja senkin aikana vain syödään, käydään suihkussa tms. Mutta minä olen herkkä ja tunteellinen, rakastava nainen jolla olisi suhteelle paljon annettavaa. Mies ei vain halua ottaa niitä vastaan, ei ole koskaan halunnut, vaan pitää minua käsivarren mitan päässä. Se ei minulle riitä. Haluaisin henkistä läheisyyttä suhteelta.
 
Minä taas sanoisin niin, että jos nykyisen miehen kanssa on mennyt huonosti, ja uusi mies, melkein mikä tahansa mies, osoittaa positiivista huomiota niin helposti on myyty. Yhden illan tuttavuuden perusteella et tiedä tästä toisesta miehestä juuri mitään.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ja mitkä ovat ne asiat, että miehen kanssa menee huonosti? Minkä pitäisi parantua, että menisi paremmin? Hyvin usein parisuhteen ristiriidat perheessä johtuvat siitä, että molemmat vanhemmat ovat väsyneitä lasten ollessa pieniä, venymistä riittää, omaa aikaa ei ole, eikä aikaa myöskään sille parisuhteelle - tai kun sitä aikaa on, ei parisuhdetta jaksa väsymykseltään hoitaa.

Minä petettynä ja eronneena ihmisenä olen ehdottomasti sitä mieltä, että suhde päätetään ennen kuin aloitetaan uutta! Jos tähän ei kykene, on tosi kypsymätön. Edelleenkään en arvosta entistä miestäni ja esikoiseni isää missään asiassa lainkaan, enkä myöskään arvosta hänen uutta kumppaniaan senkään vertaa.
 
[QUOTE="aapee";23637677]Meillä on mennyt miehen kanssa pitkään huonosti, ja noin 3-4 kk olen harkinnut vakavissani eroa, tai miehen kanssa molemmat olemme. Viimeksi riidan jälkeen puhuimme erosta pari vk sitten, sovimme kuitenkin lapsen takia yrittävämme, koska emme haluaisi luovuttaa liian helposti, ja hajottaa perhettämme.

Mutta totuus on, ettei meillä ole ollut enää edes seksiä kuukausiin, kun tunteemme ovat niin viilenneet. Ja suoraan sanottuna olisin aika ihmeissäni jos ne lämpenisivät vielä. Uskon eron olevan edessä, ongelmamme ovat sen verran suuria.
[/QUOTE]

Jos et edes aio koettaa Algoman ehdotusta, ei teillä tosiaan ole tulevaisuutta. Totta hitossa tunteet viilenevät, ellei tee suhteen eteen mitään. Tuolla Algoman mainitsemalla tavalla voi ihan oikeasti löytää kipinän uudelleen. Jos on yhtään haluja säilyttää suhde, kannattaa kokeilla.

Ellei huvita elvyttää suhdetta, miksi riiput siinä vielä kiinni? Mikset eroa? Lapsi huomaa kyllä huonot välinne, lapsi ei käy syyksi. Tuntuu ihan siltä, että etsit tekosyytä erolle, kun kerran kyselet täällä, lähteäkö yhdenillan ihastuksen matkaan. Mikä on oikea syy, kun sitä pitää kierrellä?

Toinen vaihtoehto on, että suhde ei ole niin paska kuin tahdot uskoa ja pelkäät, että hellyyden uudelleen lämmittäminen saa sen taas liekkiin. Silloin sinulta jäisi seikkailu uuden miehen kanssa kokematta. Ylipäätään on huonoa käytöstä pitää kahta suhdetta rinnakkain vaikka toinen olisi miten perseestä tahansa, se tarkoittaa vain halua pelata kahden ihmisen tunteilla (plus lasten!!!) ja kertoo, että et kuitenkaan uskalla irrottaa entisestä suhteesta, kun pelkäät jääväsi ilman yhtään suhdetta.

Mikä osui lähimmäksi?
 
[QUOTE="aapee";23637739]Minkä takia? Sehän olisi teeskentelyä. En koe että minulla olisi enää syytä käyttäytyä noin, liikaa on tapahtunut. En usko tuohon kyllä.[/QUOTE]
Teeskentelyahan se olis, ainakin aluksi, mutta se kuulemma joskus auttaa kyseisessa tilanteessa.
Toivon Sulle aurinkoista tulevaisuutta!
 
Teeskentelyahan se olis, ainakin aluksi, mutta se kuulemma joskus auttaa kyseisessa tilanteessa.
Toivon Sulle aurinkoista tulevaisuutta!

Tuossa kerroinkin jo suhteestani. En minä tosiaan näe paljon miestäni. Olemme puhuneet asiasta vuosien varrella useasti, olen pyytämällä pyytänyt että hän päästäisi minut lähemmäksi itseään henkisesti, ja edes joskus haluaisin viettää yhden kokonaisen vapaapäivän kotona. Olen niin väsynyt vain itse yrittämään. Olen oikeasti yrittänyt kaikkeni, ja juuri tuotakin että osióitan hellyyteni ja rakkauteni toiselle. olen väsynyt vaan jo yrittämään, kun en saa vastakaikua.
 
[QUOTE="jojo";23637768]Jos et edes aio koettaa Algoman ehdotusta, ei teillä tosiaan ole tulevaisuutta. Totta hitossa tunteet viilenevät, ellei tee suhteen eteen mitään. Tuolla Algoman mainitsemalla tavalla voi ihan oikeasti löytää kipinän uudelleen. Jos on yhtään haluja säilyttää suhde, kannattaa kokeilla.

Ellei huvita elvyttää suhdetta, miksi riiput siinä vielä kiinni? Mikset eroa? Lapsi huomaa kyllä huonot välinne, lapsi ei käy syyksi. Tuntuu ihan siltä, että etsit tekosyytä erolle, kun kerran kyselet täällä, lähteäkö yhdenillan ihastuksen matkaan. Mikä on oikea syy, kun sitä pitää kierrellä?

Toinen vaihtoehto on, että suhde ei ole niin paska kuin tahdot uskoa ja pelkäät, että hellyyden uudelleen lämmittäminen saa sen taas liekkiin. Silloin sinulta jäisi seikkailu uuden miehen kanssa kokematta. Ylipäätään on huonoa käytöstä pitää kahta suhdetta rinnakkain vaikka toinen olisi miten perseestä tahansa, se tarkoittaa vain halua pelata kahden ihmisen tunteilla (plus lasten!!!) ja kertoo, että et kuitenkaan uskalla irrottaa entisestä suhteesta, kun pelkäät jääväsi ilman yhtään suhdetta.

Mikä osui lähimmäksi?[/QUOTE]

Viimeisimmissä vastauksissani on vastaus kysymyksiisi. Kun en vaan saa miestä yrittämään elvyttää suhdetta, vaikka olen kauan yrittänyt. Alan olla jo henkisesti tosi väsynyt tilanteeseen, kamalaa on ollut rakastaa ihmistä joka ei päästä lähelleen.

Olen tosiaan jonkin aikaa harkinnut tosissani eroa, ja kyllä se ainakin nyt näyttää aika todennäköiseltä.

En halua miestä kuitenkaan loukata ihastumalla toiseen. Kyllä teen niin että katson tämän ensin loppuun, tosiaan en edes tiedä miksi kirjoitin, kun tiedän mikä on ainut oikea ratkaisu toimia.

Halusin vaan purkautua jonnekin anonyymina.
 
[QUOTE="aapee";23637793]Tuossa kerroinkin jo suhteestani. En minä tosiaan näe paljon miestäni. Olemme puhuneet asiasta vuosien varrella useasti, olen pyytämällä pyytänyt että hän päästäisi minut lähemmäksi itseään henkisesti, ja edes joskus haluaisin viettää yhden kokonaisen vapaapäivän kotona. Olen niin väsynyt vain itse yrittämään. Olen oikeasti yrittänyt kaikkeni, ja juuri tuotakin että osióitan hellyyteni ja rakkauteni toiselle. olen väsynyt vaan jo yrittämään, kun en saa vastakaikua.[/QUOTE]

Ymmarran, eihan sita yksin voi olla parisuhteessa. Teidan taudin luonteen.
 
[QUOTE="vieras";23637718]En nyt ehkä edes ymmärrä mitä sä ap haluat kuulla tai ajat takaa? Ehdottomasti ensin vanhat kuviot katsotaan loppuun tai lopetetaan ja sitten siirrytään eteenpäin. Sen verran luulisi löytyvän kunnioitusta sitä (tulevaa entistä) kumppaniaan kohtaan.[/QUOTE]

Peesi. Ap on menossa kovaa vauhtia ojasta allikkoon.

Mikä ihmeen hoppu sinulla on rynnätä uuteen suhteeseen, kun LAPSEN ISÄN kanssa asiat ovat vielä kesken?
 
Lisään vielä, että paljon poissaolon myötä vastuu kodista ja perheestä on yksinomaan ollut minun hartioillani. Minä haluaisin vain normaalia perhe-elämää , jossa tehtäisiin yhdessä normaaleja asioita, kuten vaikka siivottaisiin yhdessä, ulkoiltaisiin, tehtäisiin ruokaa, ulkoiltaisiin, harrastettaisiin, ja joskus voisimme viettää kahdenkeskistäkin aikaa. Mies ei ole antanut tähän oikein mahdollisuutta, vaikka olen usein ottanut asian ja toiveeni puheeksi. Tuntuu aika turhalta enää yrittää, en meinaa jaksaa, kun en mielestäni vaadi liikoja. Minäkin käyn töissä, ja silti hoidan yksin monet asiat jotka voisimme hoitaa yhdessä. Mies elää minusta kuin olisi sinkku. Minulla olisi paljon lämpöä ja rakkautta annettavanani.

Tottakai pitää omaa aikaa olla molemmilla, mutta mielestäni 1-2 harrastusta per nenä olisi sopiva, ei niin että mies lähtee heti autotallille tai kavereidensa kanssa harrastamaan kun minä lähden töistä, ja saan itku silmässä anella, että voisitko kulta olla kanssamme edes yhden kokonaisen päivän joskus.

En tiedä miten voisin enempää enää yrittää, olen väsynyt, kaipaan läheisyyttä ja rakkautta.

Toisen miehen kanssa juttelu sai huomaamaan että on toisenlaisiakin miehiä. Mutta silti en meinaa alkaa pelehtimään mieheni selän takana, vaan katsoa tämän loppuun. Itkettää nytkin kun kirjoitan, olen niin väsynyt henkisesti tähän yksipuoliseen rakkauteeni.
 
[QUOTE="Lila";23637831]Peesi. Ap on menossa kovaa vauhtia ojasta allikkoon.

Mikä ihmeen hoppu sinulla on rynnätä uuteen suhteeseen, kun LAPSEN ISÄN kanssa asiat ovat vielä kesken?[/QUOTE]

En todellakaan aio niin tehdä, uskon että kun tämä suhde on katsottu loppuun ja tehty kaikki voitava, tulee se oikea eteen kun aika on kypsä. Muttei vielä aikoihin.

Kyllä minä nyt tiedän mitä minun täytyy tehdä, halusin vaan avautua ja saada varmistusta ajatuksilleni täältä.
 
Aapee vaikuttaa fiksulta ja tunneälykkäältä naiselta, ja aapeen mies, anteeksi vaan, idiootilta, jos ei tajua ottaa toisen rakkautta vastaan. kuulostaa melkein että mies pettää. Jättäisit hänet, sinulla olisi yksinkin parempi olla.
 
No kun sulla on noin paha olla, sun ja lasten kannalta voi paras ratkaisu olla se ero, vaikkei sekään aluksi HELPPOA ole. Mutta älä ryntää uuteen suhteeseen ihan suorilta, katsot ensin todella tarkkaan kenen kanssa alat ja mihin. Lapsillekaan ei tule sellaista oloa, että uusi mies tuli isän tilalle ja ehkä pääsette hiukan helpommalla, kun on aika opetella elämään uuden miehen kanssa, oli se kuka tahansa.

Tsemppiä!
 

Yhteistyössä