Apua oikeasti, siis aikuisten oikeasti. Avioerosta kysymys

["Mies"]

Tällä palstalla voi kai kysyä apuja vaikka mihin?
Minulla on niin hankala tilane, että haluan avioeron vaimosta.
Se ero oli jo käynnissä yli vuosi sitten, mutta sovittiin, että katsotaan tilannetta vielä. Sitten katsottiin ja katsottiin ja katsottiin ja katsottiin ja nyt on mennyt paljon yli vuosi, eikä minun tunteet ole sen aikana muuttuneet mihinkään. Minä en vaan jaksa enää.
Koska aikaa on kulunut niin kauan, niin kai se vaimon mielestä on sitten päättynyt episodi ja enkä minä osaa sanoa, että nyt on katsottu tarpeeksi.
Tässä ei siis ole mukana mitään kolmatta pyörää tms. sellaista "perinteistä" sytä vaan ihan vaan rehellisesti se,että ollaan liian erilaisia toisillemme.
Miten minä voin tai osaan sen asian vaimolle selittää niin, että meistä ei tule ikuisia vihamiehiä, Se on kumminkin ihan ok muija, mutta me vaan ei sovita yhteen. Tämä on vähän vaikea selittää, kun pitäisi kirjoittaa romaani aiheesta.
Sen vaan haluaisin tietää, että miten sen asian voisi kauniisti sanoa. Tähän varmaan tulee miljoona vastausta kuinka paska minä olen, mutta jos joukossa olisi edes yksi vastaus, joka voisi helpottaa minun ahdistusta, niin olisin kiitollinen! Auttakaa nyt hyvät ihmiset, jotka olette kokeneet eron, että miten se voi tapahtua mahdollisimman vähällä toisen loukkamisella. Minä en halua loukata tuota vaimoa. On hän sentään minun vaimo, jolle olen ollut uskollinen ja mielestäni ihan hyvä aviomies.
Tuo kaikki kuulostaa tietysti siltä, että minä olen nyt se epäkypsä pa..kiainen joka vaan haluaa erota, vaikka ei haluakaan loukata toista, mutta oikeasti asia on niin, että minulla on paha olo tässä avioliitossa, enkä voi sitä näin tai muutenkaan jatkaa. Niistä pariterapioista ei ole ollut mitään hyötyä, enkä enää niihin mene. Tekopyhät pas..aiset vanhat ämmät selittää, kuinka nyt pitää ymmärtää ja halata jne. Minä olen ihan normaali mies, ja kyllä luulisin osaavani halata, silloin, kun on sen hetki.
AUTTAKAA NYT HYVÄT IHMISET!

 

[Kastanja]

Olen kokenut eron, mutta eri syistä enkä osaa sanoa tilanteeseenne mitään helpottavaa. Vaikuttaa siltä että rakkaus vaimoasi kohtaan on kuollut. Jos sitä ei enää henkiin saa, parempi varmaan sanoa että nyt minä lähden ja goodbye. Senhän ei pitäisi olla sinun ongelmasi, loukkaantuuko vaimosi siitä vai ei? Siis jos haluat ihan aikuisten oikeesti erota?

 

["Mies"]

Tietysti loukkaantuu, kun ensin hän halusi eroa, ja sitten myös minä ja sitten se meni siihen, että katsotaan asiaa. Kun oltiin "katsottu" niin sanoin, että eikö tämä nyt ollut tässä. Kuulemma ei ollut ja siihen minä sitten tyydyin hölmö kun olin ja olen edelleen. Nyt hänen mielestä kaikki on taas hyvin, enkä minä osaa sanoa, että ei ole. Tämä on aivan hirveä tilanne, kun olen sen antanut mennä näin pitkälle. Minulla loppui rakkaus siihen ensimmäiseen kriisiin ja nyt olen tohvelisankarina kotona. Voi ..lvetti, jos joku ymmärtäisi kuinka vaikeaaon sanoase mitä pitää, kun se loukkaa toista niin paljon!

 

["nennu"]

Et voi tehdä sitä loukkaamatta, mutta sinun kannattaa nyt laittaa stoppi siitä huolimatta. Miksi et saisi loukata erotessa ellei se muuten onnistu? Tietysti teet niin kuin itse haluat ja olet harkinnutkin jo pitkään.

 

[pikkumy]

Sun on pakko kertoa hyvin selkein sanoin että sulla on rakkaus loppu etkä halua elää kaveriliitossa. Tai millaiseksi nyt haluat nätisti nimittää nykyistä suhdettanne. Ja tämän jälkeen mieluusti nukkua jossain muualla yösi (kaverilla, uudella asunnolla...) jotta vaimosi saa ihan rauhassa miettiä sanojasi. Jos tuntuu että pelkkä puhe ei riitä, kirjoita kirje vielä sanojesi tueksi niin vaimosi voi lukea sen useamman kerran halutessaan.

Toki se tulee olemaan shokki toiselle jos kuvittelee että kaikki on nyt hyvin ja toisen tunteet ovat ihan jotain muuta kuin mitä tunteesi oikeasti ovat. Ainut keino saada "nätti" ero on pystyä puhumaan vaimon kanssa asia niin selväksi että eroa lähdetään hakemaan yhdessä. Silti eroon kuuluu paljon erilaisia tunteita, negatiivisiakin, etkä pysty niiltä vaimoasi suojelemaan sillä hänen pitää käydä ne ihan itse läpi.

 

["Mies"]

[QUOTE="nennu";25428563]Et voi tehdä sitä loukkaamatta, mutta sinun kannattaa nyt laittaa stoppi siitä huolimatta. Miksi et saisi loukata erotessa ellei se muuten onnistu? Tietysti teet niin kuin itse haluat ja olet harkinnutkin jo pitkään.[/QUOTE]

Tiedän kyllä, että ei sitä voi tehdä loukkaamatta. Sitä nyt kysynkin, että miten sen asian von tehdä, että ei jää kummallekaan ikuisia traumoja asiasta.
En olisi muuten tullut tänne "naisten" foorumimille asiasta kysymään, vaan tahdon tietää, mitä minun pitää sanoa tai tehdä, että en olisi niin ..ska, kun saattaisin olla. Ihan aikuisten oikeasti minua itkettää tämä tilanne, enkä kyllä nyt tiedä mitä tässä pitäisi tehdä ja toimia. Minä olen ihan oikeasti aika itsevarma aikuinen mies, joka on on joutunut mahdottoman eteen. Olen liian kiltti kai kaikille. Niiden pariterapia halihali tanttojen kanssa minä en enää suostu haliterapiaan vaan nyt pitää saada jotain muuta apua! Takana on pitkähkö avioliitto ja sitä ei noin vaan voi jättää, että moi vaan.

 

[pikkumy]

Oisko paras idea kirjoittaa se kirje vaimollesi ja kertoa siinä miten sinä tunnet ja koet asiat. Antaa vaimon rauhassa lukea sen ja alkaa sen pohjalta puhumaan asioita selväksi - tai ainakin kohti sopuisampaa eroa. Shokki se voi vaimollesi olla, etenkin jos kuvittelee tunteidesi olevan jotain muuta kuin ne nyt ovat. Mutta pahalta sekin tuntuu jos joutuu huomaamaan että on elänyt valheessa pitkäänkin toisen teeskennellessä että kaikki on hyvin.

 

["nennu"]

Sille ei vaan voi mitään, että eroaminen sattuu usein pahasti ja pitkäänkin - silti vaikka haluttaisiinkin erota. Jos vain toinen haluaa erota, niin siltikin molemmat usein kärsivät erosta ja kokevat kaikenlaisia tunteita. Välillä tulee katumuksen hetkiäkin. Mutta sitten kun erosta kuluu aikaa, saadaan etäisyyttä, itsenäistytään ja kasvetaan vahvemmiksi, niin molemmat ovat todennäköisesti tyytyväisiä, että saatiin erottua ja päästiin ahdistavasta liitosta.

Vielä rautalangasta: et pysty eroamaan kivuttomasti. Joudut tuottamaan ja kokemaan kärsimystä. Mutta tarkoitus pyhittää toiminnan. Et pysty elämään ja kärvistelemään tuollaisessa liitossa loppua elämääsi, eikä siinä ole kenenkään kannalta mitään järkeäkään. Teilllä molemmilla on vielä mahdollisuus kokea onnellisia parisuhteita, ja yksin itsenäisenä, itsensä löytäneenäkin on ihan hyvä olla.

 

["Mies"]

Sun on pakko kertoa hyvin selkein sanoin että sulla on rakkaus loppu etkä halua elää kaveriliitossa. Tai millaiseksi nyt haluat nätisti nimittää nykyistä suhdettanne. Ja tämän jälkeen mieluusti nukkua jossain muualla yösi (kaverilla, uudella asunnolla...) jotta vaimosi saa ihan rauhassa miettiä sanojasi. Jos tuntuu että pelkkä puhe ei riitä, kirjoita kirje vielä sanojesi tueksi niin vaimosi voi lukea sen useamman kerran halutessaan.

Toki se tulee olemaan shokki toiselle jos kuvittelee että kaikki on nyt hyvin ja toisen tunteet ovat ihan jotain muuta kuin mitä tunteesi oikeasti ovat. Ainut keino saada "nätti" ero on pystyä puhumaan vaimon kanssa asia niin selväksi että eroa lähdetään hakemaan yhdessä. Silti eroon kuuluu paljon erilaisia tunteita, negatiivisiakin, etkä pysty niiltä vaimoasi suojelemaan sillä hänen pitää käydä ne ihan itse läpi.

Kiitos! tuo kirje on varmaan tosi hyvä ajatus, koska se antaa myös toiselle aikaa miettiä asioita ja tilannetta enemmän, kun se että lataisi kaiken suoraan "päin naamaa". Silloin voi asiasta varmaan keskustella hetken päästä vähän tasaveroisemmin, kun molemmat tietää missä mennään.
Ei se helppoa tule olemaan missään tapauksessa ja toisellekin pitää antaa aikaa sopeutua asiaan. Sellainen huuto ja tappelu ei tee muuta, kun saa tilanteen vaan paljon pahemmaksi.

Mitähän muuta minä vielä voisin tehdä, että tämä ..ska saisi vielä vähän vähemmän vaikean lopun? Ei meistä varmaan kukaan kaipaa tätä tilannetta, mutta jos sitä voisi helpottaa jollain ... En kyllä nyt jaksa enempää. Iso mies itkee ja menee hetkeksi koittamaan saada edes vähän unta.

 

["vieras"]

kirjoita siihen kirjeeseen nuo asiat mitä tännekkin.. esim ettet halua loukata häntä ja haluat erota sovussa mutta älä tietenkään mitenkään alentavaan sävyyn kirje on kyllä paras ratkaisu kun siinä tulee sanottua kaikki mitä haluaisi.

 

["Mies"]

[QUOTE="vieras";25428587]kirjoita siihen kirjeeseen nuo asiat mitä tännekkin.. esim ettet halua loukata häntä ja haluat erota sovussa mutta älä tietenkään mitenkään alentavaan sävyyn kirje on kyllä paras ratkaisu kun siinä tulee sanottua kaikki mitä haluaisi.[/QUOTE]

En kai minä ole kirjoittanut tänne mitään alentavaan sävyyn? Ei ainakaan ole ollu tarkoitus sellaiseen. Minä en ole hallunnut haukkua vaimoa millään tavalla, vaan kertoa siitä omasta tuskasta, jonka tämä tilanne tuo. Jos tässä halutaan etsiä sitä syyllistä, niin kai se olen minä sitten kuitenkin enemmän, kun kerran sitä eroa haluan. Toinen koittaa kaikin tavoin pitää liittoa pystyssä, ja minä en vaan osaa sanoa mitään järkevää.

MINÄ EN VAAN JAKSA JA OLEN IHAN HAJOAMASSA!

Nyt täytyy oikeasti vähän koittaa nukkua, jos se vaan taas onnistuu.
Luen aamulla lisää teidän kommentteja ja neuvoaja. Hyvää yötä kaikille!

 

[somsom]

Voimia ja tsemppiä.
Ei kai tuossa auta mikään muu, kuin sanoa asiat niinkuin ne on. Älä missään tapauksessa anna ymmärtää, että teillä olisi vielä ehkä joskus mahdolllisuus johonkin, jos sitä ei ole. Sanot, että tunteesi ovat kuolleet, et halua jatkaa suhdettanne enää, se ei olisi oikein kummallekaan teistä.

Tosiasia on se, että vaikka miten kaunistelisit asiaa, jätetty loukkaantuu. Sitä ei voi välttää. Pysy kannassasi ja sano ainoastaan sitä, mitä tarkoitat. Älä lankea siihen ansaan, että lupailet tai puhut asioita vain siksi, että toinen ei loukkaantuisi niin kovasti tai olisi niin epätoivoinen/surullinen tms. Siitä seuraa vaan lisäharmia.. tiedän kokemuksesta.

 

["Argh"]

Kirjeessä (ja naamatustenkin) voit kertoa, mitä tunnet vaimoasi kohtaan. Kirjoituksistasi päätellen arvostat häntä naisena ja ihmisenä, välität hänen hyvinvoinnistaan ja väitän, että vielä rakastat häntä - mutta et niinkuin mies rakastaa vaimoaan, vaan kuten sisarta tai hyvää ystävää. Miksi vaimosi haluaa jatkaa liittoa? Onko kyse siitä, että hän rakastaa vielä sinua, siitä, ettei hän halua muutosta totuttuun elämänkuvioon vai sosiaalisesta asemasta "mitähän muut ajattelee" tms.? Eihän kukaan itseään kunnioittava ihminen halua elää puolison kanssa, joka ei häntä rakasta. Toivottavasti et ole teeskennellyt rakkautta esim. makuuhuoneen puolella...

Voimia sinulle, koeta koota itsesi!

 

[Väpe]

Oisko paras idea kirjoittaa se kirje vaimollesi ja kertoa siinä miten sinä tunnet ja koet asiat. Antaa vaimon rauhassa lukea sen ja alkaa sen pohjalta puhumaan asioita selväksi - tai ainakin kohti sopuisampaa eroa. Shokki se voi vaimollesi olla, etenkin jos kuvittelee tunteidesi olevan jotain muuta kuin ne nyt ovat. Mutta pahalta sekin tuntuu jos joutuu huomaamaan että on elänyt valheessa pitkäänkin toisen teeskennellessä että kaikki on hyvin.

Kirje on hyvä juttu. Siinä asiat tulee kerralla selviks, ei tartte odottaa puheenvuoron saantii, ei tartte riidellä yms.
Kirje satuttaa, mut niin sen pitääki. Ero sujuu paljo paremmin, jos on loukattu. Vaimos pääsee helpommin irti susta, jos sillä ei oo lämpimii tunteit sua kohtaan.

 

[Kastanja]

Hyviä neuvoja olet saanutkin. Ja hyvä jos et ole vielä ehtinyt lähteä hakemaan toisesta naisesta ponnahduslautaa erollesi. Se satuttaisi viime kädessä jo kolmea osapuolta. Voimia!

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

[QUOTE="Mies";25428554]Nyt hänen mielestä kaikki on taas hyvin, enkä minä osaa sanoa, että ei ole.[/QUOTE]

En ihmettele että asiat ovat tuossa jamassa jos ei osaa sanoa mitä haluaa.

Onnea loppuelämällesi. Kannattaisko opetella kommunikoinnin perusasiat?

 

[sldhfgb]

Siitä kirjeestä... No, kirjoita vaan kirje, mutta ole sitten saatavilla tai ainakin pian takaisin paikalla jos niin halutaa. Itse ajattelisin, että kokoisin nimenomaan sen aika pelkurimaisena ja pakenevana tapana erota, että jättää kirjeen ja menee muualle odottamaan että toinen rauhoittuu.

Kun kerran aiot, ja haluat tehdä jotain, joka taatusti satuttaa puolisoasi, niin ole kuitenkin sen verran rehti ja rohkea että siinä hetkessä uskallat ottaa ne negatiiviset tunteet vastaan. Itse olet itsesi tähän kohtaan saattanut, ja mielestäni kun erota haluat etkä sitä ole osannut ajoissa sanoa, niin nyt olisi korkea aika kasvotusten ottaa asia esille ja kestää (kuitenkin aika lyhytaikaiset) seuraukset (=toisen suru ja epäusko ym.) Pelkurion keino on jättää kirje ja lähteä itse muualle.

Tämä tietysti sillä varaukseslla sanottu, että itse puhuit totta ja haluat PUOLISOLLESI hyvän eron. Jos se oli pelkkää lätinää, ja haluat itse päästä helpolla, kirjoita kirje ja lähde viikoksi kaverin kanssa hummailemaan. Käyt sitten kotona vaivihkaa hakemassa tavarat ja kattomassa, että entinen vaimo on kuosissa.