...ja lapsihan on ollut välillä ihan yksinkin, oletettavasti, jos kerran on kesälomaillut jo yli kuukauden. Ja varmaan ikävöi jo kavereitaan.
Meidän lapset tykkää kovasti olla kotona. Mutta ovat viihtyneet (ja nuorempi viihtyy yhä, isompi on jo koululainen) myös päiväkodissa todella hyvin. Ja joka armas kesä on ollut sama juttu; pitkän kesäloman jälkeen he huomaavat että hei, päiväkoti on jo auki, ja alkavat kyselemään että miksi he eivät sinne vielä pääse vaikka Joel on jo siellä, ja Ella, ja Isadora, ja näköjään Veetikin...epistä! Aidan yli sitten juttelevat kavereiden kanssa ja laskevat päiviä siihen, että pääsisivät kavereiden kanssa jo leikkimään.
Kun ei meillä ainakaan pihakaverit, kesämökkeily, veneily, puistossa käyminen, uimarannalla käynti, lastentapahtumissa ja kaikenmaailman hilavitkutinpuistoissa käyminen ole aiheuttaneet sitä, etteivätkö lapset silti kaipaisi myös rakkaita hoitokamujaan ja päivähoidon arkea.
Eikä meillä se, että lapset ovat viihtyneet hoidossa hyvin & ovat onnistuneet muodostamaan läheisiä ystävyyssuhteita hoitokavereiden kanssa ole sulkenut pois sitä etteivätkö he viihtyisi hyvin myös kotona, oman perheen kanssa.