Toggle sidebar

Pieni varovainen avaus pienten lasten päivähoidosta ammattilaisen näkökulmasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "täti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja mannis:
Voi kun kaikki äipät saisivat katsella vaikka viikon päiväkotiarkea kärpäsenä katossa...

Ne 'hyvin pärjäävät ja sopeutuneetkin' pikkuiset jäävät monessa kohtaa iman sitä syliä jne. Miettikää tilanne kun joku alkaa itkemään ja itkuhan 'tarttuu', hetken päästä lähes koko sakki parkuu sydäntä särkevästi. Vaikka aamulla jäävät päiväkotiin iloisella mielellä. Ihan samalla tavalla ne lapset viettävät päivän kiireessä ja melussa. Ihan samalla tavalla ne lapset on monta kertaa hoidossa liian vähäisen henkilökunnan turvin.

Täällä meidän kaupungissa ei ole kuin pari päiväkotia joihin saa alle 3 vuotiaan hoitoon. Ja alle 1v. ei niihinkään.

Se mitä vanhemmat näkee on ihan eri juttu kuin se arki...

Ja siinä ei tilanne korjaa edes se oikeasti sydämmellinen, ihana hoitaja...
Click to expand...

Mitäs jos te kaikki alalla olevat ja näitä kauheuksia näkevät alkaisitte tehdä asialle jotain sieltä sisältäpäin? Koska vanhemmat eivät selvästikään ole kamaluuksista perillä, miksi te ette tartu toimeen ja ryhdy parantamaan asioita? Resursseistahan kaikki onn kiinni, mutta puhumalla ja puutteisiin reagoimalla voisi silti saada jotain aikaan. Jos ei muuta, niin ainakin asenneilmapiirin muutoksen siellä päiväkodeissa.
 
Meidän perheellä on kokemusta päiväkodista, perhepäivähoitajasta, yksityisestä pph:sta ja hoitajan palkkaamisesta kotiin. Esikoinen joutui 1v2kk kunnan perhepäivähoitoon koska en voinut opiskeluistani pitää kuin yhden välivuoden AMK:sta siihen aikaan. 2kk sain pitkitettyä koska tein osan opiskeluista tenttimällä ja kirjallisilla tehtävillä. Alle 1v ja 1v2kk on suuri ERO! Vaikka hoitaja oli aivan loistava niin silti tämä minua kaihertaa enkä unohda ikinä kuin 2viikkoa poika jäi huutaen hoitoon ja äiti kyyneleet silmissä ajoi autoa opiskelemaan! :'(

Toisen lapsen syntyessä olin juuri valmistunut ja halusin työkokemusta kun minulle osa-aika paikkaa tarjottiin. Lapsemme 1v ja 3v. saivat kotiin hoitajan, kallis vaihtoehto ja käteen jäi varmaan samanverran kuin äidin kotona ollessa, mutta sain työelämään uran alun. Jäin vuoden työssä käynnin jälkeen puoleksi vuodeksi kotiin jonka jälkeen sain vakipaikan. Lapset 2½ ja 4½ menivät kunnan päiväkotiin ja kaikki meni loistavasti...oli jopa sääli ottaa heidät kotiin kun kolmas syntyi.

Isommat pääsivät kerhoon minun kotona ollessa. Kolmas lapsemme oli 1v9kk kun meni isosiskonsa 5v kanssa yksityiselle pph:lle. Esikoinen oli jo koulussa. Kaikki sujui hyvin ja hoitaja jopa jatkoi 5v käyttöä samassa kerhossa 2krt/vk koska omakin lapsensa kävi samassa kerhossa. Nyt olen taas kotona kun saatiin neljäs lapsi ja aion olla kotona siihen saakka kun lapsi täyttää 2vuotta, olen jo töihin ilmoittanut!

Minun mielestä kolme vuotta ei ole mikään maaginen raja, mutta en veisi kyllä 1-vuotiasta minnekkään vieraalle hoitoon en kunnalliselle enkä yksityiselle. Tuo 2vuoden molemmin puolin(1v9kk ja 2½) hoitoon meno on ollut kaikkein helpoin kun ei ole vielä kovin suuria uhma kohtauksia, mutta ei enää myöskään eroahdistusta.

RAHA ei ole mikään syy viedä lasta hoitoon pienenä; se on se äidin minä itse-ura tai koko perhe voi paremmin jotka minä uskon todellisiksi syiksi. Olemme aina saaneet neuvoteltua pienemmät maksu erät asunto/autolainoille kodinhoitotuen ajaksi.
 
[QUOTE="nih";25366277]Oletko koskaan muistanut kysyä mieheltäsi mitään? meinaan vaan että suomi on täynä miehiä joiden on painettava pitkää päivää pitääkseen perhe leivässä. enkä yhtää ihmettele jos tuo aiheuttaa ongelmia perheessä. .[/QUOTE]

Olin mä työelämässä tai kotona, ihan yhtä pitkää päivää mun mies tekis silti. Eli klo 8-16. Ei koskaan ole tehny ylitöitä. Ei turha vetää tuota korttia esiin.
 
[QUOTE="vieras";25366732]Taloudellinen todellisuus onkin sitten asia erikseen, mutta ei muuta lapsen kehityksellisä tarpeita vaikka olisi minkälaiset taloudelliset ahdingot. Olennaisempaa on silloin pohtia miten vaikuttaa yhteiskuntaan jossa kasvatuskäytäntö ei mahdollista asianmukaista tukea alle kolmevuotiaille. Surullinen on siis näiden vanhempien tilanne jotka joutuvat päivähoitoratkaisuja tekemään vastoin sen mitä itse tuntee lapsen kannalta hyväksi ja joutuvat vääristämään mielessään lapsen pöivähoitoon liittyviä epäkohtia että jaksaisivat työssä käydä.[/QUOTE]

Lapsem kehitykselliset tarpeet - niin tosiaan, niitähän ei voi muuten taata kuin olemalla 3 vuotta kotona. Mitää merkitystä millään muulla ei ole.

Mä lienen ainoa jota laskut joskus stressaa.. tai selvityminen seuraavasta kuusta taloudellisesti. Pitäs vaan kai laittaa aivot narikkaa ja unohtaa moiset stressit, meinaan lapsi kyllä ne vaistoaa. Mieluummin vaan heittäytyä valtion varaan, kyllä se pelastaa jos rahat loppuu-

Ja juu, olen laittanut lapseni hoitoon2v 9kk ikäisenä. 3kk liian aikaisin kehityksellisesti.

Miten aikuisten ihmisten on niin vaikea ymmärtää elämän kokonaisuutta. Ei ihme että suomessa on niin paljon lapsiperheitä joiden elämä on ulosotossa. Kasvatustieteilijät ei tutki kaikkia variaatioita, tutkimuksissa keskitytään vain tiettyihin asioihin ja niistä poistetaan elämän realiteetit. Jos kysyt lastenpsykiatriselta mikä lapsia vaivaa eniten (mikä aiheuttanut ongelmia) on syyt monitahoiset ja useimmiten takana on syrjäytyminen, työttömyys, rahalliset ongelmt ja alkoholismi.

Kun kysyt samaa kasvatustieteilijältä joka on keskittynyt pienen lapsen psyykeeseen hän vastaa että pikkulapsuuden aikaisille suhteilla VOI olla merkitystä tulevaa. VOI altistaa... Taas tuo lasten psykiatri voi kerto MITKÄ on vaikuttanut.
 
  • Tykkää
Reactions: Micosa
[QUOTE="vieras";25366831]Olin mä työelämässä tai kotona, ihan yhtä pitkää päivää mun mies tekis silti. Eli klo 8-16. Ei koskaan ole tehny ylitöitä. Ei turha vetää tuota korttia esiin.[/QUOTE]

Koska teillä näin niin kaikilla näin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja y:
Sä saat asian kuulostamaan siltä kuin hoidossa olevalla lapsella ei olisi enää mitään suhdetta vanhempiin vaan että kaikki hänen suhteet häiriintyy hoidon aloitettua. Toki valitettavasti on olemassa vanhempia jotka ei välitä, mutta he ei välitä oli lapsi sitten kotona tai hoidossa.

Siinä olen samaa mieltä että pienillä pitäisi ryhmäkoot olla pienempiä ja hoitaja vaihtujuus vähäisempää, tässä mielessä pph on oiva vaihtoehto.

Ja totta, puitteilla ei ole lapsille niin tärkeää merkitystä kuin sillä millainen suhde vanhemmilla on lapseen. Kuitenkin pitää muistaa että taloudelliset ongelmat on yksi suuri henkinen sairastuttaja. En puhu siitä että mieli pahoittuu kun naapurilla on parempi auto, vaan siitä jos perhe oikeasti joutuu joka kuukausi taistelemaan toimeentulon kanssa.

Kokonaisuus on se kun ratkaisee eniten. Haetaan se kullekin perheelle sopiva muoto sen sijaan että mennään niin kuin toisetkin menee. Ja vastoin tekevät haukutaan.

Tuo pahan olon lisääntyminen tuskin on päivähoidon syytä, yksin tai edes suuressa osassa. Kyllä taustalla on paljon suuremmat ongelmat kuten syrjäytyminen ja valtion säästöt ihan väärissä paikoissa. Työttömyys, alkoholiomgelmat....
Click to expand...

Valitettavaa on jos annan sen kuvan että kaikkien lasten kohdalla suhde vanhempaan häiriintyy aloittaessaan päivähoidon. Näin en ole mielestäni missään kohdassa sanonut vaan puhunut lapsen tarpeesta säilyttää toimivasuhde vanhempaan, siitä huolimatta että tämä on pitkät päivät lapsesta erossa. Tämä tilanne on vaikeampi mitä pienempi lapsi on ja sen takia alttiimpi häiriöille. Todellisuudessa siis kaikki lapset eivät kärsi eivätkä samalla tavalla pitkästä erosta, juuri siksi että vanhemmat ja hoitajat pystyvät eriasteisesti toisiaan ja lasta tukemaan ja näin säilyttämään toimivan suhteen erosta huolimatta.

Valitettava todellisuus, jota myös viimesimmät tutkimukset osoittavat, on että riski häiriöille on suurempi kun lapsi pitkiä päiviä ryhmähoidossa.

Kyse ei siis myöskään ole ole kenenkään syyttämisestä vaan tarpeesta tarkastella kasvatuskäytäntöämme avoimesti ja tarpeesta ymmärtää alle kolmevuotiaiden tarpeita paremmin että myös päivähoidossa pystyttäisi paremmin yhdessä vanhempien kanssa nämä huomioimaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuult:
Lapsem kehitykselliset tarpeet - niin tosiaan, niitähän ei voi muuten taata kuin olemalla 3 vuotta kotona. Mitää merkitystä millään muulla ei ole.

Mä lienen ainoa jota laskut joskus stressaa.. tai selvityminen seuraavasta kuusta taloudellisesti. Pitäs vaan kai laittaa aivot narikkaa ja unohtaa moiset stressit, meinaan lapsi kyllä ne vaistoaa. Mieluummin vaan heittäytyä valtion varaan, kyllä se pelastaa jos rahat loppuu-

Ja juu, olen laittanut lapseni hoitoon2v 9kk ikäisenä. 3kk liian aikaisin kehityksellisesti.

Miten aikuisten ihmisten on niin vaikea ymmärtää elämän kokonaisuutta. Ei ihme että suomessa on niin paljon lapsiperheitä joiden elämä on ulosotossa. Kasvatustieteilijät ei tutki kaikkia variaatioita, tutkimuksissa keskitytään vain tiettyihin asioihin ja niistä poistetaan elämän realiteetit. Jos kysyt lastenpsykiatriselta mikä lapsia vaivaa eniten (mikä aiheuttanut ongelmia) on syyt monitahoiset ja useimmiten takana on syrjäytyminen, työttömyys, rahalliset ongelmt ja alkoholismi.

Kun kysyt samaa kasvatustieteilijältä joka on keskittynyt pienen lapsen psyykeeseen hän vastaa että pikkulapsuuden aikaisille suhteilla VOI olla merkitystä tulevaa. VOI altistaa... Taas tuo lasten psykiatri voi kerto MITKÄ on vaikuttanut.
Click to expand...

Totta on, että raha-asioista stressaantuneen vanhemman on tosi vaikeaa tukea täyspainoisesti lapsensa kehitystä, olla rento, luottavainen ja positiivinen. Suurimman osan tämän maan ongelmista lapsilla, aiheuttavat juuri työttömyys, köyhyys, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja näiden kaikkien myötä erilaiset sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen.
 
Mietin niitä vanhempia, jotka tästä(kin) ketjusta syyllistyivät. Jos tiedostatte hoidon huonon tason, miksi ette vaadi parempaa? Miksi suututte toisille, niille jotka kertovat että hoito voi olla ala-arvoista juuri sinun lapsesi kohdalla?
 
"Sisarusryhmässä onkin sitten aivan omat haasteensa... Siellä moni iso jääkin sitten paitsioon. On tilanteita, että paikalla on vaan yksi hoitaja (aamut/illat). Monesti isot eivät voi ottaa pelejä, muovailua, pikku legoja jne. ettei pienet syö niitä jne. Talviset metsäretket jää usein tekemättä koska pieniä ei sinne saa vietyä jne."

Järkkyä. Kuulostaa ihan kotihoidolta. Aika monella on kotonakin sama tilanne, että pienimmän ehdoilla mennään ja isosisarukset tekevät mitä pystytään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huomio vain:
Mitäs jos te kaikki alalla olevat ja näitä kauheuksia näkevät alkaisitte tehdä asialle jotain sieltä sisältäpäin? Koska vanhemmat eivät selvästikään ole kamaluuksista perillä, miksi te ette tartu toimeen ja ryhdy parantamaan asioita? Resursseistahan kaikki onn kiinni, mutta puhumalla ja puutteisiin reagoimalla voisi silti saada jotain aikaan. Jos ei muuta, niin ainakin asenneilmapiirin muutoksen siellä päiväkodeissa.
Click to expand...

Mulla kyllä alkaa kanssa mennä usko hoitajiin. Jos suhtautuminen omaan ammattiin on se että olen paskassa paikassa töissä ja lastani en koskaan tänne toisi hoitoon niin... niin mitä? Sehän kertoo siitä että hoitajat ovat juutaan ammattitaidottomia vätyksiä joiden aika menee sitten ilmeisesti kahvitellessa ja juorutessa kuinka tuo pikku Millakin tulee kamalasta kodista kun 1 v tänne tuotiin.

Mä luoja paratkoo toivon että tänne palstalle on eksynyt ne hoitajien mätämunat ja että siellä töissä on nyt ne jotka tekee marmattamisen sijaan asioille sen minkä pystyy. Niille hoitajille nostan hattua - itse kannan vastuun siitä että tiedän elämän realiteetit, tiedän että arki päiväkodissa on hektistä ja voin omilla teoillani vaikkapa rauhoittaa lasten arjen kotona. Ja että voin helpottaa hoitajien taakkaa yhteistyöllä.
 
[QUOTE="HUOM";25366778]Lapsella on tosiaan omat tarpeensa ja se on ihan faktaa suomalaisissa köyhissä perheissä, että taloudellinen ahdinko vaikeuttaa olennaisesti hyvien olojen ja tasapainoisen kasvatuksen tarjoamista kotona! Et ole tainnut olla oikeasti taloudellisessa ahdingossa lasten kanssa kun et ymmärrä, miten suuri stressin ja ahdingon aiheuttaja köyhyys voi olla, ja miten suoraan se vaikuttaa kodin mielialaan ja lasten hyvinvointiin?[/QUOTE]

Varmasti ahdinkoa lisää se ettei lapsi saa asianmukaista tukea päivähoidossa. Tämä on se pointti eikä se että jokaisen äidin tulisi jäädä kotiin hoitamaan lastaan. Jos vanhempien on pakko käydä töissä tulee heillä myös olla mahdolisuus antaa lapselleen tämän tarvitsema tuki kasvulleen. Isossa päiväkotiryhmässä kymmentuntisia hoitopäiviä viettävä 1v ei suurella todennäköisyydellä tätä tukea saa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebsi:
Mietin niitä vanhempia, jotka tästä(kin) ketjusta syyllistyivät. Jos tiedostatte hoidon huonon tason, miksi ette vaadi parempaa? Miksi suututte toisille, niille jotka kertovat että hoito voi olla ala-arvoista juuri sinun lapsesi kohdalla?
Click to expand...
Mua taas ihmetyttää se, että kun tällaisissa ketjuissa joku kertoo oman lapsensa hyvästä pk:sta jossa on mukava henkilökunta, ei liian vähän työntekijöitä lapsimäärään nähden, eikä paikka ole iso laitos, niin aina joku toinen tietää paremmin että se on vain kulissia, ja oikeasti pk:ssa tapahtuu kaikkea kamalaa kun vanhemmat eivät näe. Vastataan ivallisesti että niinhän sä luulet, tietäisit vaan mitä sielläkin tapahtuu kun et ole paikalla. Jne.

En mä ainakaan sitä kiistä etteikö huonoja päiväkoteja olisi, mutten tajua niitäkään jotka pitävät joka ikistä päiväkotia huonona.
 
  • Tykkää
Reactions: Micosa
Meillä lapset meni hoitoon 4v:nä ja 1½v:nä. Ja kyllä, oli aika kamala edes ajatella, että tuo pienempi aloitti tuossa iässä päivähoidon, mutta näin meillä mentiin. Ja olen kyllä erittäin onnellinen, että pystyin olemaan kotyona tuonkin aikaa :)

Mä olen tykännyt tuosta meidän päikystä. varsinkin musta on ollut mukavaa, että syksyllä pienten ryhmä jaettiin vielä kahtia, eli nyt sielä on pienet-pienet ja isot-pienet ja nämä tekee asioita vähän eri tahtiin ja vähän eri tiloissa, niin ei kaikkein pienimmät jää noiden menevien taaperoiden jalkoihin :)
Enhän mä tiedä mitä ne tädit sielä päikyssä tekee sillon kun en itse ole sielä, mutta olettaisin, ettei sielä täysin heitteille lapset jää, koska meillä kumpikin lapsi tykkää käydä päikyssä (nuorempi ilmoitti 3 vko:n joululoman alkaessa että hän ei muuten mihinkään lomalle jää vaan menee päikkyyn leikkimään kavereiden kanssa). Uskoisin, että lapset kyllä oireilisivat edes jotenkin, jos päiväkodissa olisi aivan kamalan huonoa hoitoa saatavissa.
 
[QUOTE="vieras";25366916]"Sisarusryhmässä onkin sitten aivan omat haasteensa... Siellä moni iso jääkin sitten paitsioon. On tilanteita, että paikalla on vaan yksi hoitaja (aamut/illat). Monesti isot eivät voi ottaa pelejä, muovailua, pikku legoja jne. ettei pienet syö niitä jne. Talviset metsäretket jää usein tekemättä koska pieniä ei sinne saa vietyä jne."

Järkkyä. Kuulostaa ihan kotihoidolta. Aika monella on kotonakin sama tilanne, että pienimmän ehdoilla mennään ja isosisarukset tekevät mitä pystytään.[/QUOTE]
Kyllä tämä kotona on mielestäni äidin asennekysymys ja hieman joustavammin hoidettavissa :)

Itse työskentelen hoitoalalla ja kaipa lastenpäivähoidossa mennään suunnilleen samaa kaavaa kuin sairaaloissakin, kaikki näyttää ehkä ulkoisesti hyvältä asiakkaiden silmiin, mutta todellisuus on toinen. Kylmäkiskoisia hoitajia, resurssipulaa, ohjeista luistamista... Sääli, että yhteiskunnan pienimmät joutuvat siitä maksamaan.

Minulla on parilla tuttavaperheellä edessä lapsen varhainen hoitoonlaitto, mutta alustavasti olemme heidän kanssaan sopineet, että meille sopii tulla hoitoon kun itselläni on yksi lapsi kotihoidossa....
 
Yks puoiltuttu on kohtapuoliin jättämässä 9kk tai 10kk ikäistä hoitoon. Mulla on 8kk ikäinen lapsi, joka ei voi olla hoidossa vielä ollenkaan isovanhemmillakaan, ihan järkyttävä ajatella jos pitäiski kohta laittaa koko päiväksi hoitoon jolleki ihan vieraalle. :( Onneksi ei tartte.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huomio vain:
Mitäs jos te kaikki alalla olevat ja näitä kauheuksia näkevät alkaisitte tehdä asialle jotain sieltä sisältäpäin? Koska vanhemmat eivät selvästikään ole kamaluuksista perillä, miksi te ette tartu toimeen ja ryhdy parantamaan asioita? Resursseistahan kaikki onn kiinni, mutta puhumalla ja puutteisiin reagoimalla voisi silti saada jotain aikaan. Jos ei muuta, niin ainakin asenneilmapiirin muutoksen siellä päiväkodeissa.
Click to expand...

Entäpä jos tehdäänkin kaikki mahdollinen, mutta siltikään ei mikään muutu? Suomessa on työntekijällä hyvät oikeudet, niitä mätäpaiseita kun ei pysty niin vaan erottamaan
 
Lapseni meni hoitoon ollessaan 10 kuukautta. Kiitin kyllä monta kertaa onnea siinä, että lapsi sai olla 4-vuotiaaksi aivan loistavassa perhepäivähoitoryhmässä. Pienenä oli ryhmän ainut pieni ja syliä sai aina. Isompana sitten sattui kohdalle ryhmä, jossa kaikki olivat 3-4-vuotiaita. Kavereita siis isompana oli. Hoitotäti oli aivan mahtava.

Päiväkotiin en missään nimessä olisi pientä halunnut laittaa. Ymmärrän kyllä, että joskus on pakko.
Nyt lapsi on ensimmäistä vuottaan päiväkodissa ja hyvä onni senkun jatkuu. Lapsi on pienessä päiväkodissa, pienessä ryhmässä (12 lasta).

Saa sitten nähdä mikä järkytys ensi vuonna on edessä, jos joutuu normaalikokoiseen eskariryhmään....
 
Minulla on pari tuttua jotka ovat olleet 5-10v työelämässä ja rakentaneet 200neliön talon ja sitten sitä esikoista odotetaan into piukeena kun on kaikki valmiina lasta varten ja kappas kun 10kk pitää viedä hoitoon että saadaan elämäntyyli säilytettyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Anatolia:
Mua taas ihmetyttää se, että kun tällaisissa ketjuissa joku kertoo oman lapsensa hyvästä pk:sta jossa on mukava henkilökunta, ei liian vähän työntekijöitä lapsimäärään nähden, eikä paikka ole iso laitos, niin aina joku toinen tietää paremmin että se on vain kulissia, ja oikeasti pk:ssa tapahtuu kaikkea kamalaa kun vanhemmat eivät näe. Vastataan ivallisesti että niinhän sä luulet, tietäisit vaan mitä sielläkin tapahtuu kun et ole paikalla. Jne.

En mä ainakaan sitä kiistä etteikö huonoja päiväkoteja olisi, mutten tajua niitäkään jotka pitävät joka ikistä päiväkotia huonona.
Click to expand...

Koska tää on täysi fakta! Meidänkin paikkaa pidetään kaupungin parhaimpana, mutta luojalle kiitos, ei vanhemmat tiedä totuutta. Ja tosiaan ei ole yksittäinen paikka, missä olen työskennellyt. Totuus on että vanhemmat eivät voi tietää sitä todellisuutta. Tää ei ole mitään ivaa, vaan pitkän työuran näkemys ja kokemus
 
[QUOTE="hoitsu";25367130]Entäpä jos tehdäänkin kaikki mahdollinen, mutta siltikään ei mikään muutu? Suomessa on työntekijällä hyvät oikeudet, niitä mätäpaiseita kun ei pysty niin vaan erottamaan[/QUOTE]

Tuon tiedän kyllä paremmin kuin hyvin. Hyvä jos te muutamat todella teette kaikkenne, mutta julkisestikin näitä asioita voisi puida paljon enemmän.

En muuten mitenkään pysty ymmärtämään miksi Suomessa ei epäpätevyydestä voi ketään erottaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lapset hoitoon 2v ja 3v:
Mulla kyllä alkaa kanssa mennä usko hoitajiin. Jos suhtautuminen omaan ammattiin on se että olen paskassa paikassa töissä ja lastani en koskaan tänne toisi hoitoon niin... niin mitä? Sehän kertoo siitä että hoitajat ovat juutaan ammattitaidottomia vätyksiä joiden aika menee sitten ilmeisesti kahvitellessa ja juorutessa kuinka tuo pikku Millakin tulee kamalasta kodista kun 1 v tänne tuotiin.

Mä luoja paratkoo toivon että tänne palstalle on eksynyt ne hoitajien mätämunat ja että siellä töissä on nyt ne jotka tekee marmattamisen sijaan asioille sen minkä pystyy. Niille hoitajille nostan hattua - itse kannan vastuun siitä että tiedän elämän realiteetit, tiedän että arki päiväkodissa on hektistä ja voin omilla teoillani vaikkapa rauhoittaa lasten arjen kotona. Ja että voin helpottaa hoitajien taakkaa yhteistyöllä.
Click to expand...

Susta olisi siis parempi että näitä asioita ei tuoda esille? Siksikö pidät meitä mätämunina, kun kerromme kokemuksiamme ja näkemyksiämme? Otan samat asiat esiin myös töissä, enkä pysty katsomaan, jos näen jotain väärää, vaan nostan kissan pöydälle. Mulle tärkeintä on tarjota sitä laadukasta hoitoa lapsille, mutta tällä alalla näkee kaikenlaista
 
[QUOTE="hoitsu";25367179]Koska tää on täysi fakta! Meidänkin paikkaa pidetään kaupungin parhaimpana, mutta luojalle kiitos, ei vanhemmat tiedä totuutta. Ja tosiaan ei ole yksittäinen paikka, missä olen työskennellyt. Totuus on että vanhemmat eivät voi tietää sitä todellisuutta. Tää ei ole mitään ivaa, vaan pitkän työuran näkemys ja kokemus[/QUOTE]

Miksi ihmeessä se on hyvä asia jos vanhemmat ei tiedä totuutta??
 
[QUOTE="hoitsu";25367179]Koska tää on täysi fakta! Meidänkin paikkaa pidetään kaupungin parhaimpana, mutta luojalle kiitos, ei vanhemmat tiedä totuutta. Ja tosiaan ei ole yksittäinen paikka, missä olen työskennellyt. Totuus on että vanhemmat eivät voi tietää sitä todellisuutta. Tää ei ole mitään ivaa, vaan pitkän työuran näkemys ja kokemus[/QUOTE]
Se on sinun faktasi. Jonkun toisen fakta voi olla toisenlainen.

Sinä et myöskään voi tietää mikä tilanne on kaikissa muissa Suomen päiväkodeissa, tai miten hyvin kukin vanhempi on asioista perillä. SE on fakta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja huomio vain:
Tuon tiedän kyllä paremmin kuin hyvin. Hyvä jos te muutamat todella teette kaikkenne, mutta julkisestikin näitä asioita voisi puida paljon enemmän.

En muuten mitenkään pysty ymmärtämään miksi Suomessa ei epäpätevyydestä voi ketään erottaa.
Click to expand...

Tätä ihmettelen myös! On todella käsittämätöntä toimintaa. Itse olen rohkea, joka saan suuni auki tarvittaessa. Mutta sitten on niitä jotka puhuvat seläntakana, eivätkä uskalla suoraan asianomaiselle antaa palautetta
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa