Säälittävä äiti hiekkalaatikolla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nenja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Nenja

Aktiivinen jäsen
25.08.2012
2 092
2
36
Äitiydessä se on kamalinta että kun itsellään menee huonosti, ei sitä pysty kunnolla käsittelemään kun joutuu huolehtimaan kodista/lapsesta/miehestä ja omat tarpeet ja tunteet jää monesti sinne "huomiseen".

Nim. Äiti joka itki äsken hiekkalaatikolla.
 
Nenja, mitkä asiat mieltäsi painavat tällä hetkellä eniten?

Kuulostaa kyllä tuntemuksesi hyvin tutuilta. Meille naisillehan usein jää tämän huushollin pyörittäminen ja perheestä huolehtiminen, kyllä siinä tahtoo se oma aika ja oma minuus jäädä jalkoihin. Ei kerkeä vatvomaan tunteitaan ja tuntemuksiaan, kun päässä pyörii liuta huolehdittavia ja muistettavia asioita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperin puusilmä;28438129:
Mikä on huonosti...:hug:

En mä edes tiedä enää. Miehen kanssa ihme riita, poika ollut kipeänä, kotona olo ahdistaa ja... Tällä hetkellä tuntuu että seinät kaatuu päälle eikä ole ketään jonka voisi raahata edes kahville mun kanssa.

Poika alkoi itkemään hiekkalaatikolla kun tutti tippui hiekkaan eikä lopettanut sitä ja mä vaan romahdin.
 
Nenja, mitkä asiat mieltäsi painavat tällä hetkellä eniten?

Kuulostaa kyllä tuntemuksesi hyvin tutuilta. Meille naisillehan usein jää tämän huushollin pyörittäminen ja perheestä huolehtiminen, kyllä siinä tahtoo se oma aika ja oma minuus jäädä jalkoihin. Ei kerkeä vatvomaan tunteitaan ja tuntemuksiaan, kun päässä pyörii liuta huolehdittavia ja muistettavia asioita.

Jep, ja välillä täällä kotona on jopa liikaa aikaa vatvoa murheita ja yksinäisyydessä kaikki tunteet pahenee.
 
Ensiksikin tsemppiä ja voimia. Olisiko nyt hetki jolloin mies ottaisi vastuun ja tukisi sinua? Pystytkö puhumaan asioista hänelle? Mikä kaatuu niskaan? Voinko auttaa?

Mies on töissä. Kyllähän se ottaa pojan jos olisi kotona, huono aamu vain kaikilla. Onneksi poikakin meni nukkumaan juuri päiväunille vaikka normaalisti 12 olisi uniaika.. Meillä on pieni kriisi meneillään ja huoh. :o
 
En mä edes tiedä enää. Miehen kanssa ihme riita, poika ollut kipeänä, kotona olo ahdistaa ja... Tällä hetkellä tuntuu että seinät kaatuu päälle eikä ole ketään jonka voisi raahata edes kahville mun kanssa.

Poika alkoi itkemään hiekkalaatikolla kun tutti tippui hiekkaan eikä lopettanut sitä ja mä vaan romahdin.

Onko tuota ollut pitkään? Voi olla ihan kevätväsymystä? Itsellä oli tuossa kuukausi sitten sellainen uupunut ja itkuinen olo ilman mitään ihmeempää syytä. Meni ohi kyllä, mulla helpotti jo se kun sanoin miehelle että en oikein jaksaisi yhtään mitään. Otettiin sitten vähän ennakkoa kesälomasta ja käytiin mökkeilemässä, siinä voimaantui. Saisitko omaa aikaa tai mieluusti vaikka kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa jos koti ja lapsenhoito pulppuaa nyt mielesi yli? Se voisi auttaa, pari yötä muissa oloissa?
 
Mies on töissä. Kyllähän se ottaa pojan jos olisi kotona, huono aamu vain kaikilla. Onneksi poikakin meni nukkumaan juuri päiväunille vaikka normaalisti 12 olisi uniaika.. Meillä on pieni kriisi meneillään ja huoh. :o

Se parisuhdeaika ja ajan kanssa käyty kaikki asiat halki-poikki- ja pinoon-keskustelu voisi nyt olla ihan paras vaihtoehto jos kriisiäkin pukkaa? Onko kriisi voitettavissa?
 
:hug:

Kun mies oli yhdessä vaiheessa paljon reissutöissä ulkomailla ja mulla oli huonot fiilikset, (ennen kun tein pesäeroa vanhempiini) niin mulla oli tapana itkeä suihkussa...
 
Onko tuota ollut pitkään? Voi olla ihan kevätväsymystä? Itsellä oli tuossa kuukausi sitten sellainen uupunut ja itkuinen olo ilman mitään ihmeempää syytä. Meni ohi kyllä, mulla helpotti jo se kun sanoin miehelle että en oikein jaksaisi yhtään mitään. Otettiin sitten vähän ennakkoa kesälomasta ja käytiin mökkeilemässä, siinä voimaantui. Saisitko omaa aikaa tai mieluusti vaikka kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa jos koti ja lapsenhoito pulppuaa nyt mielesi yli? Se voisi auttaa, pari yötä muissa oloissa?

Stressi, väsymys, koti. Ne painaa nyt päälle. Onneksi kohta on miehellä loma... Pitää lähteä muutamaksi päiväksi äidille nukkumaan jottei tulisi täällä itkettyä hiekkalaatikolla :)

Nää on näitä aamuja kun kahvin keittokin tuntuu ihan ylitse pääsemättömän vaikealta.
 
Se parisuhdeaika ja ajan kanssa käyty kaikki asiat halki-poikki- ja pinoon-keskustelu voisi nyt olla ihan paras vaihtoehto jos kriisiäkin pukkaa? Onko kriisi voitettavissa?

Ollaan puhuttu ja puhumalla vain tällä hetkellä pahenee. Meillä on pari juttua jotka painaa päälle enkä tiedä jaksanko edes selvittää niitä. Yleensä ollaan aina niin samalla sivulla ja nyt tuntuu että eletään ihan eri kirjoissa. Kriisi olisi selvitettävissä joo, mut mä en jaksa tai halua tällä hetkellä.
 
:) Naisen rooli on kyllä vaikeampi kuin miehen. Ei mies voi sitä ymmärtää, jollei ole yh. Vaikka mies osallistuisi arkeen, siivoaisi ja muuta, on se kokonaisvastuu joka tapauksessa naisen, ainakin naisen pään sisällä. Koko ajan on tekemistä, huolehdittavaa, eikä osaa oikein irtautua. Pidän kyllä naisena olemisesta, mutta joskus olisi helpompaa olla mies, olla vaan, eikä tarvitisi huolehtia mistään.

Kerrotaan nyt vaikka minun peruspäivänä.

-Aamulla lapsi herättää, aamupissa, aamupala, muista antaa myös juotavaa, huolehti terveellisyydestä
-muita ulkoiluttaa lapsi, mistä löytyy lapaset, mistä pipo, muista pissattaa lapsi
-Ei se mies ole taaskaan muistanut ripustaa pyykkejään, no ripustetaan sitten ettei pyykit ala haisemaan
-sitten ruoka, onkohan kaikki ruokaaineet (edellispäivänä listattu että onko varmasti ja käyty kaupassa)
-onko maitoa riittävästi jääkaapissa, entäs leipä, muut, kasvikset. Onko terveellistä.
-muista päivänaikana huolehtia onko lapsella jano, muista ruokkia, muista välipalat, muista terveellisyys
-sitten kylään, onko puhtaita vaatteita, muista koko ajan pyykätä, vaatteet loppuvat koko ajan. Entäs välikausipuku, onko sopiva, pitäisikö ostaa uusi. Entä lapaset, onkohan ulkona kylmä. Paistaako aurinko. Voiko saada auringonpistoksen. Muista pissattaa, vai pitäisikö laittaa vaipat ettei pissaa vieraan sohvalle.
-Iltaruoka, katso että lapsi syö, musita myös juottaa, syötä myös miehesi. Pyydä miestä viemään roskat, voisiko myös tyhjentää tiskikoneen. Niin väsynyt töiden jälkeen, no jos minä taas nyt tänään tyhjennän ja täytän.
-Muita päivittäinen imurointi, päivittäinen lelukeräys, lattialle pudonneet vaatteet. Pitäisikö vielä pestäkin lattiat? Pesen lattiat.
-noh, lapsi tiputti sitten taas ruokaa lattialle. Voi ei, lapsi on myös tyhjentänyt hammastahnan vessan lattialle ja sitä on ympäri lasta. Noh, pistetään kylpyyn. PItäisikö myös tukka pestä. Eiköhän pestä.
-Pitäisikö tuulettaa, vähän tunkkaista.
-Lapsi nukkumaan. Iltapesut, iltasyömiset. Onkohan vatsa varmasti täynnä. hammaspesu, yönalle. Missäköhän se tänään on? 10 minuutin etisimisen jälkeen löytyy keittiön kaapista.
Iltasatu, iltalaulu.
-Huh...nyt saa hengähtää.

Ei kauheasti saa keskittyä itseensä enään, kun lapset syntyy. Mies ei tiedä puoliakaan tuosta, mitä äidin päässä liikkuu. Helpompi niin. En haluaisi sitä miestä sillä rasittaa.
 
Ollaan puhuttu ja puhumalla vain tällä hetkellä pahenee. Meillä on pari juttua jotka painaa päälle enkä tiedä jaksanko edes selvittää niitä. Yleensä ollaan aina niin samalla sivulla ja nyt tuntuu että eletään ihan eri kirjoissa. Kriisi olisi selvitettävissä joo, mut mä en jaksa tai halua tällä hetkellä.

Sitten suosittelen sitä omaa aikaa lepäämässä ja selvittämässä omia tunteita. Toivon että siellä tulee jo pikkuisen ikäväkin miestä ja löytyy niitä voimia selvittää nyrhäävät asiat. Tsemppiä! Joskus on noita kausia ja tulee niitä vastamäkiä, mutta kun te normaalisti sillä samalla sivulla (ihana kuvaus! :) ) olette niin etteköhän taas saman tahdin löydä. Hirveästi voimia sinulle, koeta levätä, jos vain voit purkaa tuntojasi jolle kulle tai vaikka täällä niin aina se on hyvä kun saa painetta pois omasta sisimmästä.
Haluatko kertoa mistä kriisi johtuu?
 
[QUOTE="vieras";28438209]:) Naisen rooli on kyllä vaikeampi kuin miehen. Ei mies voi sitä ymmärtää, jollei ole yh. Vaikka mies osallistuisi arkeen, siivoaisi ja muuta, on se kokonaisvastuu joka tapauksessa naisen, ainakin naisen pään sisällä. Koko ajan on tekemistä, huolehdittavaa, eikä osaa oikein irtautua. Pidän kyllä naisena olemisesta, mutta joskus olisi helpompaa olla mies, olla vaan, eikä tarvitisi huolehtia mistään.

Kerrotaan nyt vaikka minun peruspäivänä.

-Aamulla lapsi herättää, aamupissa, aamupala, muista antaa myös juotavaa, huolehti terveellisyydestä
-muita ulkoiluttaa lapsi, mistä löytyy lapaset, mistä pipo, muista pissattaa lapsi
-Ei se mies ole taaskaan muistanut ripustaa pyykkejään, no ripustetaan sitten ettei pyykit ala haisemaan
-sitten ruoka, onkohan kaikki ruokaaineet (edellispäivänä listattu että onko varmasti ja käyty kaupassa)
-onko maitoa riittävästi jääkaapissa, entäs leipä, muut, kasvikset. Onko terveellistä.
-muista päivänaikana huolehtia onko lapsella jano, muista ruokkia, muista välipalat, muista terveellisyys
-sitten kylään, onko puhtaita vaatteita, muista koko ajan pyykätä, vaatteet loppuvat koko ajan. Entäs välikausipuku, onko sopiva, pitäisikö ostaa uusi. Entä lapaset, onkohan ulkona kylmä. Paistaako aurinko. Voiko saada auringonpistoksen. Muista pissattaa, vai pitäisikö laittaa vaipat ettei pissaa vieraan sohvalle.
-Iltaruoka, katso että lapsi syö, musita myös juottaa, syötä myös miehesi. Pyydä miestä viemään roskat, voisiko myös tyhjentää tiskikoneen. Niin väsynyt töiden jälkeen, no jos minä taas nyt tänään tyhjennän ja täytän.
-Muita päivittäinen imurointi, päivittäinen lelukeräys, lattialle pudonneet vaatteet. Pitäisikö vielä pestäkin lattiat? Pesen lattiat.
-noh, lapsi tiputti sitten taas ruokaa lattialle. Voi ei, lapsi on myös tyhjentänyt hammastahnan vessan lattialle ja sitä on ympäri lasta. Noh, pistetään kylpyyn. PItäisikö myös tukka pestä. Eiköhän pestä.
-Pitäisikö tuulettaa, vähän tunkkaista.
-Lapsi nukkumaan. Iltapesut, iltasyömiset. Onkohan vatsa varmasti täynnä. hammaspesu, yönalle. Missäköhän se tänään on? 10 minuutin etisimisen jälkeen löytyy keittiön kaapista.
Iltasatu, iltalaulu.
-Huh...nyt saa hengähtää.

Ei kauheasti saa keskittyä itseensä enään, kun lapset syntyy. Mies ei tiedä puoliakaan tuosta, mitä äidin päässä liikkuu. Helpompi niin. En haluaisi sitä miestä sillä rasittaa.[/QUOTE]

Niin mitä se sun mies tekee? Tuo työnjako ei kyllä ole lähelläkään tasa-arvoa. Mun mies hoitaa noita juttuja ihan siinä missä minäkin. Tosin sillä erotuksella että olemme molemmat työelämässä.
 
Sitten suosittelen sitä omaa aikaa lepäämässä ja selvittämässä omia tunteita. Toivon että siellä tulee jo pikkuisen ikäväkin miestä ja löytyy niitä voimia selvittää nyrhäävät asiat. Tsemppiä! Joskus on noita kausia ja tulee niitä vastamäkiä, mutta kun te normaalisti sillä samalla sivulla (ihana kuvaus! :) ) olette niin etteköhän taas saman tahdin löydä. Hirveästi voimia sinulle, koeta levätä, jos vain voit purkaa tuntojasi jolle kulle tai vaikka täällä niin aina se on hyvä kun saa painetta pois omasta sisimmästä.
Haluatko kertoa mistä kriisi johtuu?

Kiitti :) Ei ole mitään tarkkaa syytä miksi kriiseillään, ollaan vaan kumpikin jotenkin väsyneitä ja otetaan väärin toisen sanat ja teot ja .. tyhmiä asioita. Ei onneksi mitään pettämistä, tai ettei mies tekisi kotihommia tai hoitaisi lasta tai ei huomioisi minua. Sen takia mä en osaa edes sanoa mistä kaikki johtuu, joku vain mättää.

Loma, se tekisi hyvää! Tai edes leffa ilta kaverin kanssa tai.. Pois hetkeksi täältä!
 
Mies on töissä. Kyllähän se ottaa pojan jos olisi kotona, huono aamu vain kaikilla. Onneksi poikakin meni nukkumaan juuri päiväunille vaikka normaalisti 12 olisi uniaika.. Meillä on pieni kriisi meneillään ja huoh. :o

Mä oon itkeny niin monesti kun lapsi on päikkäreillä, tai kun annan keinussa vauhtia, tai kun paistan sitä kanaa pannulla, tai tai tai.

mä lähtisin mielelläni kahville sun kanssa!
 
Kiitti :) Ei ole mitään tarkkaa syytä miksi kriiseillään, ollaan vaan kumpikin jotenkin väsyneitä ja otetaan väärin toisen sanat ja teot ja .. tyhmiä asioita. Ei onneksi mitään pettämistä, tai ettei mies tekisi kotihommia tai hoitaisi lasta tai ei huomioisi minua. Sen takia mä en osaa edes sanoa mistä kaikki johtuu, joku vain mättää.

Loma, se tekisi hyvää! Tai edes leffa ilta kaverin kanssa tai.. Pois hetkeksi täältä!

Kuulostaa ihan normaalilta parisuhde-taantumalta :) Ja se menee ihan varmasti ohi. :) Ota irtiotto, elämä maistuu sen jälkeen, tarjoa sama mahdollisuus miehellekin. Sitten kuhertelette taas uudelleen.
Arki on kelle tahansa VÄLILLÄ puuduttavaa vaikka mitään ihmeellistä ei olisikaan vialla. Se on elämää, se on sitä arkea. Teet nyt jotain kivaa ja ajattelet hetken vain itseäsi. Nyt voin varmuudella sanoa että KYLLÄ SE SIITÄ :) <3
 
Kuulostaa kovin tutulta. Mä harrastan myös noita edellä mainittuja suihku-itkuja.

Täälläkin jotenkin tökkii, tympii, kiukuttaa, tulee valittua väärät sanat jne. Lista olisi loputon. En tiedä kuinka paljon tästä kaikesta voin laittaa raskauden piikkiin, mutta oletan, ettei tilanne ainakaan helpotu, kun toinen muksu syntyy. Onneksi sinne on vielä aikaa, jos tämän olonsa saisi tästä vaikka purettua ennen sitä.

:hug: Tsemppiä!
 

Yhteistyössä