S
Se äiti!
Vieras
Tilanne:
Kaksilapsinen perhe asuu vuokralla. Vuokra n. 800/kk.
Perheen äiti ja isä eivät ole naimisissa.
Molemmat käyvät töissä, lapset päiväkodissa.
Perheen vanhemmilla jää molemmilla verojen jälkeen käteen suurinpiirtein yhtä paljon rahaa.
Isällä on toisella puolella suomea 100 000:n arvoinen omistusasunto, josta menee kuukausittain n. 800:n lainanlyhennykset.
Perheen isä oli ostanut omistusasunnon (jossa vuokralainen, joka maksaa vuokraa yhtiövastikkeen verran) n. 2v. ennenkuin tapasi nykyisen kumppaninsa.
Asunto on aina ollut vain isän.
Muutto omistusasuntoon ei ole mahdollista sijainnin vuoksi. Isä on kuitenkin antanut mahdollisuuden, että omistusasuntoon voi muuttaa ja hän vastaa sitten sen kuluista.
Äiti maksaa pääasiassa yksin vuokra-asunnon vuokran, sähkön, vedet, vakuutukset, tv-lupamaksut, internetliittymän, autolainan- ja vakuutuksen, ruokaostokset ja lasten vaatteet jne.
Isältä pyydetään rahaa lainaan(!) vain silloin, kun äidiltä on rahat ihan finaalissa. Aina yritetään maksaa isälle takaisin se osuus, minkä hän on maksanut (esim. autovakuutuksen summa).
Ruokakauppaan menee n. 600/kk, josta isä maksaa ehkä n. 200:lla ostoksia.
Kun autoakin ostettiin, isä lupasi hoitaa autolainan, vaikka se äidin nimiin otettiin. Asia kuitenkin jotenkin jäi, ja äiti on tähän asti maksanut kiltisti autolainankin.
Joku aika sitten perheen äidillä syttyi lamppu (ns. "välähti"), että mitä hittoa!
Tällainen järjestely ei todellakaan ole häntä kohtaan reilua.
Äiti laski yhteen yksi plus yksi ja rupesi miettimään, että mihin isän rahat hupenevat. Isä polttaa tupakkaa (n. 1-2 askia päivässä), muttei juo alkoa melkein ollenkaan. Isällä ei ole kalliita harrastuksia, eikä notku tietokoneellakaan koskaan. Eikä ole poissa epämääräisiä aikoja, josta voisi olettaa olevan jonkinlainen sivusuhde. Mikään ei viittaa edes uhkapeliongelmaan.
Isä selittää joka kuukausi, että hänen palkkansa vaan menee.
Mutta mihin? Onko isällä lisäksi vielä jokin salainen säästötilikin?
Vaikka isä maksaisi lainanlyhennyksen ja puhelinlaskunsa, ostaisi työaikana kunnon safkat, kahvit jne, ei niiden rahojen silti pitäisi noin vain kadota! Jäljellä pitäisi olla vielä em. jälkeen n. 1000
Eilen tästä syntyikin meheva riita, koska äiti uskalsi vihdoin sanoa tämän olevan pelkkää hyväksikäyttöä!
Ollaan kuin mikäkin perhe, mutta äiti vastaa yksinhuoltajan tavoin kaikista kuluista, saamatta kuitenkaan elatusmaksuja!
Sillä välin isä kartuttaa omaa omaisuuttaan lyhentämällä omistusasuntonsa lainaa.
Isä ei (luonnollisestikaan) ymmärtänyt äidin kantaa, eikä näe järjestelyissä mitään ongelmaa (no aijaa!)
Jos nyt tulisi ero, on isä saanut maksettua omistusasuntoaan todella reilulla kädellä, samalla kun äiti on elättänyt perhettään.
Siis miten tuollaisen ukon päähän saa taottua tämän tilanteen vakavuuden?
Onko kohtuullista pyytää isää maksamaan tasan 50% asumiskuluista ja perheen yhteisistä laskuista, vaikka isällä on maksettavanaan 800:n lainanlyhennys?
Minä olen aina jotenkin ollut sitä mieltä, että vuokra-asunnon kulut ovat minun vastuulla, enkä ole kehdannut pyytää miestä maksamaan mitään.
Nyt kuitenkin rahojeni (jälleen kerran) ollessa tiukalla, rupesi suoraan sanottuna v*tuttamaan tämä tilanne.
Ongelma onkin ehkä siinä, että kun minä en kehtaa pyytää "apua" laskujen maksuun, niin isä on ihan hissukseen ja nauttii siitä, ettei tarvitse osallistua rahallisesti.
Muilta osin parisuhteessa ei ole ongelmia, eli tämä ei ole (vielä) syy eroon.
Mutta olen kuitenkin neuvoton, että miten saisin asiat miehen päähän ilman, että hän näkee punaista kun "akka nalkuttaa"..
Kaksilapsinen perhe asuu vuokralla. Vuokra n. 800/kk.
Perheen äiti ja isä eivät ole naimisissa.
Molemmat käyvät töissä, lapset päiväkodissa.
Perheen vanhemmilla jää molemmilla verojen jälkeen käteen suurinpiirtein yhtä paljon rahaa.
Isällä on toisella puolella suomea 100 000:n arvoinen omistusasunto, josta menee kuukausittain n. 800:n lainanlyhennykset.
Perheen isä oli ostanut omistusasunnon (jossa vuokralainen, joka maksaa vuokraa yhtiövastikkeen verran) n. 2v. ennenkuin tapasi nykyisen kumppaninsa.
Asunto on aina ollut vain isän.
Muutto omistusasuntoon ei ole mahdollista sijainnin vuoksi. Isä on kuitenkin antanut mahdollisuuden, että omistusasuntoon voi muuttaa ja hän vastaa sitten sen kuluista.
Äiti maksaa pääasiassa yksin vuokra-asunnon vuokran, sähkön, vedet, vakuutukset, tv-lupamaksut, internetliittymän, autolainan- ja vakuutuksen, ruokaostokset ja lasten vaatteet jne.
Isältä pyydetään rahaa lainaan(!) vain silloin, kun äidiltä on rahat ihan finaalissa. Aina yritetään maksaa isälle takaisin se osuus, minkä hän on maksanut (esim. autovakuutuksen summa).
Ruokakauppaan menee n. 600/kk, josta isä maksaa ehkä n. 200:lla ostoksia.
Kun autoakin ostettiin, isä lupasi hoitaa autolainan, vaikka se äidin nimiin otettiin. Asia kuitenkin jotenkin jäi, ja äiti on tähän asti maksanut kiltisti autolainankin.
Joku aika sitten perheen äidillä syttyi lamppu (ns. "välähti"), että mitä hittoa!
Tällainen järjestely ei todellakaan ole häntä kohtaan reilua.
Äiti laski yhteen yksi plus yksi ja rupesi miettimään, että mihin isän rahat hupenevat. Isä polttaa tupakkaa (n. 1-2 askia päivässä), muttei juo alkoa melkein ollenkaan. Isällä ei ole kalliita harrastuksia, eikä notku tietokoneellakaan koskaan. Eikä ole poissa epämääräisiä aikoja, josta voisi olettaa olevan jonkinlainen sivusuhde. Mikään ei viittaa edes uhkapeliongelmaan.
Isä selittää joka kuukausi, että hänen palkkansa vaan menee.
Mutta mihin? Onko isällä lisäksi vielä jokin salainen säästötilikin?
Vaikka isä maksaisi lainanlyhennyksen ja puhelinlaskunsa, ostaisi työaikana kunnon safkat, kahvit jne, ei niiden rahojen silti pitäisi noin vain kadota! Jäljellä pitäisi olla vielä em. jälkeen n. 1000
Eilen tästä syntyikin meheva riita, koska äiti uskalsi vihdoin sanoa tämän olevan pelkkää hyväksikäyttöä!
Ollaan kuin mikäkin perhe, mutta äiti vastaa yksinhuoltajan tavoin kaikista kuluista, saamatta kuitenkaan elatusmaksuja!
Sillä välin isä kartuttaa omaa omaisuuttaan lyhentämällä omistusasuntonsa lainaa.
Isä ei (luonnollisestikaan) ymmärtänyt äidin kantaa, eikä näe järjestelyissä mitään ongelmaa (no aijaa!)
Jos nyt tulisi ero, on isä saanut maksettua omistusasuntoaan todella reilulla kädellä, samalla kun äiti on elättänyt perhettään.
Siis miten tuollaisen ukon päähän saa taottua tämän tilanteen vakavuuden?
Onko kohtuullista pyytää isää maksamaan tasan 50% asumiskuluista ja perheen yhteisistä laskuista, vaikka isällä on maksettavanaan 800:n lainanlyhennys?
Minä olen aina jotenkin ollut sitä mieltä, että vuokra-asunnon kulut ovat minun vastuulla, enkä ole kehdannut pyytää miestä maksamaan mitään.
Nyt kuitenkin rahojeni (jälleen kerran) ollessa tiukalla, rupesi suoraan sanottuna v*tuttamaan tämä tilanne.
Ongelma onkin ehkä siinä, että kun minä en kehtaa pyytää "apua" laskujen maksuun, niin isä on ihan hissukseen ja nauttii siitä, ettei tarvitse osallistua rahallisesti.
Muilta osin parisuhteessa ei ole ongelmia, eli tämä ei ole (vielä) syy eroon.
Mutta olen kuitenkin neuvoton, että miten saisin asiat miehen päähän ilman, että hän näkee punaista kun "akka nalkuttaa"..