Mä en enään jaksa meidän 4v touhuja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "väsynyt äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"väsynyt äiti"

Vieras
Siis mä olen ihan loppu. Meidän 4v syö kaikki mun voimat,en vaan oikeasti jaksa, Siis tämä ei voi olla enään normaalia! Hän raivoaa, inttää joka asiasta vastaan, pissaa housunsa tahallaan, menee herättämään siskonsa (joka nukkuu omassa huoneessa),paiskoo tavaroita. Mikään ei mene hänen kanssaan niin kuin pitäisi. Ollut aina tempperamenttinen, aina olen ajatellut, että menee aikanaan ohi. Mutta koska tuo alkaa käyttäytymään??
 
Perheneuvolasta voisi saada apua ja neuvoja. Mitä olet tehnyt lapsen käyttäytyessä "huonosti"? Oletko ollut johdonmukainen ja laittanut rajat ja kertonut lapselle lapsentasoisesti mitä saa tehdä ja mitä ei?
 
Olen ainakin yrittänyt. Meillä on 2 varoitusta ja sitten jäähy, jos ei ´touhu muutu. Pakko myöntää, et väliin kun hermo menee, tulee ääntäkin korotettua. Pyydän lapseltani anteeksi tätä käytöstäni...
 
Tää ei nyt ole vittuilua vaikka siltä varmasti kuulostaakin.. Piti vaan todeta, että meidän 5-vuotias olisi nykyän taatusti tuollainen ilman todella jämäkkää kuria ja johdonmukaisuutta. Yhtään ei ole saanut periksi antaa, muuten olis helvetti valloillaan. Temperamenttinen on edelleen, mutta osaa käyttäytyä.
 
[QUOTE="a p";25136228]Olen ainakin yrittänyt. Meillä on 2 varoitusta ja sitten jäähy, jos ei ´touhu muutu. Pakko myöntää, et väliin kun hermo menee, tulee ääntäkin korotettua. Pyydän lapseltani anteeksi tätä käytöstäni...[/QUOTE]

Onko jäähyistä ollut apua? Lopettaako lapsi tyhmät touhunsa?
 
Meillä sama "vika". Neuvolasta kävi perhetyöntekijä pari kertaa, kartoitti tilannetta, diagnoosi pitkittynyt uhmaikä (pikkusisarus-kaksosten syntymästä johtuva), antoi hyvät ohjeet. Parissa kuukaudessa tilanne helpottui, puolessa vuodessa meillä asui oikea enkeli =)
 
Ap on varmaan yrittänyt vaikka mitä keinoja lapsen kanssa, mutta itselleni oli yllätys kuinka nopeasti sain oman 4 vuotiaan rauhoittumaan ja olemaan todella ihana loppuillan, kun rauhoituin kesken riidan itse ensin. Sen iän ikuisen lapsi riehuu - äiti huutaa - rangaistus seuraa -ruljanssin sijaan lopetin huutamisen ja otin lapsen syliin ja kysyin häneltä, että onko hänellä jostain asiasta paha mieli, jne. Lapsi kertoi muutamia mieltään painavia asioita, jotka ei aikuisen korvaan olleet todellakaan kärpäsen kakkaa ihmeellisempiä, mutta juttelimme niistä lapsen kanssa ja tämä rauhoitti lapsen heti. Itse en todellakaan jaksa oman väsymyksen keskellä olla aina rakentava, mutta uskon, että (ainakin meillä) auttaisi jos siihen pystyisin.
 
[QUOTE="vieras";25136308]Meillä sama "vika". Neuvolasta kävi perhetyöntekijä pari kertaa, kartoitti tilannetta, diagnoosi pitkittynyt uhmaikä (pikkusisarus-kaksosten syntymästä johtuva), antoi hyvät ohjeet. Parissa kuukaudessa tilanne helpottui, puolessa vuodessa meillä asui oikea enkeli =)[/QUOTE]

Millaisia ohjeita saitte?? Meillä on ens kuussa 4v neuvola, täytyy ottaa sieläpuheeksi tämä käytös..
 
[QUOTE="a p";25136350]Millaisia ohjeita saitte?? Meillä on ens kuussa 4v neuvola, täytyy ottaa sieläpuheeksi tämä käytös..[/QUOTE]

Mm. lapsen kohtaaminen ja huomioonottaminen, järjestelmällisyys. Saatiin nivaska papereita joissa oli ihan konkreettisia ohjeita =)
 
Tarvitset selvästi apua, ja lapsi myös. Ja nämä palstaterapeutit ei taatusti riitä.
Perheneuvolasta voisit saada apua ja ajatuksia, samoin kirjallisuudesta. Esim. Aggressiokasvattajan opas on oiva kirja.

Apua täytyy hakea, ennekuin aiheutat itsellesi ja lapsellesi pysyvää haittaa. Se kertoo rohkeudesta ja viisaudesta, mitä moni vanhempi on ikävä kyllä vailla.
 

Yhteistyössä