Oletko uskossa tai haluaisitko olla uskossa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jesus is King!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ymmärrään mihin tapahtumiin viittaat, mutta kyllä kristinusko, tai oikeammin juutalaisuuden messiaaninen haara, oli jo hyvin pitkälle edennyt Jeesuksen ymmärtämisessä messiaana. 300-luvulla käytiin kyllä oikeaoppisesta uskosta paljon kiistoja ja niitä varmaan tarkoitat. Gnostilaisuus sai jäädä yksinkertaisemman tulkinnan ottaessa paikkansa keisarikunnan virallisena tulkintana. Sama Raamatun kaanon meillä on tänäkin päivänä käytössä. Vaikeampi on kysymys Jeesuksen kuolemasta sovituskuolemana. Ajatus, joka esiintyy Paavalilla, mutta ei synoptisissa evankeliumeissa. Kuitenkin Paavalin tulkinta selviytyi vahvimpana.

Joo, siis on se ajatus ollut varmasti olemassa aiemminkin, mutta ainakin tuossa vaiheessa lyötiin paljon näitä oppiasioita (muistaakseni tuokin) "kiveen."
 
  • Tykkää
Reactions: Jehnny Tightlips
[QUOTE="Uskis";27862598]Täällä taas viisastelijat lyttää uskovaisia. Mutta sanokaa mun sanoneeni, että kun epäuskoiset kärvistelee helvetin tulessa, niin jopas on naama vähän toisella mallilla. Silloin tuo mukamas viisas porukka tajuaa, että olikin tyhmää sakkia ja siksi saavat ikuisuuden kärsiä. Itte on kaikkeni aina tehny että tommonen porukka tajuis nää hommat, mutta kuuroille korville menee vaikka viesti on selvä. On se ihme kun ei haluta tarttua tilaisuuteen...[/QUOTE]

Onpa täällä keskusteltu. Koko päivä menikin aivan muualla, kuin täällä palstalla :). Anteeksi Uskis, mutta musta tuo ei ollut kovin rakkaudellisesti sanottu :(. Usko on Jumalan teko, eikä pelottelulla kauheesti välttämättä voiteta? Vaikka itsekin kyllä suoraan kerron, että kuoleman jälkeen on kaksi paikkaa. Meidän tulee kunnioittaa jokaista ihmistä, uskosta huolimatta.
 
En ole ollut enkä koskaan haluakaan olla. Ihan tarpeeksi läheltä olen joutunut seuraamaan kuinka uskonnon nimissä ja uskon varjolla ollaan viety ihmisiltä itsetunto, mielipiteet ja oma tahto sekä olen joutunut kuuntelemaan kuinka mitätöntä tämä maallinen ystävyys on sielujen sisaruuden rinnalla.

Tässä on kyllä ollut sitten melko kieroutunutta uskonnollisuutta :(. Ja nimenomaan uskoNNOLLISUUTTA. Jumala on se, joka synnyttää meissä uskon, jos otamme sen vastaan. Usko on ystävyyttä Jumalan kanssa.
 
Olen, vaikkakin ev.lutiin kuulun...
Olen kuulunut ennen vapaisiin suuntiin, mutta uskon Jeesukseen Jumalan Poikana.
Hän on myös syntieni sovittaja ja Vapahtajani.
 
Vastaan vielä: näitä on, jotka on kolunneet muita uskontoja ensin, sitten pamahtavat uskoon ja ovat satavarmoja siitä että nyt oikea löytyi (niiku löytyiki). Kaikki on niin kuin vastarakastuneella voi olla konsanaan. Jos heitä haastattelisi sillä hetkellä niin vastaus on että NYT löytyi oikea. Mutta jos haastatellaan 10 vuoden päästä vaikka kahta tällaista ihmistä, niin toinen joka on pysytellyt Jeesuksen lähellä sanoo että juu, Hän on suurin, mutta se toinen joka ei vaikka ole pysynyt Hänen luonaan niin on sitten alttiimpi sielunvihollisen jutuille ja voi olla semmoinen "joo, emmä tiiä...kaaai ne kaikki muutki hyviä on".

Vaikka on löytänyt sen oikean, niin ihminen tuppaa vuosien varrella unohtamaan sen ensirakkauden fiilikset ja kokemuksen. Mä tiedän erittäin varmasti olevani mulle oikean puolison kanssa naimisissa, mutta kyllä mä voin rehellisesti sanoa että joskus kun en ole hoitanut tätä avioliittoa, niin se "oikean kokeminen" on väljähtynyt. Juu, on välillä muutkin miehet vaikuttaneet oikein passeleilta, enemmän kuin pitäisi. Mutta sitten kun olen keskittynyt tuohon mieheeni niin huomaan että tässähän tää paras on ollu koko ajan.

Sä et vastannut ollenkaan kysymykseen. Mikä sokaisee niin täydellisesti ettei pysty näkemään että toiset saattavat ihan aidosti ajatella ja tuntea yhtä voimakkaasti kuin sinä, mutta eri asiasta? Usko voi olla vahva vaikkei vähättelisi toisten uskoa tai mielipiteitä.
 
Sä et vastannut ollenkaan kysymykseen. Mikä sokaisee niin täydellisesti ettei pysty näkemään että toiset saattavat ihan aidosti ajatella ja tuntea yhtä voimakkaasti kuin sinä, mutta eri asiasta? Usko voi olla vahva vaikkei vähättelisi toisten uskoa tai mielipiteitä.

Nimenomaan niin pain, etta jos usko on vahva, ei ole tarvetta korostaa sita tai lytata muita.
 
  • Tykkää
Reactions: Wolt ja nokkimus
En ole uskossa. Enkä usko tulevanikaan uskoon. Olen ateisti, olen ollut ateisti pitkään. En oikein koskaan ole uskonut, vaikka omat etsikkoaikani ja pohdintani olen läpikäynyt. En kaipaa uskoa, enkä tarvitse sitä. Olen kyllä miettinyt mikä olisi sellainen tilanne, jossa uskoon tulisin (en vain löydä sitä muutoin kuin, että aivoilleni tapahtuisi jotain odottamatonta).

Sellaisia tilanteita kyllä pystyn omalle kohdalleni kuvittelemaan, että voisin uskossa ollessani ehkä löytämään erilaisia merkityksiä. En tiedä olisiko niitä helpompi kestää, koska periaatteessa samat vaiheet olisi psykologisessa mielessä läpikäytävä.
 
Viimeksi muokattu:
Olen ollut uskossa 15vuotta (eri uskossa kuin valtaväestö).
Ihan mielenkiintoista sinällään että kun puhutaan uskosta niin ensimmäisenä ajatellaan että perus kristin usko.
Vaikka palstalla on varmasti muihinkin uskontoihin kuuluvia.

Musta se on hieno juttu jos on löytänyt sisäisen rauhan ja elämän jostakin uskosta itselleen oli se sitten mikä tahansa usko.
 
[QUOTE="vieras";27864798]Minä taas en ymmärrä, miten joitakin häiritsee toisen usko niin paljoa kuin esim. tällä palstalla häiritsee. Miksi se on teiltä pois? Varsinkin kun kyse on sellaisesta uskovasta, joka ei teidän elämäänne mitenkään häiritse. Kuten esim. minä. En tuputa uskoani kenellekään, en edes elä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti (avoliitossa, kaks lasta, mieskin on ehta ateisti jne) enkä julista omaa uskoani kenellekään. Siltikin uskon Jumalaan, se tuo mulle hyvän olon, ei sitä vaan voi selittää. Ei kyse ole mistään tiedosta, se teidän tulee ymmärtää, vaan kyse on uskosta. Usko tosin itselle on niin vahva, että tuntuu joskus tiedolta :)[/QUOTE]

Jos kaikki uskovaiset olisivat kaltaisiasi, tuskin ongelmaa olisikaan.
 
Olen ollut uskossa 15vuotta (eri uskossa kuin valtaväestö).
Ihan mielenkiintoista sinällään että kun puhutaan uskosta niin ensimmäisenä ajatellaan että perus kristin usko.
Vaikka palstalla on varmasti muihinkin uskontoihin kuuluvia.

Musta se on hieno juttu jos on löytänyt sisäisen rauhan ja elämän jostakin uskosta itselleen oli se sitten mikä tahansa usko.

Tama on se, joka monelta ns. uskovalta tuntuu puuttuvan, kunnioitus muidenkin uskoa kohtaan. Kiitos tasta, Wolt.
 
Nimenomaan niin pain, etta jos usko on vahva, ei ole tarvetta korostaa sita tai lytata muita.

Yritän nyt etten jää tänä iltana asumaan tähän ketjuun...
Tuohon muiden lyttäämiseen: viilaan vähän, että en lyttää ihmisiä, vaan heidän vääriä uskontojaan ja jumaluuksia. Mua ei ärsytä eri tavalla uskovat ihmiset vaikka niitä löytyisi perhe-tai kaveripiiristä (oli sitten hindu, ateisti jne), vaan ne väärät asiat ärsyttävät, minkä kanssa he ovat tekemisissä.

Vierittäisin tässä syyn taas jälleen kerran Jeesuksen/Jumalan niskoille. Hän se tän aloitti, on kaikista itsekkäin minäeikäkukaanmuu-tyyppi. Onko ihme, jos hänen seuraajanaan puhun että Hän on ainoa Jumala? Pitäisikö kristittyjen muiden mieliksi vääntää Jeesuksen tie+totuus+elämä -sanat uusiksi, eli Jeesus on vain yksi monista teistä, yksi totuuksista, yksi elämistä?

Kun Jumala on maailmankaikkeuden tehnyt ja sitä ylläpitää niin kai semmoisella Jumalalla on oikeus teilata muut jumalakandidaatit. Jos joku rakentaa talon ja ylläpitää sitä niin kai hänellä on oikeus sanoa että hän yksin sen teki ja ylläpitää sitä.

Synkretismi eli kaikkien uskontojen yhdistyminen on äkkiseltään ajateltuna hirmu hienon kuuloinen juttu. Mutta pliis, tiputtakaa siitä edes monoteistiset uskonnot pois, koska niitä ette saa hyvällä tahdollakaan ympättyä mukaan, sorsimatta heidän oppiaan. Eli joku mielestään suvaitseva synkretisti voi yhtä hyvin kävellä kristityn tai muslimin yli näissä asioissa niputtamalla heidätkin samaan klönttiin, kysymättä näiltä kristityltä tai muslimilta.

Ja en ymmärrä millä ilveellä kaikki mielipiteet voisivat olla tosia, kaikki uskomukset voisivat olla yhtä arvokkaita tai että kaikki uskonnot vievät samaan jumaluuteen...en muista kuinka monta totuutta ja jumaluutta maailmassa on, mutta mitenhän semmoinen vaikkapa 1 miljoonan jumalan riitainen porukka sai tehtyä tämän kaiken? Allah sanoisi vaikka Visnulle että "älä sä nyt tule häsläämään näiden planeetoiden kierron kans kun et edes ole olemassa". ;)
 
Viimeksi muokattu:
Luultavasti on, mutta ehka en ole pudonnut siihen ;) tai olen jaarituksillani saanut ihmiset kyllastymaan ennen sita. Tai sitten minulla on vain sattunut olemaan siihen tilanteeseen looginen vastaus.

Minut leimataan suoraan horhoksi, eika yleensa se aiheuta niin suuria tunnereaktioita kuin hihhuliksi leimaaminen. Kristityt, joita nyt siis kaikella kunnioituksella kutsun hihhuleiksi, katsotaan olevan samasta muotista ja yleistieto antaa jonkinmoista osviittaa heista ja uskonnostaan. Horhot, johon siis katson itsekin kuuluvani, ovat niin laaja ja kirjava joukkio, etta heidan hiillostamisensa vaatisi liikaa asiaan perehtymista.

Nykymaailmassa on sallitumpaa olla horho kuin hihhuli?

Tuo sun teksti on hauskaa luettavaa kun ä:n pisteet puuttuvat. :) Hörhö, hihhuli ja uusimpana horho. :D
 
Sä et vastannut ollenkaan kysymykseen. Mikä sokaisee niin täydellisesti ettei pysty näkemään että toiset saattavat ihan aidosti ajatella ja tuntea yhtä voimakkaasti kuin sinä, mutta eri asiasta? Usko voi olla vahva vaikkei vähättelisi toisten uskoa tai mielipiteitä.

Voisko tuo johtua lähetyskäskystä? Joskus kun tuntuu sille, että kaikki jotka sen piiriin kuuluu eivät kykene kuuntelemaan muiden mielipiteitä ja polkevat heidän näkemyksiään.
 
Olen ollut uskossa 15vuotta (eri uskossa kuin valtaväestö).
Ihan mielenkiintoista sinällään että kun puhutaan uskosta niin ensimmäisenä ajatellaan että perus kristin usko.
Vaikka palstalla on varmasti muihinkin uskontoihin kuuluvia.

Musta se on hieno juttu jos on löytänyt sisäisen rauhan ja elämän jostakin uskosta itselleen oli se sitten mikä tahansa usko.

Näinhän se menee. Jos on uskossa on kristitty...tai siltä se tuntuu.
 
VAROITUS!!!

huonoa huumoria, tai ainakin ala-arvoista, sulkekaa silmat, jos pelkaatte loukkaantuvanne...

Ja sitten... kuvitelkaa Mielen tilalle Usko.

fingerpori+32.gif


Tuli Uskoon...

Vaikka Fingerporin piirtäjä ei varmastikaan ole uskossa, niin hän on usein aika tarkkanäköinen uskonjutuissa.
Mutta nyt vähän pännii kun mä en voi käyttää enää koskaan keskusteluissa suosikkisanaparia "tuli mieleen" ilman että siitä tulee joka kerta mieleen joku Vilenius pölynimurinsa kanssa. :kieh:
No, käytän sitä silti.
 
Sä et vastannut ollenkaan kysymykseen. Mikä sokaisee niin täydellisesti ettei pysty näkemään että toiset saattavat ihan aidosti ajatella ja tuntea yhtä voimakkaasti kuin sinä, mutta eri asiasta? Usko voi olla vahva vaikkei vähättelisi toisten uskoa tai mielipiteitä.

Se oikean kokemus on niin vahva.
Oli sitten kyseessä Jeesus tai oikea puoliso, niin ennen näitä kahta ihminen voi kokea tai uskotella itselleen jonkun muun uskonnon tai äijän parissa että "tämä on varmaankin oikea", mutta sitten kun se oikea jysähtää kohdalle niin sen tietää.
Vaikea selittää. Mutta varma olen asiastani, ja tämä varmuus ei ole mun omaa kehitelmää vaan Jeesuksen antama.
 
Minulla on se käsitys, että kristinuskossa Jumala on se, jolla on valta tuomita. Uskovan ihmisen tulisi elää uskonsa mukaan, kunnioittaa muita - ei tuomita, vihata, arvostella tms. Tästä ketjusta vahvistui taas se käsitykseni, että jotkut uskovat ottavat tuon heidän yläpuolelleen asetetun tuomiovallan omaan käyttöönsä julistamalla itsensä ja uskonsa paremmiksi kuin naapurin. Onneksi ketjuun on myös eksynyt heitä, jotka ovat sisäistäneet uskonsa opetukset. Hatunnosto heille.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä