Tiedättekö, mä olen oikeesti aivan rikki.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Turkilmas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En jaksanut koko ketjua lukea (koska oli ilmeisesti pitkälti haukkumislinjaa). Sen haluan sanoa, että ymmärrän ap:ta kyllä erittäin hyvin. Itselleni tuli viikko sitten töissä vastaan eräs raju realiteetti, jota en uskonut tässä työssä tulevan vastaan. Olen ollut tämän vuoksi todella romuna. Ja olen myös jotenkin ajatellut olevani eräällä tavalla korvaamaton, joten ei tuokaan ajatus kovin vieraalta kuulosta.
 
Voi, kunpa mäkin pystyisin tuohon. Mua harmittaa ihan vietävästi, että olipa ketju mikä hyvänsä, niin aina on joku ilkeilemässä mulle. Ja vaivaa se, että aina ollaan huutelemassa siitä mun järkyttävänkamalasta ilkeydestäni, mutta ei siitä koskaan oikein todisteita ole tullut esiin. Totta kai tiedän, että joskus olen kirjoittanut liian terävästi ja ollut kärkevästikin eri mieltä asioista ihmisten kanssa, mutta samanlaista henkilökohtaisuuksiin menevää ilkeilyä en tietääkseni ole harrastanut mitä osakseni täällä itse saan.

Ja joo, tää on nyt taas se marttyyrivaihe, mutta kun en kerta kaikkiaan käsitä.

Ap, puhuit itsetutkistelusta. Mä olen tuijottanut peiliin eräänkin kerran ja miettinyt, mikä on vialla kun aina haukutaan, mutta ilmeisesti olen sitten niin pahasti päästäni vialla, etten tosiaan tunnista olevani jatkuvasti, aina ja kaikille ilkeä. Kun mielestäni valtaosa viesteistäni on neutraaleja tai ystävällisiä. Mutta ehkä tämä on vain harhaa.

Mun mielestä näistä parjausviesteistä vaan niin näkyy halu loukata ja siksi en niihin tartu. Ja en siksikään, että tiedän ettei asiat ole niin. Mulle on myös ehdottomasti tärkeintä se, että tiedän olevani tykätty ja rakastettu läheisteni joukossa. Se toki sattuisi, jos yhtäkkiä joku ystäväni alkaisi tiukkaan kritisoimaan mua, sillä silloin tietäisin asiassa olevan varmasti jotain perääkin. Olisi todellisen itsetutkiskelun paikka ja on joskus ollutkin.

Mä luulen Riepu että tuo mollaaminen ihan oikeasti johtuu enimmäkseen siitä, että sä tosiaan näytät mielipahasi ja suuttumuksesi. Se on ihan ymmärrettävää, mutta se on valitettavasti myös bensaa lieskoille. Ne ilkeät kommentit ei ole henkilökohtaisuuksia, vaan yritys saada aikaan mielipahaa. Tämän kun koittaa pitää mielessään, niin saa taas voimia :).

Ja jos mä jaarittelen pitkästi, niin sä esität asiasi usein todella tiivistetysti, voi että kun osaisin sen itsekin :D. Siinä tiivistämisessä on kuitenkin riski saada töksähtelevä vaikutelma asialleen. Siis täällä palstalla, missä kuka tahansa voi loukkaantua ties mistä tahansa. Pitäisi aina muistaa ensin kierrellä ja kaarrella, vannoa ettei tarkoita mitään henkilökohtaisesti ja miten tämä ja tuo on ainoastaan oma mielipide jne. jne. ja vasta sitten sanoa asiansa :D.
 
Työskentelen siis tällä hetkellä myymäläpäällikkönä, olen tässä työpaikassani yksin ja vastaan kaikesta. Olen lyhyessä ajassa kaksinkertaistanut liikevaihdon ja tämä myymälä olisi jatkanut kyllä toimintaansa. Vaan kun tämä myymälä on alivuokralaisena toisen liikkeen yhteydessä ja tuo toinen liike lopetetaan.

Tieto tuli täytenä yllätyksenä kaikille ja lopulta esimieheni päättivät että uutta liikettä ei haeta. Johtuen pitkälti huonosta ensimmäisestä vuodesta (jolloin minä en ollut puikoissa) sekä siitä että tähän on lyhyessä ajassa investoitu paljon rahaa ja nyt olisi tarvinnut taas inventoida paljon rahaa+ palkata lisää henkilökuntaa jne.

Ja tämä minun myymäläni on todella kuin kärpäsen paska valtameressä, joten suurensuuri pörssiyhtiö päätti lopettaa toiminnan kokonaan. Ihan ymmärrettävää.

Tämä vastauksena heille/ teille, jotka maiskuttelitte ajatuksella että irtisanominen johtuisi epämiellyttävästä persoonallisuudestani :)
 
Tsemppiä Turkilmas. Minusta olet pohtinut tuntojasi todella analyyttisesti - ihan oikealla tavalla, löytänyt itsestäsi uutta ja oppinut monia asioita.

Moni voi kuvitella, ettei työttömäksi joutuminen ole mikään iso juttu - ettei elä työnsä kautta. Mutta tosi asia on, että jos tälläinen asia osuu kohdalle, joutuu miettimään monia asioita. Voisi kuvitella esim. että ensin ottaa rennosti, lomailee vähän ja etsii sitten vasta sitä työtä. Mutta aika harvalta tämä onnistuu, tulee tunne että on vain löydettävä se työ. Kyse ei ole pelkästään omasta itsestään vaan myös siitä, että yhteiskuntammekin arvostaa ihmisiä työn kautta - kotiäiditkin lusmuilevat kotona (varmasti olette kuulleet ja lukeneet tästä)

Oma mieheni on muutamaan otteeseen ollut työtön, ja hänen itsetuntonsa on kyllä kärsinyt kovia kolauksia työttömyysjaksoista.

Ja Turkilmas, ei ole mitään vikaa siinä, että yrittää etsiä hyvää uutta työpaikkaa. Niin minäkin tekisin, jos työni loppuisivat, tienaan niin hyvin, ettei olisi mitään järkeä ottaa mitä sattuu työtä vastaan, siitä voisi olla jopa haittaa uudelleen työllistymisessä. Viisaampaa minun kohdallani olisi opiskella jotain lisää. Se turvaisi paremman tulevaisuuden.

Toivottavasti Turkilmas löytää oman unelmatyöpaikkansa.
 
Hei
Olen tässä koittanut miettiä että ihanko oikeasti olen pitänyt itseäni parempana ihmisenä ja nostanut itseni jalustalle. Ihan heti en tunnista noita piirteitä itsestäni, mutta jatkanpa tutkiskelua. Olen kuitenkin sanonut että töitä on aina ja onhan niitä. Siis ainakin täällä meidän paikkakunnalla. Tiedän että saisin töitä suunnilleen huomenna, mutta kun kerran sain maistaa vähän mukavampaa työtä josta maksettiin hyvin, niin ei houkuttele palata vanhaan. Ei tämä mielipiteeni ole mihinkään muuttunut, mutta ymmärrän kyllä että kaikilla paikkakunnilla työn saaminen ei ole yhtä helppoa. En siis osoita syyttävällä sormella ketään kun totean että työtä on kyllä. Se, mikä tuli mulle yllätyksenä, on mun oma vastentahtoisuuteni mennä tekemään työtä pienemmällä palkalla kuin mitä tuleva ansiosidonnainen työttömyyskorvaukseni on. Toisaalta, jos olisin nuorempi, omaisin vähemmän työkokemusta, eikä olisi asuntolainaa niskassa, niin varmaan olisin asioista eri mieltä ja menisin riemusta kiljuen osa-aikaiseksi kassamyyjäksi.

Mutta juu, olen jo moneen otteeseen kertonut, sekä blogissani että täällä, miten olen saanut nyt kolauksen ylpeydelleni. Jos joku saa siitä (vahingon)iloa, niin se suotakoon. Minä itse taas nuolen haavojani ja nousen kyllä tästä, siitä ei ole epäilystäkään. On hyvä saada välillä kolhuja, niistä kun oppii parhaiten. Ihmettelen kuitenkin että ihanko totta te vahingoniloiset olette kaikessa aina nöyränä, suvaitsevana ja ennen kaikkea oikeassa? Virheettömät ihmiset on mielestäni heitä, jotka eivät ole tunnistaneet itsessään heikkoja kohtia. Mä kritisoin itseäni paljon ja tässäkin kerroin suoraan virheeni. Minä kun en ole nyt, enkä jatkossakaan virheetön. Matkan varrella on tullut opittua paljon ja paljon on vielä opittavaa. Tulen vielä monta kertaa myöntämään olleeni väärässä yhdessä jos toisessa asiassa ja oppimaan virheistäni. Tulen myös nielemään mielipiteitäni kun avarran ajattelutapaani. Mutta sellaista se elämä on.

Lyhensin tuota ja vastailen olennaisiin. Ihan oikeasti olet nostanut itsesi jalustalle ihan siellä blogissa. Olet itse sanonut että olet pitänyt itseäsi korvaamattomana työntekijänä ja edelleen sanot että saisit vaikka huomenna töitä jos haluaisit. Silti olet "valmis" jäämään kotiin makaamaan ja syynä raha. Ei oikein kuulosta siltä sinulta mihin olen palstalla tottunut. Ole nyt itsellesi realistinen. Sun koulutus on merkonomi (?) ylioppilas tms. Sulla on kesken jäänyt ammattikorkeakoulututkinto. Jos jäät pitemmäksi ajaksi työttömäksi niin sun mahdollisuudet työllistyä heikkenee edelleen. Et ehkä sitten pääse enää EDES kaupan kassalle. Niele ylpeytesi ja mene vaikka sinne kaupan kassalle. Olet varmasti hyvä työntekijä, ihan varmasti! Mutta hei, meitä hyviä työntekijöitä on pilvin pimein ja valitettavan suuri osa vielä työttömänä joten sinä et todellakaan ole korvaamaton, et edes lähellä sitä. Ei, en tietenkään ole virheetön. Teininä varsinkin olin kaukana täydellisestä ja pilkka osui nilkkaan monessa asiassa. MUTTA, olen sinua reilusti nuorempi ja täytyy sanoa että olen elämän edessä todella nöyrä. Mikään ei ole itsestään selvää, ei KENELLEKÄÄN. Ei työllisyys, ei terveys, ei raha. Kukaan ei ole kuolematon eikä koskematon vaikka kuinka nostaisi itseään jalustalle. Ei vaan ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;24713785:
En jaksanut koko ketjua lukea (koska oli ilmeisesti pitkälti haukkumislinjaa). Sen haluan sanoa, että ymmärrän ap:ta kyllä erittäin hyvin. Itselleni tuli viikko sitten töissä vastaan eräs raju realiteetti, jota en uskonut tässä työssä tulevan vastaan. Olen ollut tämän vuoksi todella romuna. Ja olen myös jotenkin ajatellut olevani eräällä tavalla korvaamaton, joten ei tuokaan ajatus kovin vieraalta kuulosta.

Tervetuloa todellisuuteen vaan sullekkin. :flower: Ihan tavallinen tallaaja sinäkin olet, ei kukaan ole korvaamaton. Mistä tuollainen ajatus edes tulee..??
 
Mun mielestä näistä parjausviesteistä vaan niin näkyy halu loukata ja siksi en niihin tartu. Ja en siksikään, että tiedän ettei asiat ole niin. Mulle on myös ehdottomasti tärkeintä se, että tiedän olevani tykätty ja rakastettu läheisteni joukossa. Se toki sattuisi, jos yhtäkkiä joku ystäväni alkaisi tiukkaan kritisoimaan mua, sillä silloin tietäisin asiassa olevan varmasti jotain perääkin. Olisi todellisen itsetutkiskelun paikka ja on joskus ollutkin.

Ei mulla ole tarkoitus loukata. Jos olisi niin ei minulla olisi mitään kiinnostusta lukea esim. blogiasi tai lukea kuulumisia. Mutta tuohon vielä puutun kun sanot että tiedät ettei asiat ole niin. Minä olen tosiaan ottanut ihan sieltä sinun blogistasi asioita joita SINÄ itse olet sanonut, esimerkiksi sen että olet pitänyt itseäsi korvaamattomana.
 
[QUOTE="vieras";24714856]Lyhensin tuota ja vastailen olennaisiin. Ihan oikeasti olet nostanut itsesi jalustalle ihan siellä blogissa. Olet itse sanonut että olet pitänyt itseäsi korvaamattomana työntekijänä ja edelleen sanot että saisit vaikka huomenna töitä jos haluaisit. Silti olet "valmis" jäämään kotiin makaamaan ja syynä raha. Ei oikein kuulosta siltä sinulta mihin olen palstalla tottunut. Ole nyt itsellesi realistinen. Sun koulutus on merkonomi (?) ylioppilas tms. Sulla on kesken jäänyt ammattikorkeakoulututkinto. Jos jäät pitemmäksi ajaksi työttömäksi niin sun mahdollisuudet työllistyä heikkenee edelleen. Et ehkä sitten pääse enää EDES kaupan kassalle. Niele ylpeytesi ja mene vaikka sinne kaupan kassalle. Olet varmasti hyvä työntekijä, ihan varmasti! Mutta hei, meitä hyviä työntekijöitä on pilvin pimein ja valitettavan suuri osa vielä työttömänä joten sinä et todellakaan ole korvaamaton, et edes lähellä sitä. Ei, en tietenkään ole virheetön. Teininä varsinkin olin kaukana täydellisestä ja pilkka osui nilkkaan monessa asiassa. MUTTA, olen sinua reilusti nuorempi ja täytyy sanoa että olen elämän edessä todella nöyrä. Mikään ei ole itsestään selvää, ei KENELLEKÄÄN. Ei työllisyys, ei terveys, ei raha. Kukaan ei ole kuolematon eikä koskematon vaikka kuinka nostaisi itseään jalustalle. Ei vaan ole.[/QUOTE]

Mun piti ihan käydä lukemassa tuo kirjoitukseni johon viittaat. Näin olen kirjoittanut sanasta sanaan:

"Olen kova tekemään töitä ja rakastan edistymistä. Haluan oppia paljon työstäni ja turhan usein ajaudun tekemään liikaa töitä. Se on kuitenkin luontoni, en osaa olla muuten. Tiedän siis että olen hyvä työntekijä, mutta ehkä luulin olevani vähän turhankin hyvä. Kaikesta edellämainitusta johtuen luulin olevani suunnilleen korvaamaton työnantajalle. Kunnes sitten sain kokea irtisanomisen... "

Huomaatko että soimaan tuossa itseäni? Luulin olevani SUUNNILLEEN korvaamaton. Eli koska tiesin tehneeni työni hyvin, kuvittelin ettei työ voi loppua. Vaan tuli muita tekijöitä ja siksi työni päättyi.

Kirjoitan muuten blogiani, ja ylipäätään muutenkin, aina oikolukematta tekstiäni. Kirjoitan mitä mieleeni juolahtaa sen enempää sensuroimatta. Tuossakin pointti on se, että kuvittelin että riittää jos on hyvä työntekijä. En suinkaan kuvittele oikeasti olevani korvaamaton, tiedän toki että hyviä työntekijöitä on pilvin pimein. Mutta kun tämä pesti oli minun ja kuvittelin että jos hoidan sen hyvin, niin saan sen pitää.

Ja jep, tiedän että just heti huomenna saisin paikan Staffpointilta ja pääsisin kiertäväksi kaupan kassaksi. Ei se ole itsensä jalustalle nostamista, hyvänen aika. Olen aikaisemmin, ennen tätä pestiä, käynyt Prisman kassakoulutuksen, suorittanut Veikkauksen koulutuksen ja ollut jo Staffin listoilla. Sitten tuli tämä pesti ja soitin heille peruakseni työn.

Eikä mulla tosiaan ole kaksista koulutusta. Yo-merkonomi, leipuri ja kesken jätetyt tradenomin opinnot. Mutta mulla on aika hemmetin pitkä ja monipuolinen työkokemus. Ja mä olen ollut, itse asiassa hyvinkin monta vuotta, kaupan kassana, kioskin kassana jne. Voin luvata että hakeudun niihin hommiin uudelleen jos alkaa näyttämään pahalta, mutta nyt mieluummin koittaisin etsiä jo jotain mielekkäämpää työtä. Enkä ajatellut maata kotona, tarkoitukseni on etsiä aktiivisesti töitä. Tälläkin hetkellä odottelen että pääsen soittamaan lisätietoja yhdestä kivasta työstä.

Ja jotta nyt tulisi jo selväksi, niin painotan vielä: en pidä itseäni kuolemattomana, en pidä itseäni jalustalla, enkä todellakaan pidä työllisyyttä (enää), terveyttä tai rahaa itsestäänselvyytenä. Enkä edelleenkään tunnista pitäväni itseäni liioin jalustalla.
 
[QUOTE="vieras";24714879]Ei mulla ole tarkoitus loukata. Jos olisi niin ei minulla olisi mitään kiinnostusta lukea esim. blogiasi tai lukea kuulumisia. Mutta tuohon vielä puutun kun sanot että tiedät ettei asiat ole niin. Minä olen tosiaan ottanut ihan sieltä sinun blogistasi asioita joita SINÄ itse olet sanonut, esimerkiksi sen että olet pitänyt itseäsi korvaamattomana.[/QUOTE]

Ja mä lähinnä tarkoitin noita viestejä, joissa mainittiin että Turkilmas on paska akka, ikävä luonne, yksinkertainen, maailman rasittavin työntekijä jne.jne.

Täytyy näemmä alkaa myös miettimään mitä näppäimistöltään blogiinsa suoltaa. Tuossa mun kommentissahan on selvästi itseironiaa ja itsekritiikkiä, mutta ilmeisesti se ei kaikille välity.
 
.


Ja jep, tiedän että just heti huomenna saisin paikan Staffpointilta ja pääsisin kiertäväksi kaupan kassaksi. Ei se ole itsensä jalustalle nostamista, hyvänen aika. Olen aikaisemmin, ennen tätä pestiä, käynyt Prisman kassakoulutuksen, suorittanut Veikkauksen koulutuksen ja ollut jo Staffin listoilla. Sitten tuli tämä pesti ja soitin heille peruakseni työn.

No hei, oikeasti jokainen saisi paikan staffpointilta tms. vuokrafirmalta kun vaan ilmottautuu niiden sivuille. Eri asia sitten miten on tunteja, työllistyykö koskaan vakituisesti tms. Mutta nuo mainitsemasi haukkumasanat menee kyllä överiksi, se on ihan totta. Mun mielestä sä olet edelleen palstan mahtavin( ja kaunein!!) tyyppi, vaikka turpaani auonkin :xmas:
 
[QUOTE="vieras";24715038]No hei, oikeasti jokainen saisi paikan staffpointilta tms. vuokrafirmalta kun vaan ilmottautuu niiden sivuille. Eri asia sitten miten on tunteja, työllistyykö koskaan vakituisesti tms. Mutta nuo mainitsemasi haukkumasanat menee kyllä överiksi, se on ihan totta. Mun mielestä sä olet edelleen palstan mahtavin( ja kaunein!!) tyyppi, vaikka turpaani auonkin :xmas:[/QUOTE]

No mutta kun tuo just oli se mun pointti :D :D. Siis että ainakin täällä meidän paikkakunnalla niitä töitä kyllä on, mutta kun ei tosiaan innosta osa-aikaiset kassatyöt tai just Staffin kautta työskentely ellei sitten ole pakko. Ja tätä piirrettä itsessäni olen juur kritisoinut, sillä aiemmin olisin mennyt riemusta kiljuen noihinkin. Mä en oikeesti ole koskaan ollut turhan ronkeli töistäni, kertoo varmaan jotain että mun mielestä joku myymäläpäällikön pesti on unelmien työ :xmas:.
 

Yhteistyössä