Ongelma: lapset, mummo ja mökillemeno

[Sansibaar84]

Mielipiteitä kaipailen. Olemme eronneet lasten (4v ja 6v) kanssa vuosi sitten, isä ei pidä meihin mitään yhteyttä. Isän äiti pyytää lapsia noin kerran kuussa viettämään päivää kanssaan. Nyt ko mummo pyysi lapsia kanssaan (ja ilm myös lasten isän isä on paikalla) mökille 4 päiväksi. Lapset eivät koskaan jää mielellään mummon kanssa päivää viettämään (johtuisiko ujostelusta kun harvoin näkevät, en tiedä...) ja nyt kyseessä olisi noinkin pitkä aika. Lisäksi itseäni ahdistaa se, että mökki on järven rannalla ja niinä kesinä kun mekin vielä perheenä mökkeilimme, oli isovanhempien mökillä olo melko, öh, rentoa eli lasten kaitseminen ei siihen kyllä kuulunut, viitaten juuri laiturille menoon jne. No, toki se olikin minun vastuullani kun äitinä olin myös paikalla mutta esim saunan päälle saattavat nämä ex-appivanhempani hyvinkin ottaa oluen jos toisenkin ja itse olen sitä mieltä että lasten kanssa aina jonkun on oltava selvinpäin. Välini ex-appivanhempiini ovat viileät, anoppi ilmoitti juuri etteivät tule lapseni syntymäpäiville vaan haluavat järjestää omat. Jos kiellän lapsia menemästä mökille pelkään, että hän vetää herneet nenään ja lopettaa vähäisenkin yhteydenpidon... Mitä ihmettä te tekisitte asemassani?

 

["aapee"]

Heh, emme ole eronneet lasten kanssa vaan siis lasten isän kanssa

 

[sintt1]

Omat lapseni eivätä mene yksin mökkeilemään (tai muutenkaan yksin kyläilemään) sellaisten ihmisten kanssa, joihin en luota. Ihan sama tuleeko jollekin paha mieli vai ei. En antaisi itselleni anteeksi, jos jotain sattuisi.

 

["vieras"]

esim saunan päälle saattavat nämä ex-appivanhempani hyvinkin ottaa oluen jos toisenkin ja itse olen sitä mieltä että lasten kanssa aina jonkun on oltava selvinpäin.

Tästä syystä minä en päästä lapsia edes omien vanhempieni kanssa keskenään mökkeilemään.

 

["vieras"]

En päästäisi. Sanoiisin että lapset arastelevat lähteä. Sehän on ihan riittävä syy.

 

[Alkuperäinen aloittaja]

Omat lapseni eivätä mene yksin mökkeilemään (tai muutenkaan yksin kyläilemään) sellaisten ihmisten kanssa, joihin en luota. Ihan sama tuleeko jollekin paha mieli vai ei. En antaisi itselleni anteeksi, jos jotain sattuisi.

No niinpä, tätä mietin itsekin että lasten turvallisuus ennenkaikkea. Haluaisin vain toimia aina niin, että lapset kärsisi mahdollisimman vähän kun nyt jo kohtuuttomia ovat joutuneet kokemaan isän häipyessä kuvioista kuningas alkon matkaan Lapsilla olisi varmasti tosi kivaa mökillä. Yritän nostaa kissan pöydälle ja jutella mummon kanssa mieltäni askarruttavista asioista mutta luulenpa että hän suutahtaa jo siitä.

 

["vieras"]

En päästäisi tuossa tilanteessa. Jo se riittää, että lapset eivät halua, lisäksi vielä et voi luottaa siihen että lapsia vahditaan kunnolla ja siellä olisi joku selvinpäin. Mun mielestä tossa ei ole mitään mietittävää. Ei ole mummolle loukkaavaa, jos sanot esimerkiksi että lapsia pelottaa mennä mökille ilman äitiä, joten tapaisivat mummolassa yhden päivän ajan niin kuin ennenkin.

 

["vieras"]

En mäkään välttämättä päästäisi. Oikeastaan olen murehtinut ihan samaa juttua, että kohta appivanhemmat alkavat toivoa lapsia kanssaan mökille lomailemaan. Meillä on siis oikein hyvät välit miehen vanhempiin ja ollaan usein yhdessä heidän mökillään. Mökkiranta on kuitenkin aika äkkisyvä, enkä ihan täysin luota siihen, että isovanhemmat vahtivat lapsia tarpeeksi huolella. Sun tapauksessa ehkä ehdottaisin, että katsotaan sitten ensi- tai sitä seuraavana kesänä. Mielestäni molempien lasten uimataidon pitäisi olla kunnossa, että voisi päästää tuollaiselle lomalle.

 

["vieras"]

Ehdota että sinä tulet mukaan ja ex-puoliso ei tule paikalle. Problem solved! Jos kyseinen malli ei sovi mummolle, niin sitten keksit jotain miksei lapset pääse.

 

[äitiy]

en päästäisi. syyksi voisin sanoa ettei lapset halua jos joku syy on kerrottava... En voisi olla neljää päivää pelon kanssa että jotain sattuu.

 

[-]

En itse ainakaan päästäisi lapsiani järvenrantaan jonkun muun kaitsemaksi. Kyllä mun pitää olla sielä ihan itse ja omine silmineni. Eikä siinä ole mitään pahaa. Voit mielestäni sanoa ihan suoraan, ettet halua lapsiasi siihen ympäristöön niin, ettet itse ole paikalla.

 

[Kompromissi]

Entä pärjäisikö lapset 2 päivää, tai edes yhden kokonaisen päivän mökillä? Eiköhän isovanhemmat pidä eri tavalla lapsista huolta kun vastuu lapsista on pelkästään heillä vanhempien ollessa poissa. Vaikka lapset vähän ujostelisi, olisi välien säilyminen isovanhempiin tärkeää. Meillä eron jälkeen isovanhemmat hylkäsi lapsenlapsensa eikä isä tapaa lapsiaan joten lapsilla ei ole mitään siltä puolen sukua.

 

["Aloittaja"]

Entä pärjäisikö lapset 2 päivää, tai edes yhden kokonaisen päivän mökillä? Eiköhän isovanhemmat pidä eri tavalla lapsista huolta kun vastuu lapsista on pelkästään heillä vanhempien ollessa poissa. Vaikka lapset vähän ujostelisi, olisi välien säilyminen isovanhempiin tärkeää. Meillä eron jälkeen isovanhemmat hylkäsi lapsenlapsensa eikä isä tapaa lapsiaan joten lapsilla ei ole mitään siltä puolen sukua.

Tätä mäkin suren, että menee yhteydenpito kokonaan. Aion ehdottaa jotain kompromissiratkaisua mutta olen melko varma, että mummo loukkaantuu mitä ikinä ehdotankaan, nähty ja koettu on jo että mun kanssa kanssakäyminen on vaikeaa ja jotenkin ylitulkitsevat mua ja ovat selkeesti (piilo)katkeria mulle heidän rakkaan poikansa jättämisestä vaikka tarina nyt ei ihan näin yksselitteinen ole. Vasta väkivallan tultua mukaan kuvioon lähdin (liian myöhään, tiedän) mutta eiväthän ne hänen vanhempansa varmaan edes usko mua täysin. No, se on jo eri tarina. Mutta tosiaan, en usko että tämän jälkeen pyytää mutta kertoo tuokin jotain tilanteen haavoittuvaisuudesta, etteivät tule lapsen syntymäpäiväjuhliini ihan vain mielenosoitukseksi tms, eivät astu jalallaan meidän kotiin vaan haluavat pitää omat kemut... Outoa musta ja ehkä just kielii siitä että tää räjähdysherkkä vyyhti vain odottaa laukeamistaan. Äh.