Riita vauvan kanssa vietetystä ajasta normaalia?

["äityliini"]

Onko normaalia, että vauvan äiti ja isä riitelevät siitä, että kumpi saa minkäkin verran yhteistä aikaa vastasyntyneen vauvan kanssa viettää? Onko tämä yleistäkin ja miten tähän kannattaisi vanhemman suhtautua? Kokemusta muilla? Isä esim. kokee mustasukkaisuutta, kun äiti saa niin paljon kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa, kun äiti imettää vauvaa? Äiti esim. kokee hirvittävää eroahdistusta, jos isä haluaa lähteä vauvan kanssa kahdenkeskiselle lenkille, kun äiti ei ehti tai pysty episiotomiakipujen vuoksi lähteä mukaan? Isä haluaa mennä vauvan kanssa kahdestaan ja äitiä ahdistaa.

t.äityliini

 

[joooooo]

Siis en mä ainakaan päästä mun 2-vuotiasta kenenkään kanssa mihinkään ilman itseäni jos ei ole pakko

 

["jen"]

Miltä susta tuntuisi jos isä ei antaisi sun lähteä vauvan kanssa mihinkään?

Hei haloo, se lapsi ei ole pelkästään _sinun_ vaan tiedän yhteinen, joten ole hyvä ja lopeta se omiminen! Sunkin on paljon parempi olla kun saat vähän omaa-aikaa välillä ja isä saa antaa läheisyyttä lapselle.

Älä vaan sano,ettei huomioi miestä ollenkaan.. Oot vain sellainen maidontuoksuinen, en-ehdi-edes suihkuun- uusi äiti, joka työntää miehen pois ja tuijottaa vain sitä rakkaudenhedelmää..

 

[purjosipuli]

Usko pois, tulee se aika ku sitä kiroaa että eikö se toinen nyt hitto vie keksi jotaki paikkaa mihin vois lähteä viikonlopuks muksun kans et muutamana päivänä kuulis omat ajatuksensa P

Ja joo, on tuo mustasukkaisuuskin normaalia ha menee ohi.

 

["a.p"]

Tuntuu, että olisin jossain symbioosissa vauvan kanssa ja siksi haluan kokoajan olla vauvan lähellä. Vauva on vasta alle 2viikkoa vanhakin. Luotan kyllä lapsen isän hoitotaitoihin, mutta kaipaan näin pientä vauvaa ihan kamalan paljon, jos tämä on vaikka puoli tuntia isänsä kanssa kahdestaan lenkillä poissa luotani. Tuntuu, että sekoan ikävästä ja tavallaan huolestakin, vaikka luotankin isään. Voisihan silti tapahtua jotain. Ihan samalla tavalla, kuin voisi jotain tapahtua, vaikka vauva olisi minun kanssani lenkillä. Olen muutenkin aivan äärettömän huolehtivainen vauvasta ja hormonimyllerrys on päällä. Kyllä päästäisin vauvan ja isän kahdestaan ihan mielellään lenkille taikka jonnekin, jos vauva olisi hieman isompi ja symbioosivaihe olisi ohi. Lisäksi kyllä lapsi on myös isänsä, tietenkin! Hyvä kumminkin jos mustasukkaisuus on ihan normaalia.

ap

 

["a.p"]

Lisäksi haluaisin kyllä ehtiä suihkuunkin ja tehdä jotain omaakin. Miehellä tuntuu vaan malttamattomana olevan joku ihme kiire, enkä saa millään taottua miehen tajuntaan, että tarvitsen vauva-aikana enemmän aikaa kaikkeen ja KYLLÄ haluan myös ehtiä meikata ja pukeutua ja käydä suihkussa ja olla netissäkin edes hetken...kun jo taas on juostava vaihtamaan vaippaa ja antamaan tissiä ja pyykkäämään vauvanvaateita...

ap

 

[Hmm...]

Jos vauva on alle kaksiviikkoinen, niin miksi ette vain pötkötä kaikki yhdessä sängyssä?

 

["a.p"]

Lisäksi haluaisin tehdä asiat nyt yhdessä miehen ja vauvan kanssa, koko perhe yhdessä! Ei erikseen! Perheen ehdoilla! Eli en todella työnnä miestä pois, sillä haluan olla hänenkin kanssa!

ap

 

["a.p"]

Jos vauva on alle kaksiviikkoinen, niin miksi ette vain pötkötä kaikki yhdessä sängyssä?

Ei aina ehdi. Pitää googlata jotain tietoa esim. rintapumpuista, käyttöohjeista, imetyksestä. Pitää mennä ostamaan vauvatarvikkeita, joita puuttuu. Pitää pyykätä pesutuvassa vauvanvaatteita, joihin tullut kakkavahinko tai pissavahinko. Sitten on pakko hoitaa ihan käytännönasioita esim. maksaa laskuja. Sitten toki imettää, yms. Pötkötämme toki kaikki yhdessä sängyssä välillä, mutta ei aina ehdi.

ap

 

["Lissu"]

On iso rikkaus myös lapselle, jos hänellä on lämpimät, kahdenkeskiset välit myös isänsä kanssa. Ehdottomasti rohkaisisin tuohon suuntaan. Ehditte kyllä viettää aikaa koko perheenäkin, mutta sekä äiti että isä tarvitsee, ja ansaitsee, myös ne kahdenkeskiset hetket.

 

[ok]

Onnea vauvasta! Ota rauhassa, vauva on tosi pieni. Hyvä tapa totutella pieniin erossaoloihin voisi olla, jos teet kotona jotain omaa (surffaat netissä tai mistä nyt tykkäät) ja mies hoitaa vauvaa. Pieni vaunulenkki voisi tehdä miehelle ja vauvalle hyvää, harmi jos sinulle tulee tästä paha mieli. Aika auttaa!

 

[vierass]

Jos kerran on noin paljon hommia hoidettavana, miksei vauva voi olla isän kanssa, kun hoidat noita juttuja? Tuli vähän ristiriitainen olo, kun ensin kirjoitat, että mies haluaa olla vauvan kanssa ja olet mustasukkainen. Sitten, ettei mies tajua, että tarvitsee aikaa esim suihkuun ja netistä tiedon etsimisiin, aivan kuin ei antaisi sinulle omaa aikaa ja olisi vauvan kanssa.

 

["a.p"]

Jos kerran on noin paljon hommia hoidettavana, miksei vauva voi olla isän kanssa, kun hoidat noita juttuja? Tuli vähän ristiriitainen olo, kun ensin kirjoitat, että mies haluaa olla vauvan kanssa ja olet mustasukkainen. Sitten, ettei mies tajua, että tarvitsee aikaa esim suihkuun ja netistä tiedon etsimisiin, aivan kuin ei antaisi sinulle omaa aikaa ja olisi vauvan kanssa.

Koska haluan vauvan olevan vieressäni samalla, kun hoidan asioita. Lisäksi vaikka vauva ei aivan vieressä olisikaan, olisi kumminkin kotimme sisällä, eikä jossain muualla esim. ulkona. Pesutuvastakin juoksen 5min vauvan luo kotiin, jos mies on vauvan kanssa, eli pesutupa olisi pisin eroaika vauvasta, mitä voisin kuvitellakaan sekoamatta ikävästä ja huolesta. Vauva voisi olla suihkuajan vaikka kopassaan viereisessä huoneessa isänsä kanssa, taikka suihkuhuoneen ovi auki, jotta näen itse vauvan koko ajan, kun olen suihkussa. Tällä tavalla ehdin hoitaa omat hommat olematta erossa vauvasta. Kun vain mies ymmärtäisi tämän ÄIDIN JA VAUVAN SYMBIOOSIN.

ap

 

["Lissu"]

[QUOTE="a.p";30249109]Koska haluan vauvan olevan vieressäni samalla, kun hoidan asioita. Lisäksi vaikka vauva ei aivan vieressä olisikaan, olisi kumminkin kotimme sisällä, eikä jossain muualla esim. ulkona. Pesutuvastakin juoksen 5min vauvan luo kotiin, jos mies on vauvan kanssa, eli pesutupa olisi pisin eroaika vauvasta, mitä voisin kuvitellakaan sekoamatta ikävästä ja huolesta. Vauva voisi olla suihkuajan vaikka kopassaan viereisessä huoneessa isänsä kanssa, taikka suihkuhuoneen ovi auki, jotta näen itse vauvan koko ajan, kun olen suihkussa. Tällä tavalla ehdin hoitaa omat hommat olematta erossa vauvasta. Kun vain mies ymmärtäisi tämän ÄIDIN JA VAUVAN SYMBIOOSIN.

ap[/QUOTE]

Eli miehen pitäisi ymmärtää sinun tarpeesi täydelliseen symbioosiin, mutta sinä et ymmärrä/hyväksy miehen tarvetta edes hetkelliseen kahdenkeskiseen aikaan vauvan kanssa?

 

["a.p"]

Tuohon, ettei mies tajua äidin oman ajan tarvetta: tarkoitan, että mies esim. haluaa perheen siirtyvän kauppaan 5min ulossiirtymisvauhdilla ja äidille tulee paniikki! Ei vauvaa hoitava nainen ehdi tuossa ajassa saada mitään aikaan tai joutuu hiukset kampaamatta ulos pyjamapäällä jos tuo aika riittäisi imetyksineen yms. Jos sanon miehelle, että ei noin nopeasti ehdi, mies suuttuu.

ap

 

["Lissu"]

[QUOTE="Lissu";30249120]Eli miehen pitäisi ymmärtää sinun tarpeesi täydelliseen symbioosiin, mutta sinä et ymmärrä/hyväksy miehen tarvetta edes hetkelliseen kahdenkeskiseen aikaan vauvan kanssa?[/QUOTE]

Täytyy sanoa että oli toisaalta suuri onni oman perheeni kannalta, että olin sektion (+komplikaatioiden) jälkeen huonossa kunnossa, petipotilaana, pari viikkoa eikä tuollaista tilannetta päässyt meillä syntymään. Isä hoiti sekä vauvaa että minua, ja molemmat nähtiin että isä osaa siinä missä äitikin.

 

["a.p"]

[QUOTE="Lissu";30249120]Eli miehen pitäisi ymmärtää sinun tarpeesi täydelliseen symbioosiin, mutta sinä et ymmärrä/hyväksy miehen tarvetta edes hetkelliseen kahdenkeskiseen aikaan vauvan kanssa?[/QUOTE]

Mies viettää vauvan kanssa kahdenkeskistä aikaa monesti kotona pitämällä vauvaa rintansa päällä sammakkoasennossa lepäämässä ja paijaa vauvaa siinä ja juttelee vauvalle. Tässä kumminkin minäkin pääsen viereen halutessani ja menenkin monesti, vaikka en aina. Miksi tämä aika ei riitä miehelle?

ap

 

[Hmm...]

Sanon tämän kaikella ystävyydellä. Taidat olla nyt vähän sekaisin. Ja varmaan on miehesikin. Esikoinen tekee aen useimmille. Ottakaa rennosti, köllikää siellä peiton alla, mies voi olla lähellä imettäessäkin. Ei teidän ole pakko ravata perheenä kaupoissa, nyt siellä on noroa ja ties mitä liikkeellä. Hakekaa kotiin hyvää take away-ruokaa, lämmittäkää sauna ja hierokaa toisianne, jos vauva nukkuu yhtään pidempää pätkää.

Jutelkaa ja miettikää, miksi miehelle on niin tärkeää kiirehtiä ja sinulle niin tärkeää googlailla. Miettikää, miksi eri asiat tuntuvat teistä niin tärkeiltä. Kertokaa toisillenne, että luotatte toistenne kykyyn pitää ihmeellinen pieni ihminen hengissä. Sillä siitähän tuossa kouhottamisessa on kyse. Rauhoittukaa.

 

["Lissu"]

[QUOTE="a.p";30249138]Mies viettää vauvan kanssa kahdenkeskistä aikaa monesti kotona pitämällä vauvaa rintansa päällä sammakkoasennossa lepäämässä ja paijaa vauvaa siinä ja juttelee vauvalle. Tässä kumminkin minäkin pääsen viereen halutessani ja menenkin monesti, vaikka en aina. Miksi tämä aika ei riitä miehelle?

ap[/QUOTE]

Ei tuo ole kahdenkeskistä aikaa, jos sinä kuitenkin vahdit viereisestä huoneesta silmä kovana, ettei mies tee mitään väärin. Kahdenkeskinen aika on sitä että läsnä on isä ja lapsi, ja isä on yksin vastuussa.

Suurin ongelma taitaa sinulla olla tuo vastuun luovuttaminen kenellekään muulle kuin itsellesi. Ymmärrän sen noissa hormonihuuruissa, mutta tuo on väärä tie, lopeta kun vielä voit.

 

[V.ieras]

Mä melkein toivon että tää on provo!

 

["a.p"]

Sanon tämän kaikella ystävyydellä. Taidat olla nyt vähän sekaisin. Ja varmaan on miehesikin. Esikoinen tekee aen useimmille. Ottakaa rennosti, köllikää siellä peiton alla, mies voi olla lähellä imettäessäkin. Ei teidän ole pakko ravata perheenä kaupoissa, nyt siellä on noroa ja ties mitä liikkeellä. Hakekaa kotiin hyvää take away-ruokaa, lämmittäkää sauna ja hierokaa toisianne, jos vauva nukkuu yhtään pidempää pätkää.

Jutelkaa ja miettikää, miksi miehelle on niin tärkeää kiirehtiä ja sinulle niin tärkeää googlailla. Miettikää, miksi eri asiat tuntuvat teistä niin tärkeiltä. Kertokaa toisillenne, että luotatte toistenne kykyyn pitää ihmeellinen pieni ihminen hengissä. Sillä siitähän tuossa kouhottamisessa on kyse. Rauhoittukaa.

Kyllä, univelkakin tekee ihmiset höperöksi ja siihen hormonit päälle. Miehellä ja minulla on kummallakin paljon jo univelkaa vauvan hoidon vuoksi. Pitääpä koittaa rauhoittaa tilanne jotenkin ja pohtia asioita miehen kanssa. Kyllä kyseessä on esikoinen.

ap

 

["a.p"]

Yritän kehittyä asiassa ja alkaa luottaa siihen, että vauva pärjää ilman itseni jatkuvaa läsnäoloakin, vaikka iäsnäs kanssa. Tämä vaan vaatii nyt aikaa. Varmaan paljonki aikaa.

ap

 

["a.p"]

Yritän kehittyä asiassa ja alkaa luottaa siihen, että vauva pärjää ilman itseni jatkuvaa läsnäoloakin, vaikka isänsä kanssa. Tämä vaan vaatii nyt aikaa. Varmaan paljonki aikaa.

ap

 

["Lissu"]

[QUOTE="a.p";30249170]Yritän kehittyä asiassa ja alkaa luottaa siihen, että vauva pärjää ilman itseni jatkuvaa läsnäoloakin, vaikka iäsnäs kanssa. Tämä vaan vaatii nyt aikaa. Varmaan paljonki aikaa.

ap[/QUOTE]

Yritä vaikka hammasta purren. Tuo on tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Silloin nimenomaan olette yhtenäinen perhe, ettekä äiti-lapsisymbioosi + kätevät apukädet isän muodossa. Ja korostan että on lapsenkin kannalta iso juttu, sillä jos äiti "omii" lapsen niin aika nopeasti se isän motivaatio luoda lapsen kanssa hyvä suhde katoaa.

 

[Hmm...]

Sen verran vielä lisään, että (ehkä vastoin ketjun yleistä mielipidettä) minun mielestäni on aivan ymmärrettävä ja hyväksyttävä asia, että tuore äiti ei kestä olla fyysisesti erillään kaksiviikkoisesta vauvasta. Jos näin on, minun mielestäni hänen ei tarvitse pakottaa itseään siihen isä-lapsisuhteen kehittymisen varjolla. Enemmän siihen vauvaan tutustuu vaikka vaippoja vaihtamalla kuin kärryissä kärräämällä.