Mies tukisti lasta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kumpi on
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen syntynyt -78, ja meidän ikäluokassa ruumiillinen kuritus oli ielä ihan yleistä. Ala-asteen ensimmäisillä luokilla meilläkin oli luokassa varmaan yksi oppilas, jonka kotona ei luunappeja ja tukkapöllyjä jaeltu tarvittaessa. Muuten niitä pidettiin ihan yleisesti hyväksyttävinä kasvatus keinoina, ja tähän aikaisempaan mielipiteeseen voin kertoa, että luokkatovereistani kukaan ei ole vankilassa, ei tehnyt itsaria sen kurin takia. Ihan hyvissä ammateissa ollaan, meidät on kavatettu sen ajan normien mukaisesti. Itse olen saanut sekä tukkapöllyä että luunappeja pienenä ihan aiheesta, ja kotonani kerrat olivat tosi harvoja, ja minulle selitettiin aina syy, miksi rangaistiin. Ehkä juuri tästä johtuen en koe itseäni mitenkään väärin kohdellun, kun meillä oli mukava, rakastava perhe jossa asiat puhuttiin läpi ja käsiteltiin syyt kurin pitoon.
 
Ongelma on siinä, että mies ei selkeästikään pitänyt tuota vääränä tapana toimia. Toisin sanoen: kuinka voit luottaa siihen, ettei miehesi satuta lasta vielä pahemmin, kun et ole näkemässä. Säännöllisesti, jatkuvasti, aiheuttaen lapsellesi pysyvät henkiset vammat, kenties jopa fyysiset. Lapsen saa hiljaiseksi muutenkin kuin tukistamalla, ja tuossa tapauksessa - päätellen miehesi reaktiosta - tuo ei ollut ensimmäinen kerta, eikä takuulla tule jäämään viimeiseksi. On vain ajan kysymys, milloin tukistaminen vaihtuu raajojen vääntelyyn, nipistelyyn, ja lyömiseen.

birgitalla taitaa ehkä ihan pikkaisen mennä liioittelun ja yleistämisen puolelle.
esim. minä sain lapsuudessa aina selkääni jos se ansaitsin, joskus remmia, joskus tukkapöllöä, joskus tillikkaa, joskus jopa vitsaa. koskaan ei hakattu, nipistetty eikä varsinkaan väännetty raajoja (wtf?), voi toki olla että meillä on hieman eri käsitykset siitä mikä on hakkaamista ja mikä ei, ja missäkin tilanteessa..

mutta olet kyllä loistava esimerkki ylihysteriasta ja siitä kuinka asiat väännetään mustavalkoisiksi ihan tuosta noin, tukistamisesta tuleekin yhdessä lauseessa sm-henkinen koitos missä raajat vaan lentelee ja lattia on täys hiustuppoja ja kaikki tietysti ikuisesti traumatisoituneita ainakin 30km säteellä..

oikeesti.. sinullekin olisi voinut pari selkäsaunaa tehdä ihan hyvää..
 
[QUOTE="Kepa";28610881]Toivon näille "väkivallan" vastustajille haastavia lapsia, joihin he voivat toteuttaa
"oikeat" kasvatusmetodinsa.[/QUOTE]

Esikoiseni on asperger-lapsi, etenkin tuossa 0-5 ikävuoden välillä todella, todella haastava lapsi. Ikinä en ole joutunut tukistamaan tai lyömään. Nyt on 7v. ja kohtelias, rajansa tunteva lapsi, vaikka asperger-lapselle tyypilliseen tapaan sosiaaliset tilanteet ja siirtymätilanteet vaativat edelleen ennakointia.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti ja Data
birgitalla taitaa ehkä ihan pikkaisen mennä liioittelun ja yleistämisen puolelle.
esim. minä sain lapsuudessa aina selkääni jos se ansaitsin, joskus remmia, joskus tukkapöllöä, joskus tillikkaa, joskus jopa vitsaa. koskaan ei hakattu, nipistetty eikä varsinkaan väännetty raajoja (wtf?), voi toki olla että meillä on hieman eri käsitykset siitä mikä on hakkaamista ja mikä ei, ja missäkin tilanteessa..

mutta olet kyllä loistava esimerkki ylihysteriasta ja siitä kuinka asiat väännetään mustavalkoisiksi ihan tuosta noin, tukistamisesta tuleekin yhdessä lauseessa sm-henkinen koitos missä raajat vaan lentelee ja lattia on täys hiustuppoja ja kaikki tietysti ikuisesti traumatisoituneita ainakin 30km säteellä..

oikeesti.. sinullekin olisi voinut pari selkäsaunaa tehdä ihan hyvää..

Myönnän, että kärjistin ensimmäisessä kommentissani. Ylihysteerinen en ole. Ihmisen pahuus yllättää aina, jos siltä on itse välttynyt. Itse olen saanut selkään isältäni monet kerrat. On hakattu remmillä, revitty korvista, lyöty nyrkillä päin näköä, potkittu kengät jalassa ja ilman kenkiä. Kun joskus sain tukkapöllyä, kiitin onneani, kun pääsin niin helpolla. Perheväkivallalle nollatoleranssi, se on minun mielipiteeni, ja mitä enemmän tuollaisia kaltaistesi kommentteja luen, sitä varmempi kannastani olen.
 
Viimeksi muokattu:
Myönnän, että kärjistin ensimmäisessä kommentissani. Ylihysteerinen en ole. Ihmisen pahuus yllättää aina, jos siltä on itse välttynyt. Itse olen saanut selkään isältäni monet kerrat. On hakattu remmillä, revitty korvista, lyöty nyrkillä päin näköä, potkittu kengät jalassa ja ilman kenkiä. Kun joskus sain tukkapöllyä, kiitin onneani, kun pääsin niin helpolla. Perheväkivallalle nollatoleranssi, se on minun mielipiteeni, ja mitä enemmän tuollaisia kaltaistesi kommentteja luen, sitä varmempi kannastani olen.

Niin, minäkin sain ajoittain selkääni, tosin ei minua koskaan hakattu tai potkittu, mikä mielestäni ei ole enää selkään antamista/kurittamista, vaan suoraa väkivaltaa.
Ja yhtään ei ole itselle jäänyt katkera olo, koska tiedän että meillä kurittaminen oli viimeinen oljenkorsi ja sitä käytettiin harkiten.

Jos vanhempani olisivat taasen olleet jonkinsortin sadistimoloja, niin epäilen suuresti että naapurin pasifistisesta esimerkistä tuskin olisi ollut hyötyä, sadistit keksii aina jonkun syyn päästä toteuttamaan mielihalujaan.

Pointti oli siis siinä, että voimakeinoissa on suuria eroja.
Ei se nääs ole ihan yksi ja sama asia käyttääkö vaikkapa poliisi voimakeinoja riehujan taltuttamiseen siten, että siitä jää vaikkapa jäljet nahkaan, vai vetääkö poliisi ensiksi tazerilla ja tämän jälkeen vie putkaan hakattavaksi ihan vaan koska "vastusteli virkamiestä väkivaltaisesti".
 
Myönnän, että kärjistin ensimmäisessä kommentissani. Ylihysteerinen en ole. Ihmisen pahuus yllättää aina, jos siltä on itse välttynyt. Itse olen saanut selkään isältäni monet kerrat. On hakattu remmillä, revitty korvista, lyöty nyrkillä päin näköä, potkittu kengät jalassa ja ilman kenkiä. Kun joskus sain tukkapöllyä, kiitin onneani, kun pääsin niin helpolla. Perheväkivallalle nollatoleranssi, se on minun mielipiteeni, ja mitä enemmän tuollaisia kaltaistesi kommentteja luen, sitä varmempi kannastani olen.

No mun mielestä taas olet ylihysteerinen, mutta sun taustoihin nähden varmaan ihan normi. Toivottavasti olet nostanut isääsi vastaan syytteen. Jos tuollaisen päästät kuin koira veräjästä, olet aika paljon pahempi kuin ne, jotka joskus antaa lapselleen pienen tukkapöllyn.
 
Mä sain lapsena joitaki kertoja piiskaa, sit tukkapöllyä ja luunappeja, sekä vietiin väkisin pannuhuoneeseen rauhottuun. Kokivat varmaan tarpeelliseksi...
Ite koen että mua ei kuunneltu. Sain kokea olevani arvoton, jopa paha, ja että mun tarpeet ja asiat ei oo tärkeitä. Söi luottamusta vanhempiin (ja isovanhempiin).
En muista että kukaan olis tullut siihen mun eteen ja selittään asioita. Kauempaa vain on huudettu että lopeta tms. Sen jälkeen on tullut se fyysinen kuritus. Enkä ole ehkä edes ymmärtänyt miksi. Lievemmät keinot olis riittänyt. Traumat jäi, vaikka fyysinen kuritus oli "normaalilla" tasolla.

Varmaan tehokas vaimennuskeino, mutta vaimentaa muutakin kuin vain käyttäytymistä...
 
  • Tykkää
Reactions: Cerine
Juuri tuo nimimerkin Orion- kuvailema tilanne on se ongelma. Aikuiset joiden mielestä fyysinen kuritus on hyväksyttävää ovat useimmiten juuri niitä, jotka eivät itse jaksa käyttää omaa aikaansa ja viitsimystään sen lapsen ojentamiseen. Sen sijaan, että vietäisiin jäähypenkille tai mentäisiin lapsen tasolle selittämään väärä toiminta useamman kerran. Huudellaan kauempaa ja kun lapsi ei tottele, käydään tukistamassa ja kun pelokas lapsi lopettaa, koetaan, että taas onnistuttiin kasvattajana, kun lapsi kerran lopetti.
 
Mä sain lapsena joitaki kertoja piiskaa, sit tukkapöllyä ja luunappeja, sekä vietiin väkisin pannuhuoneeseen rauhottuun. Kokivat varmaan tarpeelliseksi...
Ite koen että mua ei kuunneltu. Sain kokea olevani arvoton, jopa paha, ja että mun tarpeet ja asiat ei oo tärkeitä. Söi luottamusta vanhempiin (ja isovanhempiin).
En muista että kukaan olis tullut siihen mun eteen ja selittään asioita. Kauempaa vain on huudettu että lopeta tms. Sen jälkeen on tullut se fyysinen kuritus. Enkä ole ehkä edes ymmärtänyt miksi. Lievemmät keinot olis riittänyt. Traumat jäi, vaikka fyysinen kuritus oli "normaalilla" tasolla.

Varmaan tehokas vaimennuskeino, mutta vaimentaa muutakin kuin vain käyttäytymistä...

Olen jutellut monen aikuisen kanssa fyysisestä kurituksesta. Meillä pahoinpitelyä perusteltiin nimenomaan 'ruotuun pistämisellä' ts. kasvattamisella ja kurinpidolla, mutta kyllä se oli julmaa väkivaltaa. Minusta voimankäytön aste ei kuitenkaan muuta asiaa miksikään, samaa mieltä ovat olleet nämä tuttavat ja kollegat, joiden kanssa olen asiasta jutellut. Moni muistaa yhä tänäkin päivänä sen tukistamista tai läimäystä seuranneen onton, raskaan pahanolontunteen, joka humahti kehon läpi. Minäkin muistan. Henki salpautui ja tuntui kuin rinnasta olisi irronnut valtava pala, joka humahti vatsanpohjaan ja sai polvet tutisemaan. Ja mitä opin? En mitään. Vain sen, ettei aikuisiin voi luottaa ja aikuiselle on tärkeämpää tukkia turpani kuin rakastaa. Vaikka väkivalta oli meillä aivan eri asteella kuin joku tukistaminen, ei se muuta asiaa miksikään. Se on silti väkivaltaa, oli sitten tukistus tai potku.

Sinulle, Orion, toivon kaikkea hyvää omassa kasvatustyössäsi. Jos jotain niin ainakin sen me tästä olemme oppineet, miten EI saa toimia.
 
Olen syntynyt -78, ja meidän ikäluokassa ruumiillinen kuritus oli ielä ihan yleistä. Ala-asteen ensimmäisillä luokilla meilläkin oli luokassa varmaan yksi oppilas, jonka kotona ei luunappeja ja tukkapöllyjä jaeltu tarvittaessa. Muuten niitä pidettiin ihan yleisesti hyväksyttävinä kasvatus keinoina, ja tähän aikaisempaan mielipiteeseen voin kertoa, että luokkatovereistani kukaan ei ole vankilassa, ei tehnyt itsaria sen kurin takia. Ihan hyvissä ammateissa ollaan, meidät on kavatettu sen ajan normien mukaisesti. Itse olen saanut sekä tukkapöllyä että luunappeja pienenä ihan aiheesta, ja kotonani kerrat olivat tosi harvoja, ja minulle selitettiin aina syy, miksi rangaistiin. Ehkä juuri tästä johtuen en koe itseäni mitenkään väärin kohdellun, kun meillä oli mukava, rakastava perhe jossa asiat puhuttiin läpi ja käsiteltiin syyt kurin pitoon.

Tähän voisin kommentoida sen verran, että itse olen lähes samaa ikäluokkaa eikä minua ole koskaan ruumiillisesti kuritettu. Silti minustakin on tullut käsittääkseni ihan kunnon kansalainen. Eli pointtini on se, että ilman tukkapöllyjä ja luunappejakin voi kasvattaa ihan mainiosti, joten en tajua, miksi niin pitäisi tehdä. Onko se kivaa, onko se helpompaa vai mikä on se motiivi, jonka vuoksi omaa lasta halutaan tahallaan turhaan satuttaa? Kasvatus ei ole riittävän hyvä syy, koska siihen löytyy muitakin keinoja.
 
Mä sain lapsena joitaki kertoja piiskaa, sit tukkapöllyä ja luunappeja, sekä vietiin väkisin pannuhuoneeseen rauhottuun. Kokivat varmaan tarpeelliseksi...
Ite koen että mua ei kuunneltu. Sain kokea olevani arvoton, jopa paha, ja että mun tarpeet ja asiat ei oo tärkeitä. Söi luottamusta vanhempiin (ja isovanhempiin).
En muista että kukaan olis tullut siihen mun eteen ja selittään asioita. Kauempaa vain on huudettu että lopeta tms. Sen jälkeen on tullut se fyysinen kuritus. Enkä ole ehkä edes ymmärtänyt miksi. Lievemmät keinot olis riittänyt. Traumat jäi, vaikka fyysinen kuritus oli "normaalilla" tasolla.

Varmaan tehokas vaimennuskeino, mutta vaimentaa muutakin kuin vain käyttäytymistä...

Todella outoa on tuo kuritus sitten teillä ollut kun ei ole edes selitetty että miksi jotain ei saa tehdä ja miksi siitä rangaistaan, jos niin tekee.

Minulle aina tehtiin kyllä hyvin selväksi mikä oli vialla, jos en itse älynnyt.
Ja jos tämänkään jälkeen ei mennyt sana perille, niin tuli rangaistus.

Ei jäänyt traumoja saati mitään muutakaan hampaankoloon.

Voisin melkeinpä väittää, että teidän talossa tuo kuritus ei ollut aivan normaalilla tasolla, eihän mikään rangaistus toimi halutusti, jos sen syytä ei lapselle kerrota, ja lopputuloksena on sitten jotain tuollaista epämääräisen oloista epäluottamusta perheenjäseniä kohtaan.

Ja sitten vielä perustat kantasi pelkästään omaan kokemukseen..

Jotenkin näitä kurituksen vastustajien juttuja leimaa aina helvetinmoinen yleistäminen, liioittelu ja perusolettamus siitä että kurittaminen kovenee automaagisesti, koska kuka nyt ei omaa lastaan hakkaisi ihan huvin vuoksikin, jos se vaan olisi sallittua laissa..
 
Todella outoa on tuo kuritus sitten teillä ollut kun ei ole edes selitetty että miksi jotain ei saa tehdä ja miksi siitä rangaistaan, jos niin tekee.

Minulle aina tehtiin kyllä hyvin selväksi mikä oli vialla, jos en itse älynnyt.
Ja jos tämänkään jälkeen ei mennyt sana perille, niin tuli rangaistus.

Ei jäänyt traumoja saati mitään muutakaan hampaankoloon.

Voisin melkeinpä väittää, että teidän talossa tuo kuritus ei ollut aivan normaalilla tasolla, eihän mikään rangaistus toimi halutusti, jos sen syytä ei lapselle kerrota, ja lopputuloksena on sitten jotain tuollaista epämääräisen oloista epäluottamusta perheenjäseniä kohtaan.

Ja sitten vielä perustat kantasi pelkästään omaan kokemukseen..

Jotenkin näitä kurituksen vastustajien juttuja leimaa aina helvetinmoinen yleistäminen, liioittelu ja perusolettamus siitä että kurittaminen kovenee automaagisesti, koska kuka nyt ei omaa lastaan hakkaisi ihan huvin vuoksikin, jos se vaan olisi sallittua laissa..

Kyllä mä luulen että ensimmäisellä tai ensimmäisillä kerroilla on sanottu miks rankaistaan, en muista kyllä, on niin kovin hämärää nää lapsuuden jutut. Mut se on varmaanki jääny selittämättä miks ei jotain saa tehä.
Kukaan ei selvittäny miksi minä käyttäydyin niin kuin käyttäydyin. Se olis varmaan selvinnyt, jos joku aikuinen olis tullu siihen, ollut hetken läsnä ja kysynyt edes että mikä riivaa.

Kantaani en suinkaan perusta vain omaan kokemukseen. Paljon muuhunkin.
Vielä n. 5 vuotta sitte olin sillä kannalla, että pienimuotoinen fyysinen kuritus ihan ok, ja että ei mulle ainakaan jääny mitään traumoja. No, en vaan sitä ymmärtänyt vielä sillon, en ymmärtäny silloin myöskään keskustelun tärkeyttä kasvatuksessa (onneksi mulla ei ollu sillon vielä lapsia).
 
Kyllä mä luulen että ensimmäisellä tai ensimmäisillä kerroilla on sanottu miks rankaistaan, en muista kyllä, on niin kovin hämärää nää lapsuuden jutut. Mut se on varmaanki jääny selittämättä miks ei jotain saa tehä.
Kukaan ei selvittäny miksi minä käyttäydyin niin kuin käyttäydyin. Se olis varmaan selvinnyt, jos joku aikuinen olis tullu siihen, ollut hetken läsnä ja kysynyt edes että mikä riivaa.

Kantaani en suinkaan perusta vain omaan kokemukseen. Paljon muuhunkin.
Vielä n. 5 vuotta sitte olin sillä kannalla, että pienimuotoinen fyysinen kuritus ihan ok, ja että ei mulle ainakaan jääny mitään traumoja. No, en vaan sitä ymmärtänyt vielä sillon, en ymmärtäny silloin myöskään keskustelun tärkeyttä kasvatuksessa (onneksi mulla ei ollu sillon vielä lapsia).

Miten voi olla noin huono muisti, muistaa että on kuritettu mutta ei muista että mitä on tullut tehtyä?

Keskustelun tärkeyttä yhtään väheksymättä, olen lapsen saatuanikin sitä mieltä että joskus kuritus on täysin aiheellista, mutta sen pitää olla tarkkaan hallittua, nuo teidän talon touhut tuntuu kyllä joltain ihan muulta kuin hanskatulta.
 
[QUOTE="Outoa";28612384]Miten voi olla noin huono muisti, muistaa että on kuritettu mutta ei muista että mitä on tullut tehtyä?
[/QUOTE]

Mitäs outoa tuossa on? Kyllä minäkin muistan, kun lapsena suutuin niin kovasti, että löin reiän oveen, mutta ei minulla ole mitään hajua siitä, mistä minä suutuin.

Jos tässä Orionin tapauksessa kurituksen syyt eivät olleet kovin merkittäviä/johdonmukaisia/ymmärrettäviä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;28612416:
Mitäs outoa tuossa on? Kyllä minäkin muistan, kun lapsena suutuin niin kovasti, että löin reiän oveen, mutta ei minulla ole mitään hajua siitä, mistä minä suutuin.

Jos tässä Orionin tapauksessa kurituksen syyt eivät olleet kovin merkittäviä/johdonmukaisia/ymmärrettäviä?

No kyllä minä ainakin muistan melko tarkasti mistä syistä milloinkin sai selkäänsä.
Esim. kerran sain remmiä sen takia että toistuvista käskyistä huolimatta jatkoin pallon potkimista tallin seinään, ja lopultahan se pallo lensi ikkunaan josta oli varoiteltu..

Toisaalta, joskus vahingossa puhkaisin kaverin silmän kun saatiin älynväläys että leikkimökin laseista saa rikkomalla hienot miekat..
Silloin en saanut selkääni, koska meitä ei oltu varoitettu eikä se ollut tahallaan tökätty.
Tämä tapaus on jättänyt minuun syvän muiston, ja vaikka tiedän että se oli täysi vahinko, en voi vieläkään joka kerta tätä tyyppiä joskus harvoin nähdessäni olla pahoittelematta sitä silmää, ja aina se sanoo vaan että unohda nyt jo se juttu, se oli vahinko jne.. eli se on paremmin sujut asian kanssa kuin minä, vaikka siltä se kelmu meni.

Jos kurittamisen syyt jää hämärän peittoon, niin ei silloin todellakaan ole toimittu kuten kurittaessa pitää, eihän me heitetä ihmisiä vankilaankaan kertomatta syytä ensin.

Meillä ei ollut koskaan mitään eristämistä, vaan mahdollinen sanktiointi hoidettiin nopeasti pois ja sitten jatkettiin taas elämää, toki aina varmistaen että myös lapsi ymmärtää miksi on kuritettu.

Meillä ei käytetty arestia tai eristystä, ei ne toiminut koska karkasin ja jälkimmäinen on jo amnestynkin mukaan kiduttamista.
Oli vain varoitukset ja se remmin uhka..ja hyvin toimi.
 
[QUOTE="Jaa";28612512]No kyllä minä ainakin muistan melko tarkasti mistä syistä milloinkin sai selkäänsä.
Esim. kerran sain remmiä sen takia että toistuvista käskyistä huolimatta jatkoin pallon potkimista tallin seinään, ja lopultahan se pallo lensi ikkunaan josta oli varoiteltu..
[/QUOTE]

Onko sun mielestä ihan oikein toimittu tuossa sun esimerkissä? Mitä muita keinoja ois ollu hoitaa asia?
 
[QUOTE="vieras";28612843]Oletko nyt ihan varma, että tukistamisella pyritään satuttamaan?[/QUOTE]

No mitäs sitten? Mikä tarkoitus sillä sitten on? Jos tarkoitus ei ole satuttaa, miksei samassa tilanteessa sitten käytetä kasvatuskeinona vaikka käden silittämistä tai niskaan puhaltamista, niin ei todennäköisesti satutettaisi ketään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;28612900:
No mitäs sitten? Mikä tarkoitus sillä sitten on? Jos tarkoitus ei ole satuttaa, miksei samassa tilanteessa sitten käytetä kasvatuskeinona vaikka käden silittämistä tai niskaan puhaltamista, niin ei todennäköisesti satutettaisi ketään?

olla stereotypisoimatta tietynlaisia ihmisiä ihan hitusen edes, kun on lukenut tällaisen kommentin. :D
 
Mietippä halutaan tukistamisessa satuttaa sillä tavalla kun joku jauhopää hakkaa kylillä toista, haluten toiselle vammoja ja harmia?

Mulle ei ole tullut mieleen, että tukistaminen olisi sitä varten, että haluttaisiin hakata lapselta paskat pihalle jotta hän kokee kipua. Tottakai se on _keino_ rajojen näyttämisessä. Taivaanrannan maalarit voi toki sivuuttaa sellaisen olan kohautuksella koska osaavat aina niin taitavasti puhua, eikä heidän tarvitse alentua moiseen. Mutta silti tässäkin ketjussa on monia jotka kokee, että itse saatu fyysinen ohjeistaminen on vain hyvästä ollut.

Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;28612900:
No mitäs sitten? Mikä tarkoitus sillä sitten on? Jos tarkoitus ei ole satuttaa, miksei samassa tilanteessa sitten käytetä kasvatuskeinona vaikka käden silittämistä tai niskaan puhaltamista, niin ei todennäköisesti satutettaisi ketään?
 
[QUOTE="Vieras";28612920]Mietippä halutaan tukistamisessa satuttaa sillä tavalla kun joku jauhopää hakkaa kylillä toista, haluten toiselle vammoja ja harmia?

Mulle ei ole tullut mieleen, että tukistaminen olisi sitä varten, että haluttaisiin hakata lapselta paskat pihalle jotta hän kokee kipua. Tottakai se on _keino_ rajojen näyttämisessä. Taivaanrannan maalarit voi toki sivuuttaa sellaisen olan kohautuksella koska osaavat aina niin taitavasti puhua, eikä heidän tarvitse alentua moiseen. Mutta silti tässäkin ketjussa on monia jotka kokee, että itse saatu fyysinen ohjeistaminen on vain hyvästä ollut.[/QUOTE]

No satuttamistahan se on silti, vaikkei paskoja hakattaisikaan pihalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;28612919:
Mutta et sitten osannut vastata selvään kysymykseen..?

ihmisen ja koirankin välinen hierarkia ja sääntöjen rajat pohjautuu lopulta aina sille kurituksen uhalle, ja ne rajat piirretään sillä kurituksella.

samaa pätee kaikkiin kehittyneempiin eläimiin, myös ihmisiin.

jos kerta kuritus on aina ja kaikissa tapauksissa vain pahasta, niin miksi helvetissä meidän valtiot pitää yllä omia väkivaltakoneistojaan, eikö riittäisi jos vain silitettäisiin kädestä ja puhallettaisiin niskaan? :D

nykyisin toki pyritään käyttämään mahdollisuuksien puitteissa mielummin taloudellisia ja sosiaalisia voimakeinoja (joiden toimivuus on hyvinkin kyseenalaista), mutta silti lopulta näidenkin keinojen pohjana on myös fyysiset keinot.
 

Yhteistyössä