Kaipaan niin kosketusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kuihdun
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kuihdun

Vieras
Ollaan oltu miehen kanssa kohta 15 vuotta yhdessä. Suhde on ihan hyvä, riitoja ei ole. Tasaista ja turvallista. Hyvä mies. Seksiä on aika harvoin, koska mies on huono tekemään aloitteita. Näin on ollut alusta alkaen. Lasten takia seksikin on nopeaa, eikä esileikeille ole hirveästi aikaa. Lapsia on siunaantunut kaksi. Tuon vähäisen seksin lisäksi emme juurikaan halaile. Enkä edes muista koska olisimme viimeksi huviksemme suudelleet.

Viime aikoina olen huomannut olevani todella surullinen ja itkuinen, sillä kosketuksen kaipuu on aivan valtava. Että joku aikuinen ihminen silittäisi, pitäisi hyvänä. Olisi aidosti läsnä. Haluaisin tuntea olevani rakastettu, naisena. Pelkään, että kohta lähden etsimään tuota läheisyyttä muualta, kun en enää kestä. Seksiä en siis niinkään kaipaa, vaan että joku vaan pitäisi sylissä. Olen niin tavattoman yksin, vaikka ympärillä on ihana perhe.
 
[QUOTE="vieras";25819531]Oletko puhunut miehelle? Eihän tuota ikuisesti jaksa. Mitens olisi perheneuvolassa keskustelu jotta miehesi tajuaisi tilanteen.[/QUOTE]

Olen minä moneen otteeseen maininnut, että ei me enää ikinä suudella tai halailla. Tai että istuttaisiin sohvalla sylikkäin. Mutta toteaa vaan, että kylläpäs. En jaksaisi jankuttaakaan, jos toinen ei kerran näe ongelmaa. Itse olen ottanut esimerkiksi iltaisin nukkumaanmennessä miehen ympäriltä kiinni ja mennyt selän taakse nukkumaan. Olisi vaan ihana kun joku halaisi minuakin. Pyynnöstä hän sen kyllä tekee, mutta ei muuten. On turhauttavaa joutua anomaan läheisyyttä.
 
Mitä tapahtuu, jos menet miehen kylkeen kiinni sohvalle istumaan? Tosin kun sanot, että miehen mmielestä teillä on läheisyyttä, ehkä sulla on sen verran isompi tarve, että teet eloitteita ja ne riittävät miehelle. Malttaisitko pysyä loitolla jonkin aikaa? Vaikka se ei helppoa olekaan, kun valmiiksi jo tuntuu tuolta. Jos ukko sitten hiffaisi puutoksen.

Meillä on joskus ollut tuollaisia kausia, meilläkin on melkein 15 yhteistä vuotta kasassa. Minä olen se, jolle on vaikea tehdä aloite seksiin, mutta muuta läheisyyttä olen monesti kaivannut enemmän. Kausia tulee ja menee, mutta kerrankin tilanne on niin päin, että miestä ärsyttää liian harvoin tapahtuva läheisyys. Tuntuu oppivan siitä paljon.
 
Meillä päinvastoin, joten ymmärrän tilannettasi.

Mieheni kaipaisi paljon koskettelua, hellyyttä ja läheisyyttä ja minä taas en. Koen ahdistavaksi, kun tiedän hänen haluavan jotain mitä en millään haluaisi tarjota. Paljon ollaan asiasta keskusteltu, ja nyt taidetaan olla aika hyvässä kompromissivaiheessa, jossa minäkin tulen pikkuisen vastaan.

Jos ei itse ole niin läheisuudenkaipuinen, on hankala yrittää muistaa että toinen on, kun ei se sitten tule luonnostaan.
 
[QUOTE="poks";25819720]Mitä tapahtuu, jos menet miehen kylkeen kiinni sohvalle istumaan? Tosin kun sanot, että miehen mmielestä teillä on läheisyyttä, ehkä sulla on sen verran isompi tarve, että teet eloitteita ja ne riittävät miehelle. Malttaisitko pysyä loitolla jonkin aikaa? Vaikka se ei helppoa olekaan, kun valmiiksi jo tuntuu tuolta. Jos ukko sitten hiffaisi puutoksen.
[/QUOTE]


Olen yrittänyt kumpaakin. Jos menen kylkeen, niin siinä sitten istutaan. Ottaa kyllä kainaloon, mutta silityksiä tai suukkoja on turha odottaa. Tuntuu jotenkin teennäiseltä. Loitollakin olen pysynyt, eikä sillä ole mitään muutosta tilanteeseen. Lopulta annan periksi, jotta pääsisin edes hetkeksi lähelle. Todella surullista, kun muuten asiat ovat hyvin suhteessa. En ollut ennen edes ymmärtänyt miten suuri merkitys toisen ihmisen kosketuksella on. Nyt tilanne on jotenkin vyörynyt täysin mun ylitseni, ja olen vaan niin tavattoman onneton. Erota en missään nimessä kuitenkaan halua! Ihana mies muuten. Ja lasten kanssa tietysti halaillaan ja suukotellaan, mutta ei se vaan korvaa toisen aikuisen läsnäoloa.
 
Olen yrittänyt kumpaakin. Jos menen kylkeen, niin siinä sitten istutaan. Ottaa kyllä kainaloon, mutta silityksiä tai suukkoja on turha odottaa. Tuntuu jotenkin teennäiseltä. Loitollakin olen pysynyt, eikä sillä ole mitään muutosta tilanteeseen. Lopulta annan periksi, jotta pääsisin edes hetkeksi lähelle. Todella surullista, kun muuten asiat ovat hyvin suhteessa. En ollut ennen edes ymmärtänyt miten suuri merkitys toisen ihmisen kosketuksella on. Nyt tilanne on jotenkin vyörynyt täysin mun ylitseni, ja olen vaan niin tavattoman onneton. Erota en missään nimessä kuitenkaan halua! Ihana mies muuten. Ja lasten kanssa tietysti halaillaan ja suukotellaan, mutta ei se vaan korvaa toisen aikuisen läsnäoloa.

Mä huomaan valitettavasti nykyään muutoksen myös itsessäni; en enää halua suudella miestä tai yritä seksiä/läheisyyttä aloitteellisesti.
Tuntuu vähän kuin olisin henkisesti alkanut irtaantua koko asiasta.
 
Asialle kannattaisi tehdä jotakin, ennenkuin todellakin sitä kosketusta hakee todellakin jostakin. Meilläkin oli joskus näin, ei paljon ylimääräistä kosketeltu. Yleensä kosketukset ja suutelu oli aina seksin yhteydessä. Eikä kumpikaan siis kosketellu, vaikka molemmat kuitenkin siitä tykkäs, mut ei vaan tullu tehtyä alotetta.

Mutta pikkuhiljaa se taito opeteltiin. Ihan pieniä kosketuksia ohimennen, hipasuja, halauksia, pusuja. Ja nyt ei voida elää ilman niitä. Ja kun toinen koskee, menee kylmänväreet päästä varpaisiin, toisen kosketus tuntuu niin hyvältä. Ja kosketuksia on paljon muullonkin kuin seksin yhteydessä, toisaalta seksiäkin nykyään paljon useemmin kuin ennen.

Tee heti tänään aloite. Älä tee sitä juuri silloin, kun miehes tekee jotain tosi tärkeetä, vaikkapa työjuttuja (jos tekee semmosia kotona)m katsoo lempiohjelmaansa tv:stä tai muuta vastaavaa. Vaan tee se silloin, kun miehes vaan oleilee, istuskelee vaikka koneella. Mene lähelle, halaa kevyesti, anna suukko korvan taa, sano että rakastat.
Tolla, ettei kannata tehdä sitä silloin kun toinen tekee jotain tärkeää, tarkoitan lähinnä sitä, et jos toinen keskittyy johkin itselleen tärkeeä, sillon toisen kosketus ja lähelle tulo voi tuntua ahdistavalta sellaisesta ihmisestä, joka ei ole siihen niin tottunut. joten voi helposti murahtaa jotain, ja toinen tuntee olonsa vain torjutuksi.

Mutta kosketus on tärkeää, ja se on tärkeää parisuhteessa, joten rohkeasti sitä opettelemaan. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Marza1970
[QUOTE="juups";25819825]Asialle kannattaisi tehdä jotakin, ennenkuin todellakin sitä kosketusta hakee todellakin jostakin. Meilläkin oli joskus näin, ei paljon ylimääräistä kosketeltu. Yleensä kosketukset ja suutelu oli aina seksin yhteydessä. Eikä kumpikaan siis kosketellu, vaikka molemmat kuitenkin siitä tykkäs, mut ei vaan tullu tehtyä alotetta.

Mutta pikkuhiljaa se taito opeteltiin. Ihan pieniä kosketuksia ohimennen, hipasuja, halauksia, pusuja. Ja nyt ei voida elää ilman niitä. Ja kun toinen koskee, menee kylmänväreet päästä varpaisiin, toisen kosketus tuntuu niin hyvältä. Ja kosketuksia on paljon muullonkin kuin seksin yhteydessä, toisaalta seksiäkin nykyään paljon useemmin kuin ennen.

Tee heti tänään aloite. Älä tee sitä juuri silloin, kun miehes tekee jotain tosi tärkeetä, vaikkapa työjuttuja (jos tekee semmosia kotona)m katsoo lempiohjelmaansa tv:stä tai muuta vastaavaa. Vaan tee se silloin, kun miehes vaan oleilee, istuskelee vaikka koneella. Mene lähelle, halaa kevyesti, anna suukko korvan taa, sano että rakastat.
Tolla, ettei kannata tehdä sitä silloin kun toinen tekee jotain tärkeää, tarkoitan lähinnä sitä, et jos toinen keskittyy johkin itselleen tärkeeä, sillon toisen kosketus ja lähelle tulo voi tuntua ahdistavalta sellaisesta ihmisestä, joka ei ole siihen niin tottunut. joten voi helposti murahtaa jotain, ja toinen tuntee olonsa vain torjutuksi.

Mutta kosketus on tärkeää, ja se on tärkeää parisuhteessa, joten rohkeasti sitä opettelemaan. :)[/QUOTE]

Ja lisään vielä, että meillä ei siis haettu kosketusta muualta, kuten ehkä eka kpl antoi ymmärtää. :) Vaan meillä ei vaan kosketeltu. :)
 
Olen minä moneen otteeseen maininnut, että ei me enää ikinä suudella tai halailla. Tai että istuttaisiin sohvalla sylikkäin. Mutta toteaa vaan, että kylläpäs. En jaksaisi jankuttaakaan, jos toinen ei kerran näe ongelmaa. Itse olen ottanut esimerkiksi iltaisin nukkumaanmennessä miehen ympäriltä kiinni ja mennyt selän taakse nukkumaan. Olisi vaan ihana kun joku halaisi minuakin. Pyynnöstä hän sen kyllä tekee, mutta ei muuten. On turhauttavaa joutua anomaan läheisyyttä.

Tuo mainitseminen ei auta, vaan miehen pitää tajuta asia ja se miten onnettomaksi tilanne sinut tekee. Ei mies tuossa tilanteessa välitä vaikka etääntyisit, ei hän sitä huomaa.
Mä suosittelen että tosiaan varaat ajan perheneuvojalle. Soita sinne ja juttele, siellä on monia eri ihmisiä jotka on asiaan perehtyneitä. Ja teidän tilanteenne ei ole mitään ennenkuulumatonta. Miehelle saattaa riittää se kun tosiaan tajuaa mitä tuollainen sinulle tekee. Ei siellä syytellä ketään vaan puhutaan molempien näkökulmista asiallisesti.
 
Kiitokset asiallisista vastauksista. Mä luulen, että yritän ensin tuota juupsin vinkkiä. ja jos tosiaan tilanne ei mihinkään muuttu, niin tuo perheneuvola voisi olla hyvä kohde. Pakko kyllä on jotain tehdä. Lapsetkin alkaa ihmetellä kun kyyneleet valuu asian takia välillä silmistä, vaikka koitan niitä pidätellä.
 
Kiitokset asiallisista vastauksista. Mä luulen, että yritän ensin tuota juupsin vinkkiä. ja jos tosiaan tilanne ei mihinkään muuttu, niin tuo perheneuvola voisi olla hyvä kohde. Pakko kyllä on jotain tehdä. Lapsetkin alkaa ihmetellä kun kyyneleet valuu asian takia välillä silmistä, vaikka koitan niitä pidätellä.

Tsemppiä, toivottavasti mieheskin alkaa lämpenemään koskettelulle! Se on tosiaan tärkeää, ja ymmärrän enemmän kuin hyvin ajatukses. Miehet vaan on välillä semmosia mörököllejä, mut nekin voi opettaa semmosiks, ettei voi elää ilman toisen kosketusta. :)
 
[QUOTE="vieras";25820305]Mun on pakko kommentoida tähän, että voi kun löytäisit Jeesuksen rakkauden. Se ei koskaan työnnä pois.[/QUOTE]

Tai muun itsesuggestion. :)

miten jeesuksen kanssa nussitaan? Tai sitten kun nussit miehesi kanssa, petät jeesusta joka sua oikeesti lohduttaa.
 

Yhteistyössä