Te naiset, joiden miehellä on lapsia!

["Pomppu"]

Kokeeko kukaan samoin kuin minä:

Miehelläni on 13-vuotias tyttö, joka on meillä noin joka toinen viikonloppu. Minusta on mukavaa viettää aikaa hänen kanssaan, mutta ärsyttää jos olen koko päivän hänen kanssaan kahden (mies on esim. töissä).

Minulla on niin vähän vapaapäiviä, että en silloin haluaisi jatkuvasti puuhata hänen kanssaan jotain tmvs. Koko ajan pitäisi puuhata jotain ja on huono omatunto, jos vetäydyn omiiin oloihini lepäilemään yms.

Kokeeko kukaan muu näin vai oletteko heti ottaneet miehenne lapset "omiksenne"?

 

["Vieras"]

Ei sitä omiensakaan kanssa koko aikaa jaksa eikä tarvitse olla.

 

[^^]

Tottakai miehen lapsi on yhtälailla minun vastuullani :O Se on kahden kauppa, jos alat seurusteleen miehen kanssa jolla on lapsia niin tiedossa se sinulla kai on ollut koko ajan???? Haloo!!!!!!

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Käyväthän ne itsekin porsitutkin hermoille...

Mutta siis... Tytär½ kuului kauppaan ja hän oli minulle heti "oma". Siitäkin on jo aikaa... hän oli 5- melkein 6-vuotias ja nyt jo 22 v.

 

["vieras"]

Lasten pitäisi viettää aikaa isänsä kanssa, ei niin että sinä yksin hoitaisit isäviikonloput. Aika huonosti järjestetty systeemi teillä. Ettekö voi järjestää tapaamisia niin että lapsi on silloin teillä kun isällään on aikaa?
Juttele miehes kanssa, hänen se pitäis tuntea huonoa omaatuntoa, ei sinun. Taitaa taas oolla niitä miehiä joita lapsi ei paljon kiinnosta.

 

[Ap.]

Tottakai miehen lapsi on yhtälailla minun vastuullani :O Se on kahden kauppa, jos alat seurusteleen miehen kanssa jolla on lapsia niin tiedossa se sinulla kai on ollut koko ajan???? Haloo!!!!!!

Siis on toki yhtälailla "minun vastuullani", mutta se ei tarkoita sitä etteikö ärsyttäisi viettää hänen kanssaan vapaapäiviä lastenhoitajana. Tätä en hänelle tietenkään näytä, mutmut...

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Lapsen kuuluu olla mukana normaaliarjessa, ei siis tarvita huvipuistoja ja hattaroita. Ja isähän etupäässä tässä tilanteessa on se, jonka arjen mukaan elellään.

 

[1]

Jos pännii "menettää" vapaapäivänsä miehen tyttärelle, niin suosittelen neuvottelemaan sen miehen kanssa. Hänhän se isä siinä on.

Luultavasti pännii myös tyttöä itseään ja tytön äitiäkin, ettei isä vaivaudu järkkäämään työaikojaan edes joka toinen viikonloppu vapaiksi kun kerrankin tapaisi lastaan.

 

[Ap.]

Lapsen kuuluu olla mukana normaaliarjessa, ei siis tarvita huvipuistoja ja hattaroita. Ja isähän etupäässä tässä tilanteessa on se, jonka arjen mukaan elellään.

No joo mutta ei perheen normaaliarkea ole se, että äiti lähinnä makaa ja laiskottelee ja niin haluaisin tehdä .

Normaaliarkea on se, että tehdään lasten kanssa asioita ja vietetään aikaa yhdessä. Mua vaan huvittas nyt olla yksin.

 

[Ambrosia85]

miehen laps täyttää 11 ja kyllä hän saa itsekseenkin touhuilla!
1,5vuotta suhteesta olin vuorotöissä, eli päivisin paljon kotona tai joskus jopa koko viikon.
Jos lapsi oli meillä niin toki sen kanssa touhuilin, mutta kyllä naperolle sanoin että nyt saa keksiä itse jotain tekemistä, legojen rakentelua, lukemista, telkkaria, pelailua ym.
Sama meno jatkuu edelleen nyt kun lapsi asuu meillä joka toinen viikko kokonaan.
Nyt sentään helpottaa se, että asutaan samalla kylällä lapsen äidin kanssa, niin lapsi pääsee kavereittensa kanssa touhuumaan ja toki kun ikää on lisää, niin pääsee fillarilla/bussilla liikkumaan.

En tosiaan ole mikään lapsenvahti, saatika ohjelmatoimisto.
Toki otan naperon mukaan esim ruoanlaittoon ja leivontaan jos on sellainen olo että jaksan tehdä sitä vähän "perusteellisemmin".

Isä ollut kokoajan "normi päivätyössä" eli illat vapaalla ja viikonloput myös. Mutta kyllä tässä yhtälailla isä on päässyt arki-iltana kavereiden kanssa kahvilla käymään kuten minäkin.

Lapsi myös joutunut tottumaan siihen, että jos arkena halutaan mennä esim hiihtämään niin silloin lapsi keksii itselleen tekemistä, tai tulee mukaan.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

No joo mutta ei perheen normaaliarkea ole se, että äiti lähinnä makaa ja laiskottelee ja niin haluaisin tehdä .

Normaaliarkea on se, että tehdään lasten kanssa asioita ja vietetään aikaa yhdessä. Mua vaan huvittas nyt olla yksin.

Onhan se normaaliarkea. ainakin joskus. Jokaisella on oikeus ottaa omaa aikaa.

 

["akka"]

Meillä miehen 13 vuotias tytär oli meillä kesästä joulukuun loppuun asti kaikki isäviikonloput mun kanssa kun isällä oli koko viikonloppu ylitöitä.Eli puoli vuotta meni niin.Meneehän se siinä kun omatkin mutta kyllä mä silti olen sitä mieltä että olis voinut yhtä hyvin olla äidillään ne viikonloput.Eipä siinä isäviikonlopusta ollut mitään iloa likan kannalta kun näki isäänsä tunnin hereillä kumpanakin päivänä jos hyvin kävi kun toisella oli niin pitkät työpäivät.
Meillä miehen likka käy hermoille siinä mielessä että on jatkuva musiikinjumputus ja vaikka laittaa kuulokkeet niin laulu raikaa silti ja se että nukkuu iltapäiviin ja valvoo yöt kun kotona on sama rytmi.Muuten on tosi kiva likka,kunhan ei komenna,siitä saa heti paskaa niskaan.Yhtä lailla noi omatkin muksut käy väliin hermoille että siinä ei mitään eroa ole kumman muksuista on kyse.

 

[Ei sovi minulle]

Ikinä,ikinä, ikinä en ottaisi miestä, jolla on lapsia entisestä liitosta. Ehkä jotkut jaksaa, mutta itselle riittää ihan tarpeeksi noissa omissa lapsissa. Jos miehen kanssa tulisi ero, en haluaisi tilalle mitään uusioperhettä. Tuttavapiiristä olen nähnyt ristiriitoja ihan tarpeeksi!

 

[misStar]

Munkin mielestä teillä on huonosti järjestetty noi tapaamiset jos tota tapahtuu useinkin. Pitäishän sen ensisijaisesti kuitenkin olla lapsen ja isän aikaa.