Naimisissa, mutta rakastunut toiseen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Olen siis ollut rakastunut tuohon toiseen mieheen jo ennen kuin tapasin aviomieheni. Minun ja tuon toisen miehen tilanne tai ajatus yhteisestä tulevaisuudesta on mahdoton, joten päädyin naimisiin mieheni kanssa. Luulin, uskoin ja toivoin, että tunteet tuota toista miestä kohtaan tukahtuisivat avioliiton myötä. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan avioliitto takkuilee ja sydämeni on sen toisen luona...

Mietin vaan, miksi minun piti olla niin typerys, että luulin asioiden korjaantuvan avioliitolla jonkun muun kuin rakkaudenkohteeni kanssa.

Eroaisitko sinä, tai ylipäätään mitä tekisit tilanteessani (kun pa*ka on jo housussa)?
 
Minulla oli samankaltainen tilanne aikoinaan. Menin naimisiin "väärän" miehen kanssa kun en oikeatakaan saanut ja mies kosi. Nyt 15 vuotta myöhemmin olemme eronneet ja mietin, että miksi oikeastaan olin mieheni kanssa naimisissa 15 vuotta...
Voimia, tuttu tunne.
 
Oli sama tilanne, mutta ei oltu naimisissa asti.
Nyt tämän vanhan rakkauden kanssa yhdessä..:)

Ei muuta voinut kun erota:/ Sattumalta kohdattiin ja Hänellä oli sama tilanne...
 
Mä en mennyt naimisiin, mutta rakkauden kohde meni - vaikka rakasti mua. Ero tuli reilun vuoden avioliiton jälkeen, ja rakkauden kohde etsi itselleen samantien uuden suhteen, mä taas en pysty moiseen.
Tuo, jota rakastan, ei pysty olemaan mun kanssani, pää ei kuulemma kestä kun pelkää koko ajan, että menettää mut, sen sijaan on toisen kanssa ja pitää mut elämässään ja on jo pettänyt nykyistään mun kanssani, kun ei kestä ajatusta siitäkään, että mulla olisi joku muu.
Ja kyllä, hän käy terapiassa, eikä uskalla puhua siellä tästä tunteesta mitään, vaan pyrkii selvittämään syitä siihen, miksei nuo suhteet muiden kanssa ole toimineet. Näillä on menty kohta vuosikymmen, kaikki ei vaan pysty kestämään rakkauden tunnetta. Mä kokisin tekeväni väärin jos olisin jonkun toisen kanssa yhdessä.
 
Mä en mennyt naimisiin, mutta rakkauden kohde meni - vaikka rakasti mua. Ero tuli reilun vuoden avioliiton jälkeen, ja rakkauden kohde etsi itselleen samantien uuden suhteen, mä taas en pysty moiseen.
Tuo, jota rakastan, ei pysty olemaan mun kanssani, pää ei kuulemma kestä kun pelkää koko ajan, että menettää mut, sen sijaan on toisen kanssa ja pitää mut elämässään ja on jo pettänyt nykyistään mun kanssani, kun ei kestä ajatusta siitäkään, että mulla olisi joku muu.
Ja kyllä, hän käy terapiassa, eikä uskalla puhua siellä tästä tunteesta mitään, vaan pyrkii selvittämään syitä siihen, miksei nuo suhteet muiden kanssa ole toimineet. Näillä on menty kohta vuosikymmen, kaikki ei vaan pysty kestämään rakkauden tunnetta. Mä kokisin tekeväni väärin jos olisin jonkun toisen kanssa yhdessä.

No jopas on outo kuvio.
 
[QUOTE="vieras";27772093]No jopas on outo kuvio.[/QUOTE]

Niinhän se on, eikä sitä voi muut ymmärtää. Kaikilla ei oo korvienväli siinä kunnossa, että pystyis kaikkeen. Tuon nykyinen tietää kuvion, ja myös sen, että meillä on seksiä ja tavataan, eikä asia tunnu häiritsevän. Mulla se kurjin osa tässä kuviossa on.
 
[QUOTE="vieras";27772488]Hulluhan sinä olet, jos pysyt tuollaisessa kuviossa![/QUOTE]

Niin. Ymmärrän toki sen, että tilanteet ei ole aina helppoja, mutta sinuna kyllä yrittäisin tuosta kuvioista ulos, jollei tuo mies sitten alkaisi heti välittömästi rakentaa elämäänsä siihen jamaan, että aikoisi sinun kanssasi olla.
 
Mun kohdallani toisaalta järjen pitäisi saada jo unohtamaan tuo toinen mies: hän on nimittäin aikoinaan pettänyt minua, pettänyt avovaimoaan kanssani, jne. - ei siis kovin uskollinen mies. On myös muita järkiseikkoja, jotka sotivat minun ja hänen suhdetta vastaan. Näiden järkisyiden vuoksi ehkä päädyin avioliittoon toisen miehen kanssa, mutta miten tukahduttaa tunteet?
 
[QUOTE="vieras";27776902]Peesaan luciferia, kuka hullu nyt menee naimisiin miehen kanssa, jota ei eniten rakasta?! Typerää.[/QUOTE]

Typerää, kyllä. Mutta joskus ei vaan VOI mennä naimisiin sen kanssa, jota eniten rakastaa. En halunnut ottaa sellaista riskiä, että avioituisin/eläisin suhteessa miehen kanssa, joka on uskoton ja johon en voi luottaa. Myös lukuisia muita järkiseikkoja (mainitsinkin ylläolevassa kommentissani), joiden vuoksi en tämän rakastamani miehen kanssa yksinkertaisesti pysty elämään parisuhteessa. Niistä en ala täällä kuitenkaan puhumaan. :/ Mutta raastavaa tällainen kyllä on, siitä ei pääse mihinkään.
 
[QUOTE="vieras";27776912]Typerää, kyllä. Mutta joskus ei vaan VOI mennä naimisiin sen kanssa, jota eniten rakastaa. En halunnut ottaa sellaista riskiä, että avioituisin/eläisin suhteessa miehen kanssa, joka on uskoton ja johon en voi luottaa. Myös lukuisia muita järkiseikkoja (mainitsinkin ylläolevassa kommentissani), joiden vuoksi en tämän rakastamani miehen kanssa yksinkertaisesti pysty elämään parisuhteessa. Niistä en ala täällä kuitenkaan puhumaan. :/ Mutta raastavaa tällainen kyllä on, siitä ei pääse mihinkään.[/QUOTE]mutta naimisiin oli pakko päästä?!??! mikä vittu ihmisiä vaivaa
 
[QUOTE="vieras";27776912]Typerää, kyllä. Mutta joskus ei vaan VOI mennä naimisiin sen kanssa, jota eniten rakastaa. En halunnut ottaa sellaista riskiä, että avioituisin/eläisin suhteessa miehen kanssa, joka on uskoton ja johon en voi luottaa. Myös lukuisia muita järkiseikkoja (mainitsinkin ylläolevassa kommentissani), joiden vuoksi en tämän rakastamani miehen kanssa yksinkertaisesti pysty elämään parisuhteessa. Niistä en ala täällä kuitenkaan puhumaan. :/ Mutta raastavaa tällainen kyllä on, siitä ei pääse mihinkään.[/QUOTE]

Ja kerrotko vielä, miksi naimisiin on pakko mennä jos ei voi mennä sen miehen kanssa, jonka haluaa? Miksei voi sitten olla menemättä naimisiin?
 
[QUOTE="vieras";27776902]Peesaan luciferia, kuka hullu nyt menee naimisiin miehen kanssa, jota ei eniten rakasta?! Typerää.[/QUOTE]Koska aina ei ole mahdollista mennä naimisiin sen kanssa jota eniten rakastaa? Jeesus mitä pölvästejä täällä pyörii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh;27776928:
Koska aina ei ole mahdollista mennä naimisiin sen kanssa jota eniten rakastaa? Jeesus mitä pölvästejä täällä pyörii.
miksi sitten mennä naimisiin jos ei rakkaudesta mene? kuka on niin tyhmä että kuvittelee että jos rakastaa valmiiksi jo toista että kyllä se siitä alkaa sen toisenkin kanssa sujumaan. se jos mikä on vain itsensä pettämistä ja toisen pellenä pitämistä
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh;27776928:
Koska aina ei ole mahdollista mennä naimisiin sen kanssa jota eniten rakastaa? Jeesus mitä pölvästejä täällä pyörii.

Kerrotko vielä, että missä on määritelty, että ihmisen on pakko mennä naimisiin?

Ja sä kutsut mua pölvästiksi.. :laugh:
 
Mä en mennyt naimisiin, mutta rakkauden kohde meni - vaikka rakasti mua. Ero tuli reilun vuoden avioliiton jälkeen, ja rakkauden kohde etsi itselleen samantien uuden suhteen, mä taas en pysty moiseen.
Tuo, jota rakastan, ei pysty olemaan mun kanssani, pää ei kuulemma kestä kun pelkää koko ajan, että menettää mut, sen sijaan on toisen kanssa ja pitää mut elämässään ja on jo pettänyt nykyistään mun kanssani, kun ei kestä ajatusta siitäkään, että mulla olisi joku muu.
Ja kyllä, hän käy terapiassa, eikä uskalla puhua siellä tästä tunteesta mitään, vaan pyrkii selvittämään syitä siihen, miksei nuo suhteet muiden kanssa ole toimineet. Näillä on menty kohta vuosikymmen, kaikki ei vaan pysty kestämään rakkauden tunnetta. Mä kokisin tekeväni väärin jos olisin jonkun toisen kanssa yhdessä.

Voi helvetti. En tiedä kuka teistä on se kaikkien tyhmin tuossa kuviossa -varmaankin sinä koska kuvittelet että tuo on sitä suurta rakkautta.
Ensinnäkin, vaikka se sun unelmien prinssi mitä tahansa muuta väittää, niin asia nyt vaan on sillä tavalla että rakkauden kohteensa kanssa haluaa olla eikä sitä halua satuttaa tai loukata. Ei silloin mennä naimisiin muiden kanssa, ja jos mennäänkin ja jos erotaankin, niin ei tasan tarkkaan hypätä heti seuraavaan suhteeseen.
Mies on sitoutumiskyvytön ressukka, joka panee kaikkea mikä liikkuu. Joka puhelee kauniita ja lirkuttelee silmät päästään vain siksi, että saa pidettyä vakipanonsa itseään jumaloimassa. Ja sä olet typerä lattiamatto, kun uskot tuon olevan muka rakkautta. Ei se ole, mutta et sä mitään muutakaan tule koskaan löytämään. Et niin kauan, kun et itse tuon enempää arvosta itseäsi. Mies käyttää sua vain hyväkseen ja sä et edes suostu tajuamaan asiaa.

Oikea rakkaus ei ole lähellekään tuota, mitä sä nyt uskottelet itsellesi.

Säälittävää.
 
miksi sitten mennä naimisiin jos ei rakkaudesta mene? kuka on niin tyhmä että kuvittelee että jos rakastaa valmiiksi jo toista että kyllä se siitä alkaa sen toisenkin kanssa sujumaan. se jos mikä on vain itsensä pettämistä ja toisen pellenä pitämistä

Oli tunteet mukana aviomiehenikin kanssa, mutta ehkä kehittelin niitä vakavemmiksi mitä todellisuudessa ovat. Halusin naimisiin, koska haluan perheen ja lapsia. Mieheni kanssa siksi, että on hyvä mies ja varmasti myös hyvä ja huolehtivainen isä. Naimisiinmeno nyt ei tietenkään mikään PAKKO ole, mutta tosiaan suurin syy avioliitolle oli haluni saada lapsia - ja haluan lapset nimenomaan avioliittoon.
 
[QUOTE="vieras";27776998]Oli tunteet mukana aviomiehenikin kanssa, mutta ehkä kehittelin niitä vakavemmiksi mitä todellisuudessa ovat. Halusin naimisiin, koska haluan perheen ja lapsia. Mieheni kanssa siksi, että on hyvä mies ja varmasti myös hyvä ja huolehtivainen isä. Naimisiinmeno nyt ei tietenkään mikään PAKKO ole, mutta tosiaan suurin syy avioliitolle oli haluni saada lapsia - ja haluan lapset nimenomaan avioliittoon.[/QUOTE]ihan kohteliaasti sanon: sä tarvit hoitoa.
 
[QUOTE="vieras";27776918]Ja kerrotko vielä, miksi naimisiin on pakko mennä jos ei voi mennä sen miehen kanssa, jonka haluaa? Miksei voi sitten olla menemättä naimisiin?[/QUOTE]

Voi tietysti olla menemättä naimisiin, mutta olen perhekeskeinen ihminen ja haluan perheen. Jos vaihtoehtona on loppuelämä yksin (ilman tuota rakastamaani miestä) tai loppuelämä hyvän miehen ja lasten kanssa, totta kai valitsen jälkimmäisen.
 
[QUOTE="vieras";27777011]Voi tietysti olla menemättä naimisiin, mutta olen perhekeskeinen ihminen ja haluan perheen. Jos vaihtoehtona on loppuelämä yksin (ilman tuota rakastamaani miestä) tai loppuelämä hyvän miehen ja lasten kanssa, totta kai valitsen jälkimmäisen.[/QUOTE]ja sitten itket jollakin helvetin kaksplussalla kun elämä on perseestä ja et saanut elämäsi rakkautta.... :laugh:
 

Yhteistyössä